Nuoret naiset luopuvat joukoittain uskosta Jumalaan – samaan aikaan heidän kiinnostuksensa hengellisyyteen lisääntyy
Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskuksesta: "Kirkko on ollut näkyvästi esillä avioliittolain muutoksen vuoksi, ja suurin osa nuorista naisista hyväksyy samaa sukupuolta olevien avioliitot."
Alle 35-vuotiaiden suomalaisten suhde uskontoon on voimakkaassa muutoksessa. Erityisen selkeästi muutos näkyy 25–34-vuotiailla eli niin kutsutussa Y-sukupolvessa. Tieto on peräisin suomalaisten uskonnollisuutta kartoittaneesta tuoreesta kyselytutkimuksesta.
25–34-vuotiaat vastaajat ilmoittivat muita useammin jumalauskonsa muuttuneen suuntaan tai toiseen. Ikäryhmään kuuluvista naisista 29 prosenttia ja miehistä 22 prosenttia kertoi luopuneensa uskosta Jumalaan. Sukupuolesta riippumatta 8 prosenttia ilmoitti alkaneensa uskoa Jumalaan.
Jumalauskosta luopuneiden suuri osuus kertoo nuorten aikuisten nopeasta maallistumisesta. Erityisesti naisten keskuudessa on kuitenkin nähtävissä myös lisääntynyttä kiinnostusta hengellisiin ja henkisiin asioihin.
– Naiset ovat kyselytutkimusten mukaan miehiä uskonnollisempia. Tästä aineistosta näkyy kuitenkin aiempaa selvemmin, että nuorempiin ikäryhmiin kuuluvat naiset ottavat etäisyyttä perinteiseksi miellettyyn uskonnollisuuteen, Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola sanoo.
Yhä harvempi nuori nainen kokee kristillisen uudestisyntymisen
Uskonnosta etääntyneiden ohella kasvua on nuorissa aikuisissa, jotka ilmoittivat, etteivät noudata mitään uskontoa, mutta pitävät silti itseään hengellisinä ihmisinä.
Moraali- ja arvokysymyksillä on merkittävä vaikutus ihmisten uskontosuhteeseen. Jos vastaaja hyväksyi samaa sukupuolta olevien parisuhteet, hänellä oli muihin verrattuna lähes kaksinkertainen todennäköisyys kuulua hengellisten mutta uskonnosta etääntyneiden ryhmään.
Nuorempiin ikäryhmiin kuuluvat naiset ottavat etäisyyttä perinteiseksi miellettyyn uskonnollisuuteen.
- Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola
Etääntymisestä huolimatta kiinnostus uskontoa kohtaan ei näytä heikenneen kaikkein nuorimmissa ikäryhmissä. 15–24-vuotiaista yli viidesosa (22 prosenttia) ilmoitti, että heillä on ollut elämässään käännekohta, jolloin he ovat omistautuneet uudella tavalla uskonnolle. Nuorista naisista näin kertoi 28 prosenttia, kun vastaava luku kaikista suomalaisista oli 17 prosenttia.
Kristillisestä uudestisyntymiskokemuksesta todistaa kuitenkin entistä harvempi nuori nainen.
Kun keskimäärin alle joka kymmenes (8 %) kaikista suomalaisista ilmoitti jossain vaiheessa elämäänsä omistautuneensa Kristukselle, alle 35-vuotiaista naisista näin kertoi tehneensä noin neljä prosenttia.
Sen sijaan 15–24-vuotiaiden miesten ikäryhmässä keskimääräistä useampi, noin 11 prosenttia vastaajista, ilmoitti omistautuneensa Kristukselle.
Y-sukupolvi luottaa omiin kokemuksiin
Kyselytutkimuksen tulokset kertovat, että nuorten suhde uskontoon on yhä herkkäliikkeisempi, ja siihen vaikuttavat aikaisempaa enemmän yksilön omat arvostukset ja elämäntilanne.
1980-luvun alun ja 1990-luvun puolivälin välisenä aikana syntyneen Y-sukupolven suhde yhteiskunnan instituutioihin poikkeaa Kimmo Ketolan mukaan aikaisemmista ikäryhmistä.
Y-sukupolveen kuuluvat suomalaiset ovat kasvaneet nettiaikaan ja voimakkaasti yksilöllisyyttä korostavaan kulttuuriin. He ovat myös kohdanneet niukkuuden, jossa omat tulot eivät enää kasva suuremmiksi kuin edellisellä sukupolvella.
Ketolan mukaan nämä tekijät selittävät, miksi nuoret aikuiset kokevat epäluuloa instituutioita kohtaan. Myös selitys nuorten naisten uskontokrittisyydelle voi löytyä samasta suunnasta.
– Y-sukupolvi sekä joutuu luottamaan että haluaa luottaa omiin kokemuksiinsa. Tämä näkyy myös uskonnollisena liikkuvuutena. Kun yhtälöön lisätään se, että kirkko on ollut näkyvästi esillä avioliittolain muutoksen vuoksi ja suurin osa nuorista naisista hyväksyy samaa sukupuolta olevien avioliitot, ristiriita heijastuu suoraan kirkkosuhteeseen.
Fakta: Maailmanlaajuinen vertailututkimus
ISSP (International Social Survey Programme) on maailmanlaajuinen yhteiskuntatieteellinen vertailututkimusohjelma, joka perustuu vuosittaiseen aineistonkeruuseen osallistujamaissa.
Uusimman kyselytutkimuksen teemana oli uskonto, ja siihen vastasi 1229 15–74-vuotiasta suomalaista. Kansainvälisen ISSP-kyselyn (International Social Survey Programme) Suomea koskeva osuus kerättiin syys-joulukuussa 2018.
Aineisto on painotettu iän, sukupuolen, kielen ja asuinalueen suhteen väestöä edustavaksi.
ISSP:n suomalaiset jäsenorganisaatiot ovat Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta sekä Tilastokeskuksen haastattelu- ja tutkimuspalvelut -yksikkö.
Aineistojen arkistoinnista vastaa Saksan tietoarkisto GESIS.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Ajatus kirkon jäsenyydestä alkoi varovasti kiinnostaa” – Kun kirkosta eroamisesta tuli trendikästä, Tiina Linna halusi kulkea vastavirtaan
HengellisyysTiina Linnaa ei kastettu lapsena eikä hän käynyt nuorena rippikoulua. Sitten häntä pyydettiin kummiksi.
