Pappi Nuusa Niskala opiskeli teologiaa Helsingin tuomiokirkon lähellä. Kuva Vilja Harala.
Nuusa Niskala, 31, on pappi ja punkkari, joka tahtoo taistella Jumalan mukana – ”Yhteiskunnassa ja kirkossa tarvitaan kaaosta”
Ylen dokumentin päähenkilö huutaa ensin mikrofoniin punk-keikalla ja veisaa sitten virren kastejuhlassa. Hän on kohdannut pappina rankkoja ennakkoluuloja, eikä punkkarienkaan kanssa ole aina helppoa.
Punatukkainen nainen karjuu mikrofoniin virrestä 61 muokattua punkbiisiä: ”Vuoroin polttaa helle, vuoroin routa. Myrskytuulet pyyhkivät ja pieni siemen kuolee!” 165-senttistä vartaloa peittävät kymmenet tatuoinnit: esimerkiksi Frankensteinin hirviö ja Lootin vaimo, joka muuttui suolapatsaaksi kääntyessään katsomaan Jumalan tuhoamia Sodomaa ja Gomorraa.
Seuraavaksi sama nainen veisaa heleästi valkeassa albassa virttä 517: ”Herra kädelläsi asua mä saan, turvallisin käsi päällä maan.” Sitten hän kastaa lapsen.
Ylen Docstop-sarjassa julkaistaan 4.11. dokumentti Pappi. Punkkari. Anarkisti., joka esittelee oululaisen Nuusa Niskalan. Tosin kuvausaikana hän oli nimeltään Parkkinen ja toimi pappina Kainuussa. Olli Laineen dokumentti näyttää, että punkia laulava pappi on joillekin piikki lihassa.
Kuvakaappaus dokumentista. Kuva Yle / Petteri Lappalainen.
– Sain sellaista palautetta, että sinä olet lopun aikojen eksyttäjä. Se on vakava syytös, Niskala sanoo dokumentissa.
Hän lojuu puhuessaan antiikkisohvalla vahvat rajaukset silmissä. Kamera zoomaa ikonin eteen asetettuun pääkallokynttilään.
– Palautteissa korostuu, että kuinka sinä naisena ja tuollaisena naisena voit toimia pappina.
Kärsivällisyyttä on jo kokeiltu
Iso kirkkolaiva kääntyy hitaasti. Muutos ottaa aikansa. Pitää olla kärsivällinen. Tällaisia lauseita kirkossa on toisteltu naisten pappeuden ja sateenkaariparien avioliittojen yhteydessä.
Nuusa Niskala hörppii vegaanismoothieta helsinkiläisessä kahvilassa ja on vihainen.
– Jumalan kuva on laajempi kuin valkoinen heteromies. Miksi sitä on niin vaikea ymmärtää?
Niskala kutsuu itseään kristilliseksi anarkistiksi. Hänelle anarkismin tärkein tehtävä on ”herruusrakenteiden purkaminen”.
Unelmana on tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen maailma. Niskala ajattelee, että unelma ei ehkä koskaan toteudu, mutta antaa silti toivoa paremmasta.
– Yhteiskunnassa ja kirkossa tarvitaan kaaosta, jotta muutos voi tapahtua. Kaaos on ihana sana. Se on uhkaava lähinnä niille, joiden pitäisi luopua etuoikeuksistaan.
Niskala puhuu marginaaliryhmistä, ruohonjuuritoiminnasta ja yhteisöistä.
– Ajattelen, että Jeesuksen seuraaminen on radikaali vaihtoehto pahuudelle ja pimeydelle ympärillämme. Jumala on mukana taistelussa oikeudenmukaisemman maailman puolesta.
Kuvakaappaus dokumentista. Kuva Yle / Petteri Lappalainen.
Yksi Niskalalle tärkeä taistelu käydään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Hän puhui Kainuussa pappina avohakkuita vastaan. Siitä seurasi uhkailua väkivallalla.
Jotkut ovat sitä mieltä, että pappien pitäisi pitää pienempää ääntä luomakunnasta ja luonnonsuojelusta. Sen sijaan tulisi keskittyä Jumalaan ja Saatanaan, taivaaseen ja helvettiin. Tätä kutsutaan usein klassiseksi tai perinteiseksi kristinuskoksi.
– Kieltäydyn käsittämästä ajatusta, jonka mukaan Raamatun kysymykset ovat erikseen ja eletty elämä erikseen. Miten voi riittää, että ihminen saa kokemuksen omasta pelastumisestaan?
Niskala kurtistaa kulmiaan. Joutuukohan tällaisista puheista tuomiokapitulin puhutteluun?
– Ärsytän monia, koska vaadin lisää tilaa erilaisille ihmisille. Minulta on myös kysytty kirkollisissa piireissä suoraan, että miksi olen punkkareiden kanssa.
Spice Girls rohkaisi työläiperheen tytärtä
Miten Nuusa Niskalasta tuli pappi, jonka etuliitteeksi voi laittaa anarkisti ja punk?
Hän varttui Sannana kaupungin kerrostalossa Oulussa. Niskala kuvaa lapsuuttaan ”tosi tavalliseksi”. Vanhemmat ja suurin osa suvusta on ”perustyöläisiä”. Pikkuveljestä tuli LVI-asentaja.
– Lapsena parhaita juttuja oli, kun katsoin mummun ja papan kanssa televisiosta Tammerkosken sillalla, ja mummu opetti tanssimaan tuvan muutaman neliön lattialla.
Mummu kuunteli The Beatlesia, jota Niskalakin alkoi kuunnella. Äiti luki Nancya, joka kuvaa nuoria punkbändi The Sex Pistolsin ympärillä. Niskala piilotti kirjan salaa reppuunsa ja ahmi sitä välitunneilla koulussa.
Niskala opetteli kitaran ja basson soiton alkeet. Sitten Spice Girls näytti, että tyttö saa tehdä musiikkia ja olla juuri sellainen kuin haluaa. Ei tarvitse olla kiltti ja suorittaa.
– Punkissa tekemistä ei arvoteta taitavuuden kautta. Tärkeää on, että musiikkia vain tekee.
Kuvakaappaus dokumentista. Kuva Yle / Petteri Lappalainen.
Niskala on herkkä ja nopealiikkeinen, oli jo lapsena. Hän tuntee muiden kärsimykset syvästi, joten mieleen kasautuu paljon asioita, joista tekee mieli huutaa. Yksi niistä on hänen lapsuutensa ehkä järkyttävin hetki.
– Yksi takapihan pahispojista tappoi siilin. En voinut käsittää, miksi hän teki niin. Silloin kohtasin ensimmäisen kerran pahuuden, jolle ei ollut selitystä.
Lahjan perässä rippikouluun
Nuusa Niskala kasvoi Oulussa, jossa uskovainen tarkoitti lestadiolaista. Herätysliikkeellä on siellä vahva sija. Hänen lapsuudenperheensä on aina kuulunut evankelis-luterilaiseen kirkkoon, mutta ei osallistunut sen toimintaan tai puhunut uskonasioista.
– Uskonto ei kiinnostanut minua, koska tunsin, etten voisi edes ajatella sitä rajoittamatta itseäni radikaalisti. Lestadiolaiset eivät saaneet edes tanssia, nykyään twerkkausta harrastava Niskala muistelee.
Tyttö suostui rippikouluun, kun vanhemmat lupasivat rippilahjaksi skootterin. Hän tosin neuvotteli tilalle järjestelmäkameran.
– Pyöräilin, koska halusin säästää luontoa. Olin jo teininä tietoinen maailman epäoikeudenmukaisuuksista ja vastuustani ihmisenä.
Niskala puhui papin kanssa ensimmäisen kerran rippikoulussa. Hän nautti päästessään keskustelemaan uskonnosta ja etiikasta.
– Kotona huusin vanhemmilleni, että miksi teitä ei kiinnosta.
Peruskoulun jälkeen vanhemmat kannustivat, että ”lue itsesi sellaiseen paikkaan, jossa pärjäät”. Lukiosta löytyi opin lisäksi kavereita, joiden kanssa Niskala keplotteli alaikäisenä kiinnostaville keikoille. Hänestä tuli osa paikallista punk-yhteisöä.
Ajattelen itse, että pappeudessani on kyse johdatuksesta.
Niskala innostui myös lukemaan punkin ja anarkismin historiaa. Lukion jälkeen hän oli todella kiinnostunut aatehistoriasta ja mietti historian ja teologian opintoja tai toimittajaksi ryhtymistä. Paikka avautui Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa.
Niskala ei viihtynyt Helsingissä, jossa ihmisiä arvotettiin hänestä liikaa statuksen ja saavutusten mukaan. Hän halusi käytännön työhön aitojen ihmisten pariin. 23-vuotiaana koitti päivä, jolloin Niskala käveli pappisvihkimykseen lainapuvussa ja mietti, mitä ihmettä on tekemässä.
– Perinteinen käsitys papista on keski-iän ylittänyt rauhallinen mies, enkä minä sovi siihen kuvaan. Ajattelen itse, että pappeudessani on kyse johdatuksesta.
Mitä dokumentista seuraa?
Maanantaina kello 14.30 Nuusa Niskala tilaa baarissa Punk Ipan ja sitten vielä pari olutta lisää. Papilla on vapaapäivä ja paljon mietittävää.
Paljonko vihapostia hänestä kertovan dokumentin julkaisusta seuraa? Miten siihen suhtaudutaan omassa seurakunnassa Oulussa? Niskala on saanut syntymäkaupungistaan vakituisen diakoniapapin viran. Hän osti sieltä juuri talonkin tuoreen aviomiehensä kanssa. Puoliso löytyi punk-piireistä.
Entä miten dokumentti otetaan vastaan punk-yhteisössä? Joillakin punkkareilla on vaikeuksia suhtautua pappiin keskuudessaan.
– Seilaan koko ajan kahden maailman välissä. Illalla voi olla keikka, jossa annan mennä ihan täysillä. Se on kokemus, jota voisin kutsua pyhäksi. Aamulla lähden papin töihin.
Kuva Vilja Harala.
Niskala kaivaa laukustaan ruutupaperilehtiön, jossa hänen bändinsä Seurat esittää julkilausuman: ”Emme ole uskonnollinen bändi, emmekä mitään seurakunnan toimintaa.”
Bändissä soittaa myös yksi ateisti. Kaikkia sanoituksia ei ole lainattu virsistä. Lokakuussa julkaistavan esikoislevyn nimi on suora ote huolestuneen seurakuntalaisen lähettämästä palautteesta Niskalalle.
Levy on Lopun aikojen eksyttäjä.
Kuka?
Nuusa Niskala, 31, on päähenkilö 4.11. Yle Areenassa julkaistavassa dokumentissa Pappi. Punkkari. Anarkisti. Hän työskentelee diakoniapappina Oulussa.
Mitä?
Nuusa Niskala laulaa punkbändissä Seurat, jolta ilmestyy lokakuussa esikoislevy vinyylinä ja C-kasettina.
Motto?
Lempeys on törkeän radikaalia.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Intersektionaalista feminismiä kannattaa varoa seitsemästä syystä – ”Höpönlöpöä”, vastaa Naisunionin puheenjohtaja Fatim Diarra
AjankohtaistaSuomen teologisen instituutin pääsihteeri, konservatiivikristitty Soili Haverinen on huolissaan valkoisten heteromiesten leimaamisesta alistajiksi.
