Kulosaaren pappila valmistui vuonna 1919. Vasemmalla näkyy Kulosaaren kirkon kellotapuli.
Oletko haaveillut omasta pappilasta? – Kulosaaressa on myynnissä lähes 300-neliöinen pappila, joka on palvellut myös kirkkona
Pappilan entinen asukas, kirkkoherra Markku Rautiainen muistelee pappilaa mahtavana asuinpaikkana, jossa toki on vanhan talon ominaisuudet.
Helsingin seurakuntayhtymä myy harvinaista kiinteistöä, helsinkiläistä pappilaa. Asuinpinta-alaa rakennuksessa on lähes 300 neliötä ja hintapyyntö on 1 800 000 euroa. Pappilan myyntiin tulosta kertoi ensimmäisenä Helsingin Uutiset.
Vuonna 1919 valmistuneen, Kulosaaren kirkon kupeessa sijaitsevan rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Robert Tikkanen. Syksyllä 1921 Kulosaaren vastaperustettu seurakunta vuokrasi huvilan kirkkokäyttöön. Huvilan yläkerta muutettiin pappilaksi, alakerta seurakuntakodiksi ja kirkkosaliksi. Kun Kulosaaren kirkko valmistui vuonna 1935, pappila ja seurakuntakoti jäivät huvilaan.
Arkkitehti Armas Lindgren ja sisustusarkkitehti Antti Salmenlinna suunnittelivat huvilan kirkkosalin 50 henkilölle. Rakennuksessa oli myös kirkkovaltuuston istuntosali ja kirkkoherranvirasto toimi talossa 2011 vuoden loppuun asti, eli siihen asti kun Kulosaaren ja Herttoniemen seurakunnat yhdistyivät. Sen jälkeenkin talossa kokoontui erilaisia ryhmiä. Viime vuosina asuintiloissa on ollut muutama vuokralainen ja alakerrassa pienimuotoista yritystoimintaa. Kirkkoherran kotina rakennus toimi viimeksi vuonna 2015.
Kirkkoherran rouva Sylvia Wirén lukee Kulosaaren pappilan olohuoneessa. Kuva vuodelta 1950.
Viereen tulossa asuntoja
Pappilan myynnin taustalla on se, että seurakuntayhtymällä tai Herttoniemen seurakunnalla, johon Kulosaari nykyään kuuluu, ei ole enää rakennukselle käyttöä. Myös alueen maankäyttöä on mietitty uudelleen.
– Tilanne oli se, että siinä oli vierekkäin pappilan iso tontti ja paloaseman iso tontti. Helsingin kaupungin kanssa todettiin, että siinä on maa-alue, jonka voisi kaavoittaa uudestaan ja käyttää tehokkaammin, Helsingin seurakuntien kiinteistöjohtaja Kai Heinonen kertoo.
Alue kaavoitettiin uudelleen ja siihen muodostettiin neljä tonttia: Lars Sonckin suunnitteleman paloaseman tontti, pappilan tontti ja kaksi uutta tonttia näiden yläpuolelle.
– Seurakuntayhtymä on omistanut näistä kahdesta tontista suurimman osan, kaupunki pienemmän osuuden. Jotta tontit saisi lohkottua, omistuksen pitää olla yksissä käsissä. Näin ollen seurakuntayhtymä on ostamassa kaupungin osuutta tonteista ja näin homma saadaan vietyä loppuun, Heinonen kertoo.
Se oli ihan mahtava paikka asua.
- Herttoniemen seurakunnan kirkkoherra Markku Rautiainen
Pappilan tuleva omistaja saa varautua siihen, että naapuriin tulee jollakin aikataululla uusia asukkaita.
– Näille kahdelle tontille on kaavoitettu kolme asuinrakennusta. Myös kirkko on siinä vieressä, mutta se on rauhallinen paikka ja mukava, valoisa rinne, Heinonen luonnehtii.
Ennen vanhaan pappilat saattoivat olla osittain seurakunnan yleisessä käytössä ja tärkeitä tapahtuma- ja kulttuurikeskuksia paikkakunnalla. Mutta voiko Kulosaaren pappilaa sanoa Helsingin ainoaksi pappilaksi, joka on yhä olemassa?
– Täytyy sanoa, että en muista, että sanaa ”pappila” olisi käytetty pitkään aikaan mistään muusta Helsingin seurakuntayhtymän omistamasta rakennuksesta. Joidenkin kirkkojen yhteydessä on kyllä asuntoja, mutta se on vähän eri asia, Kai Heinonen toteaa.
Pappilan ympärillä on jäljellä vanhaa kiviaitaa.
Talo, johon liittyy tarinoita
Viimeinen Kulosaaren pappilassa asunut kirkkoherra on Herttoniemen seurakunnan nykyinen kirkkoherra Markku Rautiainen.
– Asuimme siellä vuodesta 2004 vuoteen 2015. Olisimme varmaan asuneet pitempäänkin, mutta verotuksellisista syistä se ei ollut kannattavaa.
Vanhassa talossa oli toki vanhan talon ominaispiirteitä ja kaikenlaista korjattavaa näki kun ympärilleen katsoi. Talvella sisällä oli viileää, sisälämpötila oli joskus vain 15 astetta. Rautiaisella on kuitenkin paikasta lämpimät muistot.
– Se oli ihan mahtava paikka asua. Tilaa oli, ehkä vähän liikaakin.
– Rakennus on ollut kirkko, ja sen lisäksi siinä on tainnut toimia myös ruotsinkielinen päiväkoti. Tarina kertoo, että rakennuksessa olisi joskus ollut asekätkökin, mutta mitään dokumenttia tästä ei ollut, Rautiainen sanoo.
Markku Rautiainen uskoo, että pappilalle löytyy ostaja.
– Kulosaari sinänsä on haluttu kohde, kyse on siitä, miten tarjous ja pyynti kohtaavat. Paikka on sellainen, että siinä yhdistyvät luonnonläheisyyden ja urbaanin kaupunkiasumisen parhaat puolet, Rautiainen sanoo.
Kirkkoherran tyttäret Monica ja Magdalena Wirén huoneessaan pappilassa.
Iso peruskorjaus on tehty, mutta remontoitavaa riittää
Kulosaaren pappila tuli myyntiin jo kesällä 2020, mutta silloin kauppaan olisivat kuuluneet myös viereiset uudisrakentamiseen kaavaillut tontit. Hintapyyntö oli 3,6 miljoonaa. Kiinnostuneita oli, mutta kun tuo alue ei enää kuulu kauppaan, pappila on helpompi saada kaupaksi, arvioi myyntijohtaja Soile Auvinen Huoneistokeskuksesta.
– Kesällä oli kiinnostuneita, jotka miettivät rakennusta ihan omaksi kodikseen, jotkut taas miettivät sellaista, että kaksi perhettä jakaisi sen. Joku mietti rakennukseen myös yritystoimintaa asumisen lisäksi.
Koronatilanne ja se, että rakennuksessa on soluasuntoja, on vaikeuttanut näyttöjen järjestämistä, mutta Auvinen uskoo, että kesää kohden kiinnostus taas lisääntyy ja taloa päästään esittelemään kokonaisuudessaan kiinnostuneille.
Auvinen pitää pappilaa hienona kohteena, mutta onko kyseessä myös niin sanottu remontoijan unelma?
– 2000-luvun alkupuolella rakennukseen on tehty iso peruskorjaus, mutta kuten tarkastusraportissakin todetaan, kellarikerroksessa on kosteutta. Kenenkään kodiksi koko rakennusta ei ole remontoitu. Se vaatii remonttia ja sitä varmasti tullaan muokkaamaan nykyajan tarpeita vastaavaksi. Mutta näinhän se on, että kun ostaa vanhan talon, pitää olla valmis kunnostamiseen.
Kulosaaren seurakunta vuokrasi huvilasta tiloja käyttöönsä 1921. Arkkitehti Armas Lindgren suunnitteli tilamuutokset, mm. kirkkosalin ja sakaristo-kanslian, toisessa kerroksessa olivat asuintilat (pappila). Lennart Segerstråle maalasi kirkon alttaritaulun 1925.
Juttua korjattu 19.4. 2024 klo 9.00. Seurakunnan toimintaa on ollut myös vuoden 1975 jälkeen. Lisätty tieto siitä, että seurakunnan kirkkoherranvirasto oli toimi talossa vuoden 2011 loppuun asti ja senkin jälkeen siellä kokoontui joitakin ryhmiä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kulosaaren pappila myytiin 1,4 miljoonalla eurolla yksityishenkilölle
AjankohtaistaVuonna 1919 valmistuneessa pappilassa on asuinpinta-alaa noin 300 neliötä ja naapurissa Kulosaaren kirkko.
