Onko kummi vain lahja-automaatti ja kaste pelkkä perinne? Osalle suomalaisista kasteella on yhä iso hengellinen merkitys
Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Maarit Hytönen yllättyi siitä, miten syvällisesti ihmiset pohtivat kasteen teologiaa.
”Omien lasten kaste on ollut enemmän tapa, kummilastenkaan kohdalle en juurikaan ole miettinyt kasteen tarkoitusta”, vastasi eräs vanhempi.
”Kasteen mukana lapsi saa meidän vanhempien mielestä hyvän suunnan/pohjan rakentaa elämän arvoja”, vastasi toinen.
”Lapsemme kastettiin samaan uskontoon kuin hänen vanhempansa, lähinnä traditiomielessä. Lapsemme voi itse myöhemmin tehdä päätöksen siitä, mihin uskontokuntaan kuuluu”, vastasi kolmas.
Näinhän suomalaiset ajattelevat kasteesta. Kyse on arvoista, perinteestä tai ei-paljon-mistään. Sellaisiin vastauksiin myös Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Maarit Hytönen on tottunut.
– Ainakin julkisuudessa kummius esitetään lähinnä niin, että kyse on lahja-automaattina toimimisesta. Että hengellisyys on vain jokin jäänne.
Ja kyllä, niin moni suomalainen ajattelee – mutta moni ajattelee myös toisin. Kasteella ja kummiudella on monelle suomalaiselle oleellista hengellistä ja uskonnollista merkitystä. Asia käy ilmi Kirkon tutkimuskeskuksen tuoreesta julkaisusta ”Maailman tärkein tapahtuma” – Suomalaisten käsityksiä kasteesta ja kummiudesta.
– Tutkimuksessa ilmeni moniakin asioita, joita en osannut odottaa, Hytönen kertoo.
– Yksi tärkeimmistä on se, että hengellisyys ja uskonnollinen ulottuvuus ovat monille kummeille edelleen hyvin merkittäviä.
Tutkimukseen vastasi 855 ihmistä vuonna 2018. Yli 95 prosenttia heistä kuului vastaushetkellä luterilaiseen kirkkoon. Vastaajat saivat kirjoittaa vapaasti, mitä kaste ja kummius heille merkitsevät.
Yksi seuraa Jeesuksen käskyä, toinen toivoo ”jonkun suuremman siunausta”
Ei ole mikään uutinen, että kastettujen suomalaisten määrä on laskenut lähes koko 2000-luvun. Vuonna 1999 Suomessa kastettiin noin 50 000 ihmistä, vuonna 2019 alle 30 000.
Syyt ovat monet, mutta tutkija Maarit Hytönen tiivistää olennaisimman näin:
– Sille ikäpolvelle, joka nyt lapsia saa, kirkkoon kuuluminen ei ole niin keskeistä. On myös yhä useammin niin, että toinen lapsen vanhemmista ei kuulu kirkkoon. Silloin kaste ei ole itsestäänselvyys.
Niille, jotka kastavat lapsensa, kaste merkitsee monenlaisia asioita. 37 prosentissa Hytösen saamista vastauksista mainittiin, että kasteessa vanhemmat tai kummit ottavat lapsesta huolehtimisen tehtäväkseen.
Esimerkiksi näin: ”Kummilasten kaste on ollut luottamustehtävän saamista lapsen vanhemmilta eli vakavasti otettava asia.” Tai näin: ”Minulle on suuri kunnia, että minua on pyydetty kummiksi. Pyrin olemaan kummilapsilleni luotettava läsnäoleva aikuinen.”
Moni kummilapsi tutkimuksessa toivoi, että kummilla olisi vahvempi uskonnollinen rooli.
30 prosentissa vastauksissa mainittiin yhteisöön liittyminen, 26 prosentissa siunaus tai Jumalan huolenpito, 12 prosentissa perinne, 10 prosentissa Jumalan lapseksi tuleminen ja yhdeksässä prosentissa kilvoittelu tai Jeesuksen seuraaminen. Viisi prosenttia vastaajista liitti kasteen pelastukseen tai iankaikkiseen elämään.
– Useilla vastaajilla maallinen ja hengellinen puoli limittyvät, Hytönen selittää.
– Voi kuitenkin olla helpompi sanoa, että annan kummilapselle lahjoja syntymäpäivänä kuin että rukoilen hänen puolestaan joka ilta.
Hytösen mukaan tutkimukseen valikoitui vastaajiksi jonkin verran keskimääräistä uskonnollisempia suomalaisia. Silti monet vastaukset, joissa puhuttiin siunauksesta, olivat teologisesti väljiä. Esimerkiksi näin: ”Jonkun suuremman siunaus on parasta mitä voin lapselleni tai jollekin toiselle toivoa.”
Toiset vastaajat taas käyttivät yksityiskohtaisempaa uskonnollista kieltä: ”Jeesus käski kastamaan uskovia ja ajattelen, että lapsi on syntymästä saakka Jumalan kuva, uskovainen ja siksi myös taivaskelpoinen. Kasteessa liitetään myös seurakuntaan.”
Hytönen hämmästyi, kuinka monissa vastauksissa pohdittiin syvällisesti kasteen teologiaa.
Kummien hengellinen tehtävä ei vaikuta loppuvan kastepäivään. Tutkimukseen vastanneista kummeista peräti 66 prosenttia kertoi rukoilevansa kummilapsensa puolesta.
Ja sitten oli niitä, joille kaste ei merkinnyt juuri mitään. Välinpitämättömyys ei kuitenkaan tarkoita kasteen vastustamista.
– Yllättävää oli, että osa näistä ihmisistä suhtautui lapsen kastamiseen myönteisesti. He vain sanoivat, etteivät ole koskaan tulleet ajatelleeksi asian merkitystä, Hytönen selittää.
– Ja vaikka oma lapsuudessa tapahtunut kaste saattaa tuntua merkityksettömältä, lapsen tai kummilapsen kaste saattaa olla hyvinkin merkityksellinen. Silloin aletaan ehkä ajatella myös omaa kastetta eri tavalla.
Kasteen uskonnollinen merkitys hiipuu
Vaikka kasteeseen ja kummiuteen voi suhtautua arkisen maallisesti tai jylhän taivaallisesti, kasteiden määrä laskee.
Ei liene yllättävää, että myös kasteen uskonnollinen merkitys näyttää hiipuvan.
Merja Hytönen kävi tutkimustaan varten läpi läjän pro graduja, jotka käsittelevät kasteen ja kummiuden merkitystä. Gradut olivat tasoltaan vaihtelevia, mutta tietyn johtopäätöksen niistä saattoi tehdä.
– Kasteella ja kummiudella on nykyään vähemmän uskonnollista merkitystä kuin ennen, Hytönen sanoo.
– Se on kirkolle haaste.
Hytösen tutkimuksen mukaan osa kummilapsista haastaisi mielellään myös kummejaan.
– Moni kummilapsi tutkimuksessa toivoi, että kummilla olisi vahvempi uskonnollinen rooli. Moni toivoi, että olisi voinut keskustella kummin kanssa uskonnollisista kysymyksistä.
Ja sitten ovat ne kummilapset, jotka ovat tyytyväisiä lahja-automaattikummeihin, ja ne, joita kummit eivät kiinnosta millään tavalla.
– Näin on etenkin silloin, kun suhde kummiin on katkennut tai jäänyt muuten etäiseksi, Hytönen toteaa.
Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisun ”Maailman tärkein tapahtuma” – Suomalaisten käsityksiä kasteesta ja kummiudesta voi lukea kokonaisuudessaan täältä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ella Lindholm oppii kummilapsiltaan hetkeen keskittymistä – kummipoika: ”Olen oppinut Ellalta, että ei saa luovuttaa eikä antaa hermon pettää”
Hyvä elämä AjankohtaistaJalkapallon pelaamista, lukemista, piirtämistä, juttelua ja laulamista. Kummin kanssa voi tehdä melkein mitä tahansa.
Helin: Pitäisikö kieltäytyä ryhtymästä kummiksi?
Puheenvuorot
