Pääkirjoitus: Kirkon tärkeimmät vaalit lähestyvät, ja niissä juuri kukaan ei saa äänestää
Kirkolliskokousvaaleja on oikeastaan kahdet, tai oikeastaan neljät.
Ensi vuoden helmikuussa käydään kirkolliskokousvaalit. Ne ovat kirkon tärkeimmät vaalit. Silti niissä ei saa äänestää juuri kukaan.
Neljäksi vuodeksi kerrallaan valittava kirkolliskokous määrittelee kirkon suuret opilliset ja käytännölliset linjat. Se myös päättää kirkon hallinnosta ja taloudesta.
Kirkolliskokousvaaleja on oikeastaan kahdet: seurakuntalaisten vaali ja pappien vaali.
Kirkolliskokousvaali ei ole suora kansanvaali. Seurakuntalaisten edustajista saavat äänestää seurakuntaneuvostojen ja kirkkovaltuustojen jäsenet. Kansa on saanut vaikuttaa vaalin tulokseen valitsemalla seurakuntien luottamushenkilöt.
Ehdokkaita voi asettaa valitsijayhdistys. Sellaisen voi perustaa kymmenen äänioikeutettua luottamushenkilöä. Ehdokkaan itsensä ei tarvitse toimia kirkon luottamustoimessa, riittää että hän on 18 vuotta täyttänyt konfirmoitu kirkon jäsen.
Kirkolliskokousvaali vaikuttaa helvetin tuotekehitysosastolla keksityltä keinolta karkottaa ihmiset kirkkoäidin hellästä huomasta.
Papit taas valitsevat edustajansa suoralla vaalilla. Vaalikelpoisia ja äänioikeutettuja ovat kaikki papit. Valitsijayhdistyksen perustamiseen riittää kolmen papin allekirjoitus.
Monimutkaisuudessaan kirkolliskokousvaali vaikuttaa helvetin tuotekehitysosastolla keksityltä keinolta karkottaa ihmiset kirkkoäidin hellästä huomasta.
Jotta kirkolliskokousvaali ei olisi liian yksinkertainen, valitaan samalla myös hiippakuntavaltuuston jäsenet – ja nekin erikseen seurakuntalaisten ja pappien vaalissa.
Käytännössä helmikuussa 2020 järjestetään siis neljät vaalit kahteen eri toimielimeen, joista kirkolliskokous käyttää merkittävää valtaa ja hiippakuntavaltuusto ei käytä.
Kirkon vaaleissa on perinteisesti ollut vähän vaikea päästä perille siitä, mitä asioita eri valitsijayhdistykset ajavat. Me teemme Kirkko ja kaupungissa parhaamme selvittääksemme seurakuntalaisille, millaisia asioita ehdokkaat haluavat kirkossa edistää ja millaisia vastustaa.
Ja vaikka et saakaan äänestää, voit vaikuttaa edustajaasi seurakuntaneuvostossa ja kirkkovaltuustossa kertomalla hänelle, mitä vaaleilta toivot ja odotat.
Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja
jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
