null Täällä oli Helsingin ensimmäinen kirkko – Paavalinkirkon näyttely vie matkalle aikaan, jolloin Helsinki oli kuin maalaiskylä

Helsingin syntysijoilta Vanhankaupungin Kellomäeltä on hienot näkymät ympäristöön. Diakoniatyöntekijä Säde Kultanen on pukeutunut keskiajan tyyliseen asuun.

Helsingin syntysijoilta Vanhankaupungin Kellomäeltä on hienot näkymät ympäristöön. Diakoniatyöntekijä Säde Kultanen on pukeutunut keskiajan tyyliseen asuun.

Ajankohtaista

Täällä oli Helsingin ensimmäinen kirkko – Paavalinkirkon näyttely vie matkalle aikaan, jolloin Helsinki oli kuin maalaiskylä

Kirkon katutason ikkunoissa nähtävä näyttely ja siihen liittyvät kävelykierrokset johdattavat Helsingin juurille Vanhaankaupunkiin.

Helsingin alkuvaiheista kerrotaan sanoin, kuvin ja asetelmin Vallilassa sijaitsevan Paavalinkirkon ikkunoissa. Diakoniatyöntekijä Säde Kultasen mukaan tämän tyyppiseen näyttelytoimintaan päädyttiin koronavirusepidemian myötä.

– Paavalin seurakunnan toiminta muuttui jonkin verran keväällä. Halusimme tarjota kiinnostavaa ja turvallista tekemistä ulkotiloissa ja ottaa huomioon myös riskiryhmät.

Historiaa harrastavan Kultasen ideoima ja kokoama näyttely 1500-luvun kirkko ja kaupunki perustuu historiantutkijoiden, museoiden ja kaupunginosayhdistysten aineistoon.

Tiedetään, että Vantaanjoen suulla, Koskelan kylän mailla, sijaitsi entuudestaan muutamia asuintaloja. Helsingin perustamisen myötä alueelle rakennettiin lisää asumuksia sekä kirkko. Rakennukset olivat pääosin puuta, ja siksi niitä ei ole säilynyt.

– Kirkon kivijalka löytyy edelleen alueelta. Kirkoista näkee muuallakin pääkaupunkiseudulla, missä on ollut asutusta jo keskiajalla.

Säde Kultanen tarkastelee Vanhassakaupungissa Helsingin ensimmäisen kirkon raunioita.

Säde Kultanen tarkastelee Vanhassakaupungissa Helsingin ensimmäisen kirkon raunioita.

Helsingin kaupungin perusti Vantaanjoen suulle 12.6.1550 kuningas Kustaa Vaasa. Hänen ajatuksenaan oli luoda uusi kauppapaikka ja kilpailija Tallinnalle ja Danzigille. Uuteen kaupunkiin siirrettiin sen vuoksi väkeä Porvoosta, Tammisaaresta, Ulvilasta ja Raumalta. Moni joutui lähtemään muuttomatkalle pakon edessä.

Säde Kultasen mukaan arkeologit ovat saaneet kaivausten avulla tietoa Vanhassakaupungissa sijaitsevien rakennusten ulkonäöstä ja asukkaiden arjesta.

– Arkeologiset tutkimukset kertovat, millaista elämää ihmiset viettivät keskiajan Helsingissä, mitä he viljelivät ja millaisia esineitä he käyttivät.

– Alkuaikojen Helsinki muistutti paljolti maalaiskylää. Myös papeilla ja opettajilla oli omat peltotilkkunsa, josta he saivat jokapäiväisen leipänsä. Viljelykasveina olivat humala, viikuna, tattari, ruis ja ohra.

Hirrestä rakennettu kirkko oli muodoltaan samanlainen kuin tuon ajan kivikirkot. Sen lattian alle haudattiin ajan tavan mukaan vainajia. Kirkko toimi 1670-luvulle asti; viimeiset ajat se oli sairaalakäytössä.

Näyttelyn katsottuaan voi syventää tietojaan Vanhankaupungin alueel­la järjestettävillä kävelykierroksilla. Kultasen mielestä historia on siitä hieno harrastus, että menneistä asioista voi oppia koko ajan lisää.

– Moni helsinkiläinen ei välttämättä tiedä Vanhankaupungin menneisyydestä. Tarkoituksena on innostaa ihmisiä tutustumaan oman kaupunkinsa historiaan, näkemään sen uusin silmin. 

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.