Päivi Räsänen tuntee afganistanilaisia kristyksi kääntyneitä, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen.
Päivi Räsänen: ”Kristityiksi kääntyneitä ei saa lähettää vainottaviksi tai hengenvaaraan”
Päivi Räsänen (kd) jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, kunnioittaako uskonnon ja vakaumuksen arviointi ihmisoikeuksia.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) jätti tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen kristityksi kääntyneiden muslimien tilanteesta.
Kysymyksen taustalla ovat julkisuudessa esiin nousseet tapaukset, joissa Maahanmuuttovirasto on kyseenalaistanut kristinuskoon kääntyneen ja kastetun henkilön vakaumuksen aitouden. Räsänen on myös seurannut uutisointia Iraniin palautetusta kristitystä Sardarista, jonka Helsingin hallinto-oikeus arvioi pystyvän elämään maassa ”maltillisen kristityn elämää”. Hänet pidätettiin heti Teheranin lentokentällä.
Räsänen kysyy, millä keinoilla hallitus seuraa ja arvioi sitä, että maahanmuuttovirastossa suoritettava uskonnon ja vakaumuksen aitouden arviointi kunnioittaa ihmisoikeuksia eikä lähetä kuolemanvaaraan joko lähtömaassaan tai Suomessa turvapaikkaprosessin aikana uskontoaan vaihtaneita ihmisiä.
Monessa islamilaisessa maassa islaminuskon hylkääminen ja kristityksi kääntyminen johtaa vainoon niin viranomaisten kuin suvun ja klaanin taholta.
Afganistanissa kristityksi kääntynyt on kuolemanvaarassa
Maahanmuuttoviraston oman maatiedon lähtökohta on, ettei ainakaan Afganistaniin voi palauttaa kristityksi kääntynyttä. Toisin on kuitenkin käynyt. Räsäsellä, entisellä sisäministerillä, on tästä vieläpä omakohtaista kokemusta.
– Useat turvapaikkaa Suomesta hakeneet henkilöt ovat turvapaikkaprosessin aikana kääntyneet kristityiksi. Monet ovat turvapaikkahakemuksen käsittelyssä tuoneet esille, että kääntyminen kristinuskoon aiheuttaa heille hengenvaaran lähtömaassaan. Ja siitä huolimatta omassakin tuttavapiirissäni on kristityksi kääntyneitä afgaaneja, jotka ovat saaneet Maahanmuuttovirastosta kielteisen päätöksen, jonka vielä hallinto-oikeus on vahvistanut, Päivi Räsänen sanoo.
Afganistaniin palautettu kristityksi kääntynyt on kuolemanvaarassa.
– Päivi Räsänen
Räsäsen mukaan kielteisen päätöksen syynä on ollut vakaumuksen aitouden kiistäminen. Hän sanoo, että kyse on kastetuista, julkisesti kristityiksi kääntyneistä entisistä muslimeista. Osa heistä on ollut hyvinkin aktiivisia kertoessaan uskostaan muille, myös syntyperäisille suomalaisille.
– Tunnen näitä ihmisiä henkilökohtaisesti ja olen vakuuttunut heidän uskonvakaumuksestaan. Ja samalla haluan lisätä, että ei suomalaisiltakaan syynätä sitä, minkä tason kristitty kukakin on ja vaadita aktiivista käännytystyötä. Ihminen voi rauhassa olla kastettu ja kulttuurikristitty. Nyt palautetaan ihmisiä, jotka ovat luopuneet islamista ja ottaneet kasteen. Se riittää Talibanille. Afganistaniin palautettu kristityksi kääntynyt on kuolemanvaarassa, korostaa Räsänen.
Uskonnonvapaus on kaikille kuuluva perusoikeus
Räsänen huomauttaa, että uskonnonvapaus on sekä perusoikeus että ihmisoikeus, jonka pitäisi kuulua jokaiselle riippumatta siitä, onko hän turvapaikanhakija vai syntyjään suomalainen.
– Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus takaa kaikille ihmisille ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauden. Tämä perusoikeus sisältää oikeuden vaihtaa uskontoa tai vakaumusta. Tätä oikeutta ei yleisesti turvata islaminuskoisissa valtioissa, Räsänen muistuttaa.
Jos siis tässä nyt asetetaan ihmisiä eriarvoiseen asemaan uskonnonvapauden suhteen, niin voisiko siitä käyttää termiä rakenteellinen rasismi?
– Kyllä sitä voisi nimittää sellaiseksi.
Ulkomaalaislain mukaan maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle annetaan Suomessa turvapaikka, jos hän oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella siksi, että hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi. Räsänen kysyy, noudatetaanko tätä lakia.
Hän nostaa esille Turun Yliopiston, Åbo Akademin ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun tutkimuksen, jonka mukaan Maahanmuuttoviraston kansainvälistä suojelua koskevien päätösten linja on kiristynyt vuoden 2015 jälkeen. Erityisen suuri muutos näyttää tapahtuneen uskonnon perusteella arvioitavassa kansainvälisen suojelun tarpeessa.
– Vaikka koko ajan kiistetään, että poliittista vaikuttamista ei ole tapahtunut, niin kyllä sitä on ollut.
Räsäsen mielestä uskon ja vakaumuksen arvioinnissa pitäisi olla varovainen ja kunnioittaa ihmisen omaa kertomusta ja konkreettisia asioita, kuten kastetta. Hän vertaa turvapaikanhakijoiden uskon arviointia siihen, että siviilipalvelusmiesten vakaumusta lakattiin arvioimasta perustuslain vuoksi.
– Puolustusvoimatkin ovat jo aikoja sitten luopuneet kutsunnoissa henkilön vakaumuksen aitouden tutkimisesta siviilipalveluspäätöksen yhteydessä uskonnonvapausperiaatteen vuoksi. Oikeusturvasyistä olisi nyt syytä selvittää, perustuvatko maahanmuuttovirastossa ja tuomioistuimissa nyt tehtävät arvioinnit vakaumuksen aitoudesta ja käsitykset aidosta vakaumuksesta yhdenmukaiseen linjaan, Räsänen huomauttaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kristittyjen turvapaikanhakijoiden auttamiseksi perustettiin osuuskunta – viranomaisten virhe voi johtaa palautetun kuolemanvaaraan
AjankohtaistaOsuuskunta PETRA31:n takana on joukko turvapaikanhakijoiden kanssa työtä tehneitä ihmisiä eri seurakunnista ja järjestöistä. Nimi on kreikkaa ja tarkoittaa kalliota.
