– Turvaverkko tarjoaa yhteisön, jonka jäsen voi olla ja jossa voi myös unohtaa vaikeudet hetkeksi, projektipäällikkö Maarit van Santen lupaa.
Moni paperiton ihminen ei uskalla hakea apua, vaikka olisi sairas tai työtön – kirkon Turvaverkko-projekti auttaa heitä
Helsingin seurakuntayhtymän Turvaverkko-projekti kestää kolme vuotta. Suomessa elää arviolta 3 000–10 000 paperitonta.
Paperiton ei uskalla hakea apua, jos hän sairastuu tai joutuu rikoksen uhriksi. Työnteko on kielletty, vaikka työhaluja ja pätevyyttä olisi. Asuntoa ei saa vuokrattua omalla nimellä.
Näin koruton on paperittoman tilanne Suomessa. Helsingin seurakuntayhtymän kolmevuotinen Turvaverkko-projekti keskittyy tämän kohderyhmän auttamiseen.
– Asiakkaat ovat esimerkiksi turvapaikanhakijoina Suomeen tulleita ihmisiä, jotka ovat saaneet negatiivisen turvapaikkapäätöksen mutta eivät voi palata kotimaahansa, tai ihmisiä, jotka eivät ole saaneet uutta oleskelulupaa, kertoo projektipäällikkö Maarit van Santen.
Suomessa on tuhansia paperittomia ihmisiä
Paperittomien määrä on Suomessa lisääntynyt oleskelulupakäytäntöjen muututtua vuonna 2016. Heitä arvioidaan olevan Suomessa 3000–10 000.
Jos paperiton ei tiedä, miten saada elämä etenemään kielteisen oleskelulupapäätöksen jälkeen, Maarit van Santenin ja hänen kollegoidensa juttusille voi varata ajan. Syyskuun aikana he kohtasivat 150 ihmistä.
Puhelimitse on vaikeampi selittää monimutkaisia tilanteita.
– Monella on huoli siitä, miten elättää perheensä, kun työlupaa ei ole. Autamme muun muassa oleskelulupien hakemisessa ja ohjaamme tarpeellisiin palveluihin, van Santen kertoo.
Tarvittaessa asiakkaiden rinnalla kuljetaan konkreettisesti esimerkiksi apteekkiin tai paperittomille hoitoa tarjoavalle Global Clinicille.
– Moni paperiton ei uskalla lähteä liikkeelle, koska on peloissaan. Olemmekin todella tarkkoja asiakkaidemme turvallisuudesta, hän sanoo.
Turvaverkko-projektiin kuuluu Tukipiste Mosaiikki, josta paperiton voi saada apua ja tukea elämäntilanteeseensa. Siellä on mukana työntekijöitä Suomen Punaisesta Rististä ja Sininauhasäätiöstä. Turvallisuuden tähden osoitteen saa vain soittamalla.
Tapaamiset olivat tauolla keväällä
Korona on kurittanut paperittomia erityisellä tavalla. Keväällä Mosaiikki oli kiinni ja Turvaverkon vastaanotot siirtyivät puhelimeen ja verkkoon.
– Puhelimitse on vaikeampi selittää monimutkaisia tilanteita ja antaa apua. Ihmiset jäivät entistä enemmän yksin, Maarit van Santen tietää.
– Paperittomat lapset olivat pulassa, kun koulut siirtyivät etäopetukseen eivätkä vanhemmat osanneet auttaa. Mosaiikki järjesti läksyhelpin etäyhteyksien avulla.
Kesäkuussa toiminta palautui jälleen normaaliksi. Nyt on tarjolla muun muassa kansainvälisiä iltoja ja äiti-lapsi-piiriä. Suomen kielen kurssikin on aloitettu.
– Tarjoamme yhteisön, jonka jäsen voi olla ja jossa voi myös unohtaa vaikeudet hetkeksi, Maarit van Santen lupaa.
Lisätietoa Turvaverkon toiminnasta ja Mosaiikista Facebookista ja Maarit van Santenilta, p. 050 3371 568 tai Johanna Harjunkoskelta, p. 050 470 5273.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Yhteisiä juhlia, vierailuja, kotiehtoollisia ja saattohoitoa – Kallion kotihoito ja seurakunta tekevät tiivistä yhteistyötä
Hyvä elämäKotonaan asuvien pitkäaikaissairaiden tukemiseen on kehitetty paikallinen yhteistyömalli. Henkinen ja hengellinen tuki sitä kaipaaville helpottaa myös kotihoidon työtä.
