null Piispa Teemu Laajasalo erosi Lähetysseuran puheenjohtajuudesta – päätökseen johti maaliskuinen tuomio tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta

Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo päätti erota Suomen Lähetysseuran puheenjohtajuudesta, jottei Lähetysseuran toiminnalle aiheudu hankaluuksia.

Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo päätti erota Suomen Lähetysseuran puheenjohtajuudesta, jottei Lähetysseuran toiminnalle aiheudu hankaluuksia.

Piispa Teemu Laajasalo erosi Lähetysseuran puheenjohtajuudesta – päätökseen johti maaliskuinen tuomio tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta

Suomen Lähetysseuralle ei olisi välttämättä voitu myöntää rahankeräyslupaa, jos piispa Teemu Laajasalo olisi toiminut sen hallituksen puheenjohtajana.

Helsingin piispa Teemu Laajasalo ilmoitti perjantaina 27. marraskuuta eroavansa Suomen Lähetysseuran hallituksesta. Suomen Lähetysseura julkaisi samana iltana verkkosivuillaan tiedotteen aiheesta. Tiedotteessa kerrottiin eron liittyvän Suomen Lähetysseuran toiminnalle tärkeään rahankeräyslupaan.

Tiedotteessa ja Helsingin piispan Facebook-sivulla Laajasalo kertoi eronsa syyn seuraavasti: ”Viime keväänä voimaan tulleen uuden rahankeräyslain mukaan aiempi sakkotuomioni tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta olisi saattanut vaarantaa luvan saamisen. Luvan myöntävä Arpajaishallinto antoi mahdollisuuden tehdä muutoksia seuran hallinnon järjestämiseen siten, että olisin voinut jatkaa hallituksessa, mutta oman arvioni mukaan muutokset olisivat lisänneet työtä ja kuormittaneet Lähetysseuran hallintoa kohtuuttomasti. En halua, että menneisyyteni epäonnistumiset estäisivät seuran tulevaisuuden onnistumisia, ja siksi päätin erota.”

Uusi rahankeräyslaki on aiempaa tiukempi

Teemu Laajasalo valittiin Lähetysseuran hallitukseen kevään 2019 vuosikokouksessa. Hänet valittiin hallituksen puheenjohtajaksi sen ensimmäisessä kokouksessa.

Vaikka Laajasalon käräjäoikeudessa saama sakkotuomio tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta oli Suomen Lähetysseuran tiedossa, sen ei katsottu estävän hallitustehtävän hoitoa. Eikä se vanhan rahankeräyslain mukaan niin tehnytkään.

– Saimme täksi vuodeksi rahankeräysluvan vanhan lain perusteella marraskuussa 2019. Meillä oli silloin sama puheenjohtaja. Emme osanneet arvioida tilanteen muuttuneen siitä, kertoo Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansson.

Kaksi asiaa kuitenkin muuttui maaliskuussa 2020. Ensinnäkin voimaan astui uusi rahankeräyslaki ja toiseksi Laajasalon tuomio sai lainvoiman, kun asia ratkaistiin lopullisesti Helsingin hovioikeudessa. Piispa sai 35 päiväsakkoa, jotka liittyvät hänen toimintaansa yrittäjänä vuosina 2014–2017. Koska tuomio tuli talousrikoksesta, Poliisihallituksen Arpajaishallinto tarttui asiaan ja lähetti Suomen Lähetysseuralle kirjeen.

Kirjeessä Arpajaishallinto nosti esille sen, että rahankeräyslupaa koskeva hakemus on uuden lain mukaan hylättävä, jos hakijan lakisääteiseen toimielimeen tai muuhun johtoon kuuluu henkilö, jolla on lainvoimainen tuomio. Mikäli tuomio on sakkorangaistus, sen vaikutus ulottuu kolmen vuoden taakse hakemuksen jättöpäivästä.

Lain perusteluissa mainittiin esimerkkinä rahankeräyslupaan vaikuttavista asioista talous- ja omaisuusrikokset. Aiempi tuomio ei välttämättä ole ongelma, jos henkilöllä ei osallistu päätöksentekoon talousasioissa. Rahankeräyslupahakemuksen mukaan Laajasalo on hallituksen puheenjohtajana tosiallista päätösvaltaa käyttävä henkilö ja lisäksi hänellä on käyttöoikeus rahankeräysluvassa mainittuihin pankkitileihin.

Poliisihallituksen Arpajaishallinnon kirjeessä katsotaan, ettei rahankeräyslupaa välttämättä voitaisi Suomen Lähetysseuralle tämän vuoksi myöntää. Se ehdottaa asian korjaamiseksi kolmea eri vaihtoehtoa. Lähetysseura voi valita uuden henkilön Laajasalon tilalle tai se voi jatkaa entisellä hallituskokoonpanolla ilman Laajasaloa. Kolmas vaihtoehto on, että Laajasalo olisi jatkanut hallituksessa ilman vaikutusvaltaa raha-asioihin ja Lähetysseura olisi toimittanut Poliisihallinnolle selvityksen siitä, miten tämä käytännössä varmistetaan.

Piispa erosi ennen vaadittua määräpäivää

Lähetysseuran rahankeräyslupahakemus saapui Poliisihallitukseen 10. syyskuuta. Poliisihallituksen Lähetysseuralle lähettämä kirje on päivätty 3. marraskuuta. Siinä pyydettiin Lähetysseuraa ilmoittamaan ratkaisustaan kirjallisesti viimeistään 30.11. Teemu Laajasalo teki oman ratkaisunsa ja erosi Lähetysseuran hallituksesta 27. marraskuuta.

Arpajaishallinnolle piti vastata maanantaihin mennessä, ja päädyin ratkaisuun ennen sitä. Siksi erosin. 

– Teemu Laajasalo

Sekä Laajasalo että Rolf Steffansson vahvistavat, että ratkaisun asiasta teki piispa omatoimisesti. Tätä ennen Lähetysseurassa oli mietitty erilaisia vaihtoehtoja, joiden sisältöä Steffansson ei tarkemmin avaa. Laajasalon mukaan arpajaishallinto antoi mahdollisuuden jatkaa puheenjohtajana, mutta se olisi tarkoittanut hankalia ja isoja muutoksia hallinnon järjestämiseen.

–  Arpajaishallinnolle piti vastata maanantaihin mennessä, ja päädyin ratkaisuun ennen sitä. Siksi erosin. Olin hyvin motivoitunut tehtävään. Seura ja hallitus jatkavat nyt hyvää työtään ilman minua, Laajasalo kertoo.

Laajasalon mukaan Lähetysseurassa on yli 160 vuotta tehty upeaa työtä Kristuksesta kertomisessa ja ihmisten palvelemisessa.

– Sitä työtä kannattaa tukea ja sen onnistumisen puolesta rukoilla, hän sanoo.

Steffanssonia harmittaa, että asiassa kävi nyt näin.

– Lähetysseura pitää eroa valitettavana. Laajasalo on toiminut hyvin ja kokoavasti puheenjohtajana, Steffansson kiittää.

Lähetysseuran hallituksen puheenjohtajana toimii nyt varapuheenjohtaja, Espoon seurakuntien hallintojohtaja Sari Anetjärvi. Vuosikokous, johon osallistuvat seurakuntien edustajat, valitsee Lähetysseuran hallituksen, joka valitsee sen jälkeen uuden puheenjohtajan. Seuraava vuosikokous järjestetään toukokuussa 2021.

Onko hallituksessa ja sen puheenjohtajana aina oltava joku piispoista?

–  Vaaleja valmistavan vaalitoimikunnan tehtävä on varmistaa, että ehdokkaiden joukossa on piispallinen edustus, jos hallituksessa ei ole piispaa ennestään. Asiasta on yleensä keskusteltu etukäteen piispankokouksessa, Steffansson kertoo.

Suomen Lähetysseura on yksi kirkon seitsemästä virallisesta lähetysjärjestöstä. Sen toimintaa rahoittavat myös pääkaupunkiseudun seurakunnat.

 


1.12. kello 16:16 otsikkoon lisätty täsmennys, että kyseessä on tuottamuksellinen kirjanpitorikos.

 

Laajasalo toimii myös Diakonissalaitoksen valtuuskunnassa

Piispa Teemu Laajasalolla on toinenkin merkittävä luottamustehtävä. Hän toimii Diakonissalaitoksen säätiön valtuuskunnan puheenjohtajana. Valtuuskuntaan kuuluu puheenjohtajan lisäksi 16 jäsentä ja siinä on mukana yhteiskunnan ja kirkon vaikuttajia sekä toinenkin piispa, Porvoon piispa Bo-Göran Åstrand.

Diakonissalaitos toimii säätiölain mukaisesti. Valtuuskunta on sääntömääräinen elin, joka erottaa ja nimittää hallituksen jäsenet. Se ei päätä Diakonissalaitoksen budjetista eikä sopimuksista tai rahankeräyksistä, vaan keskustelee ja antaa suosituksia.

Diakonissalaitoksen talousasioista vastaa hallitus ja toimitusjohtaja Olli Holmström, ei siis valtuuskunta. Diakonissalaitoksen lakiasiainjohtaja Sari Elomaa-Sirénin mukaan tilanne on erilainen kuin Suomen Lähetysseurassa, jossa piispa toimi hallituksen puheenjohtajana.

–  Valtuuskunta ei ole asioista vastaava hallintoelin. Vaikka se onkin meille tärkeä, raha-asioista päättäminen ei kuulu sille. Piispan aiemmasta rikostuomiosta ei ole seurauksia meille, eikä se vaikuta Diakonissalaitoksen säätiön rahankeräyslupaan Elomaa-Sirén sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi