null Presidentti Alexander Stubbin mukaan maailmaa uhkaavat välinpitämättömyys ja vastakkainasettelu – ”Ihmismieli unohtaa, internet ei”

Piispa Teemu Laajasalon ja presidentti Alexander Stubbin keskustelua oli seuraamassa muun muassa joukko Tikkurilan lukion oppilaita.

Piispa Teemu Laajasalon ja presidentti Alexander Stubbin keskustelua oli seuraamassa muun muassa joukko Tikkurilan lukion oppilaita.

Ajankohtaista

Presidentti Alexander Stubbin mukaan maailmaa uhkaavat välinpitämättömyys ja vastakkainasettelu – ”Ihmismieli unohtaa, internet ei”

Piispa Teemu Laajasalo ja presidentti Alexander Stubb keskustelivat tunnin ajan arvoista Helsingin tuomiokirkon kryptassa. Stubb vieraili edellisenä päivänä Auschwitzissa.

Uudenvuodenpuheessaan presidentti Alexander Stubb sanoi, että kaikki lähtee arvoista. Piispa Teemu Laajasalo tarttui Helsingin tuomiokirkon kryptassa 28. tammikuuta pidetyssä piispan ja presidentin keskustelussa tähän ja kysyi, mikä on ollut arvojohtamisen vaikein paikka.

Stubbin mukaan arvovalinnat, jotka eniten ovat valvottaneet, liittyvät kolmeen sotaan eli Ukrainaan, Lähi-itään ja Sudaniin. Näistä Ukrainan tilanne on selkein. Sen auttamista tukevat sekä arvot että Suomen oma etu.

–  Venäjän hyökkäys Ukrainaan on puhdas intressisota, imperialistinen sota. Lähi-idässä kaikkeen liittyy niin paljon historiaa, kulttuuria ja uskontoa. Kun näkee sisimmässään, että on tapahtunut jotain kauheata ja väärin ja tiedostaa, ettei sitä pysty välttämättä presidenttinä ulos sanomaan, se on vaikeaa. Tilanne Lähi-idässä on hyvin monimutkainen, Stubb sanoi.

Koska Stubb oli edellispäivänä osallistunut Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisen 80-vuotistilaisuuteen, Laajasalo kysyi häneltä, minkä yhden asian Stubb haluaa siitä sanoa.

– Varmaan se on lause “ei koskaan enää”. Oli aika uskomatonta istua kaksi ja puoli tuntia vaimon kanssa hiirenhiljaa ja kuunnella kokemuksia, joita eloonjääneillä Auschwitzista oli. Yrittää jollain tavalla ymmärtää, miten voi olla mahdollista, että ihminen voi aiheuttaa niin paljon pahaa. Leirillä tapettiin noin miljoona juutalaista ja satatuhatta ei-juutalaista teollisessa järjestelmässä, Stubb kertoi.

Presidentti Alexander Stubbin mukaan Raamatussa on hyviä sanontoja, jotka puhuvat lähimmäisenrakkaudesta ja siitä, miten meidän pitäisi käyttäytyä toisiamme kohtaan.

Presidentti Alexander Stubbin mukaan Raamatussa on hyviä sanontoja, jotka puhuvat lähimmäisenrakkaudesta ja siitä, miten meidän pitäisi käyttäytyä toisiamme kohtaan.

Ei pidä mennä massan mukana

Presidentti Alexander Stubbin mukaan lähtökohta on, että historia harvemmin toistaa itseään. Nykyhetken tapahtumia ei pidä sen valossa ylitulkita. Tiettyjä samanlaisia kehityskulkuja voidaan silti löytää, kuten rasismin, vihapuheen ja vastakkainasettelun lisääntyminen.

– Vastakkainasettelu näkyy ei vain Suomessa, vaan Euroopassa, Yhdysvalloissa, Lähi-idässä, kaikkialla. Maailmanpolitiikan näkökulmasta suurin huoli itselläni on tällä hetkellä, että me olemme menossa kohti maailmaa, jossa ei ole sääntöjä, normeja eikä instituutioita. Ihmisen pahuus pitäisi jotenkin koteloida niihin.

Stubb pohti sitä, mikä sai saksalaiset ajautumaan natsismin tielle ja Hitlerin seuraajiksi.

– Jonkinnäköinen suuri tavoite, jonkinnäköinen huoli ja toivottomuus omasta elämästä varmasti sinne ajoi. Yhtäkkiä ei enää uskallettu vastustaa, Stubb pohti.

Piispa Teemu Laajasalo kysyi, onko hyveellinen elämä tahtokysymys, vai mistä se on kiinni. Presidentti Alexander Stubbin mukaan kaikki lähtee armollisuudesta itseä kohtaan. Pitää ymmärtää oma epätäydellisyys. Kun se ensin myöntää, voi lähteä miettimään, miten voisi olla ainakin joka toinen päivä paras itsensä. Virheistä pitää oppia, kyynisyyttä vastustaa.

Piispa Teemu Laajasalo kysyi, onko hyveellinen elämä tahtokysymys, vai mistä se on kiinni. Presidentti Alexander Stubbin mukaan kaikki lähtee armollisuudesta itseä kohtaan. Pitää ymmärtää oma epätäydellisyys. Kun se ensin myöntää, voi lähteä miettimään, miten voisi olla ainakin joka toinen päivä paras itsensä. Virheistä pitää oppia, kyynisyyttä vastustaa.

Suurin yhteiskuntaa uhkaava ongelma on Stubbin mukaan välinpitämättömyys.

– Kun mennään massan mukana ja luullaan, että omalla äänellä ei ole merkitystä, ei enää uskalleta nousta sieltä ja sanoa, että hei tämä on väärin. Välinpitämättömyys tarkoittaa käytännössä sitä, että ei enää välitetä, onko olemassa mitään, mikä on oikein ja väärin. 1930-luvun Saksassa kävi näin.

Stubb kertoi uskovansa edelleen universaaleihin arvoihin, joihin hän luki ihmisoikeudet, jokaisen ihmisen jakamattoman ihmisarvon ja perusoikeuksiin liittyvät vapaudet ja vastuut.

Kadotammeko kyvyn itsenäiseen ajatteluun?

Piispa Teemu Laajasalo ja presidentti Alexander Stubb pohtivat keskustelussaan teknologista murrosta ja sen merkitystä ihmiskunnalle. Toisin kuin aiemmissa teollisissa vallankumouksissa tai viestinnän mullistuksissa, teknologia ei enää ole vain väline.

– Ensimmäistä kertaa tekoälyn myötä teknologia on myös toimija. Se tarkoittaa sitä, että voimme algoritmien myötä aika helposti menettää oman autonomiamme ajattelussa, Stubb varoitti.

Presidentti kuvasi omaa päiväänsä ja sitä, miten elämää helpottavat teknologiset laitteet ovat siinä aamusta iltaan mukana, kuten monilla muillakin. Spotify tarjoaa meille musiikkia, josta pidämme, ja algoritmit näyttävät uutisia, joista olemme yleensä kiinnostuneet. Sähköhammasharjakin kerää meistä tietoa.

Tässä on myös vaaransa. Meistä kerätään valtavasti dataa, joka oli aiemmin yksityisyyden piirissä. Algoritmit vaikuttavat ajatteluumme ja nakertavat sen itsenäisyyttä. Ihmiset ovat tukehtumassa informaatioähkyyn. Lisäksi teknologiajäteillä ja niiden omistajilla on käsittämättömän paljon valtaa. Yksi heistä on Elon Musk, jonka Stubb tapasi Pariisissa.

–  Demokratia ei ole kyennyt vastaamaan teknologiseen vallankumoukseen ja erityisesti sananvapaushaasteeseen. Liberaalin demokratian perusongelma on se, että jos meillä on niin sanottuja vaihtoehtoisia faktoja ja totuuksia, asioista ei voida käydä kunnollista poliittista diskurssia.

Piispa Teemu Laajasalo kertoi, että Suomen kirkoissa rukoillaan joka sunnuntai presidentin puolesta. Alexander Stubb totesi siihen, että ei sitten ihmekään, että menee niin hyvin. Hän sanoi kokevansa joka päivä sen, että suomalaiset toivovat hänen onnistuvan tehtävässään. Se johtuu siitä, että presidentin vastuulla on ulkopolitiikka ja maan turvallisuus.

Piispa Teemu Laajasalo kertoi, että Suomen kirkoissa rukoillaan joka sunnuntai presidentin puolesta. Alexander Stubb totesi siihen, että ei sitten ihmekään, että menee niin hyvin. Hän sanoi kokevansa joka päivä sen, että suomalaiset toivovat hänen onnistuvan tehtävässään. Se johtuu siitä, että presidentin vastuulla on ulkopolitiikka ja maan turvallisuus.

Stubb haluaisi ottaa askelia taaksepäin ja vahvistaa perinteisen median roolia.

– Ongelma on nyt se, että informaatio on helppoa, fakta on vaikeaa. Fakta on raskasta, koska sen eteen pitää ajatella, miettiä, tutkia ja selvittää. Se on perinteisen median rooli, Stubb sanoi.

Stubbin mukaan sosiaalisen median alustoilla pitäisi olla samantyyppinen vastuu sisällöstään kuin perinteisellä medialla, luotettavat algoritmit ja faktantarkistus. Nyt keskustelu ei toimi, toisin kuin vuonna 2009, jolloin Stubb innostui Twitteristä.

Internetissä meitä vaivaa oikeassa olemisen pakkomielle

Teemu Laajasalo totesi, että moniarvoinen yhteiskunta on useimmille itsestäänselvyys ja hieno asia. Jos näin on, miksi sitten on niin vaikeaa, jos toinen on eri mieltä?

Alexander Stubbin mukaan yhteiskunta on muuttunut ideologisesta identiteettipoliittiseksi. Ideologisesti eri mieltä olevat pystyivät etsimään kompromissia. Nyt kun määrittelemme oman olemassaolomme ja siihen liittyen ideologiamme omien kokemustemme kautta, tämä on vaikeaa. Ensin pitäisi tehdä kompromissi itsensä kanssa.

– Teknologian ja sosiaalisen median ulottuvuus vielä vaikeuttaa tätä, koska ihmismieli unohtaa, internet ei. Siinä oikeassa olemisen pakkomielle on niin vahva, että et pysty peruuttamaan aikaisemmasta näkemyksestäsi. Kun pitäisi ajatella, että väärässä oleminen ei ole vain armollista, vaan siitä oppii itse uutta, et voikaan vaihtaa mielipidettä, koska jossain on olemassa jalanjälki siitä, mitä olet sanonut.

Stubbin mukaan sananvapauteen kuuluu vastuu sen käyttämisestä. Vastuuseen sisältyy toisen kunnioittaminen ja kuunteleminen. Nyt huudetaan usein kitalaki suorana omaa näkemystä.

Piispan ja presidentin keskustelua seuraamassa oli joukko Tikkurilan lukion oppilaita. Stubb kääntyi heidän puoleensa ja sanoi uskovansa, että nuoret osaavat käyttäytyä sosiaalisessa mediassa keskimäärin aikuisia paremmin, vaikka totta kai poikkeuksia löytyy.

Lukiolaiset olivat lähettäneet presidentille kaksi kysymystä. Ensimmäinen koski ihmisten yhtenäisyyden saavuttamista jakautuneessa maailmassa, toinen Venäjän uhkaa.

Stubb vastasi, että yhtenäisyys syntyy siitä, että kuunnellaan, keskustellaan, ymmärretään, ollaan empaattisia ja asetutaan toisen asemaan. Venäjä ei hänen mukaansa ole Suomelle välitön uhka. Siihen pitää kuitenkin varautua, että nyt joudumme elämään rauhattomassa ajassa, jossa Suomea testataan. Kun pidetään pää kylmänä ja huolehditaan omasta kriisinkestävyydestä ja huoltovarmuudesta, Suomi kyllä pärjää.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.