Presidentti Sauli Niinistö korosti demokratiaa, tasa-arvoa ja vapautta eurooppalaisina arvoina – tutkijat kaipaavat selvempää ihmisoikeuspainotusta
Kuvalähteet Lehtikuva ja iStock.

Kuvalähteet Lehtikuva ja iStock.

Presidentti Sauli Niinistö korosti demokratiaa, tasa-arvoa ja vapautta eurooppalaisina arvoina – tutkijat kaipaavat selvempää ihmisoikeuspainotusta

Eurooppaa on haluttu rakentaa yhteisten arvojen varaan, mutta arvot ovat aika hauraat, arvioi professori Reetta Toivanen.

”Eurooppa on maailman demokraattisin, tasa-arvoisin ja vapain maanosa. Nyt se on kuitenkin ajautunut repiviin riitoihin juuri omista arvoistaan”, sanoi tasavallan presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan. Mutta mitä tarkkaan ottaen ovat eurooppalaiset arvot?

Sosiaalietiikan yliopistolehtori Virpi Mäkinen Helsingin yliopistosta poimi presidentin puheesta kolme selvästi mainittua eurooppalaista arvoa: edustuksellinen demokratia, tasa-arvo ja vapaus. Muihinkin arvoihin presidentti viittasi, mutta epäsuorasti.

– Niinistön puhe oli selkeästi demokratian puolustus, sen merkitystä hän käsitteli eniten. Ehkä hän ajattelee, että sen toteutumisen myötä myös muut arvot – tasa-arvo ja vapaus sekä Niinistön mainitsematta jättämät ihmisarvo ja ihmisoikeuksien kunnioitus – toteutuvat.

– Nämä ovat myös EU:n perussopimuksen toisessa artiklassa mainitut unionin arvot. Lisäksi eurooppalaisessa arvoyhteisössä korostuvat moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuu. Vapausoikeuksista keskeisin on vapaa liikkuvuus, sanoo aatehistoriaan hyvin perehtynyt Mäkinen.

Mäkisen mukaan nämä arvot nousevat yhteisestä historiasta. Eurooppalaiset arvot juontavat juurensa jo antiikin hellenistisestä sivistyksestä sekä juutalaiskristillisestä ja roomalaisen oikeuden perinnöstä. Muita aatehistoriallisesti vaikuttavia perinteitä ovat humanismi, liberalismi ja valistus. Tärkeitä vaikuttajia ovat Ranskan vallankumouksen julistus vapaudesta, veljeydestä ja tasa-arvosta sekä toisen maailmansodan jälkeen syntynyt YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus.

– Taustalla olivat jatkuvat sodat ja konfliktit niin valtioiden kuin uskontokuntienkin välillä ja pyrkimys ”pysyvään” rauhaan, Mäkinen tiivistää.

Tuntevatko eurooppalaiset itsekään omia arvojaan?

Eurooppalaisen oikeuden, identiteetin ja historian tutkimuksen huippuyksikön (EuroStorie) apulaisjohtaja, professori Reetta Toivanen Helsingin yliopistosta korostaa 1900-luvun sotien merkitystä eurooppalaisten arvojen synnylle.

– Jotkut tutkijat ovat osoittaneet, että ajatus yhteisestä eurooppalaisesta oikeudesta syntyi 1930-luvulla reaktiona totalitarismille. Sitä ennen Euroopan eri osissa oli hyvinkin erilaisia oikeusjärjestelmiä ja etnis-oikeudellisia jaotuksia.

– Kehitys liittyy varsinkin 1920-luvulla tapahtuneeseen juutalaisen älymystön pakoon Englantiin ja Yhdysvaltoihin. He vaalivat ihanneajatusta lähtömaidensa arvopohjasta. Ja nyt me uskomme siihen, Toivanen kuvaa.

Toivasen mukaan Eurooppaa on ”puhuttu yhtenäiseksi alueeksi” toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta lähtien. Ajatuksena oli, että ei ikinä enää sotaa. Oli nähty, että valtiot eivät kyenneet suojelemaan kansalaisiaan järkyttäviltä ihmisoikeuksien loukkauksilta.

– Euroopan unionin alkuvuosista lähtien on haluttu korostaa sitä, mikä meillä on yhteistä. Myös presidentti avasi uudenvuodenpuheessaan sitä toiveajatusta, että kun näemme yhteiset arvot, toimimme niiden mukaan. Mielestäni eurooppalaiset arvot ovat aika hauraat. Olemme halunneet rakentaa maailmaamme niiden mukaan, mutta ihmiset eivät ole sisäistäneet niitä oman elämänsä arvoiksi. Kuinka moni suomalainen on esimerkiksi lukenut Euroopan ihmisoikeussopimuksen?

Arvoja viedään muualle kehitysyhteistyöhankkeissa

”Eurooppalaisten arvojen vienti on vaihtunut niiden puolustamiseksi kotikentällä. Ja onko nähtävissä pyrkimystä meille vieraampien arvojen tuontiin? Demokratian, tasa-arvon ja vapauden vastakohdat tunnemme”, sanoi presidentti Niinistö.

– Eurooppalaiset arvot ovat yleismaailmallisesti tärkeitä asioita, joita pitäisi viedä jokaiseen maailmankolkkaan. Tutkijana sanon kuitenkin, että eurooppalainen universalismi on kriisissä. Jos Euroopan maat eivät itse kunnioita arvojaan, ne ovat aika huono vientituote, Toivanen toteaa viitaten muun muassa Puolan ja Unkarin viimeaikaiseen kehitykseen.

Jos Euroopan maat eivät itse kunnioita arvojaan, ne ovat aika huono vientituote. - EuroStorie-tutkimusyksikön apulaisjohtaja Reetta Toivanen

Konkreettisesti arvoja viedään Toivasen mukaan esimerkiksi EU:n kehitysyhteistyöhankkeissa. Niihin sidotaan oletus, että partneri noudattaa eurooppalaisia arvoja, kuten ihmisoikeuksien kunnioitusta ja vähemmistöjen suojelua. Myös kahdenvälisissä kauppasopimuksissa arvot mainitaan.

– Se on hieno arvopohja sopimukselle, mutta valvooko sitä kukaan? Jos toinen sopijapuoli ei pysty siihen, voiko vaatia toiseltakaan noudattamista?

Ihmisoikeudet tarvitsevat huomiota ja puolustusta

Yhdessä asiassa Toivanen antaa tunnustusta Euroopan arvopohjaiselle toiminnalle. Euroopan neuvoston alaisuudessa toimii maailman ainoa ihmisoikeustuomioistuin, ja se luo arvoista ”kovaa oikeutta”. Tuomioistuin, joka ei ole EU:n toimielin, ratkoo myös konkreettisia uskonnonvapauden kysymyksiä, kuten saako Italian kouluissa pitää ristiä seinällä ja saako kasvoja peittää burkhan alle. Euroopan neuvostoon kuuluu 47 Euroopan maata.

Virpi Mäkinen kiinnittää lopuksi huomiota siihen, mitä presidentti ei sanonut puheessaan.

– Niinistö jätti eurooppalaisia arvoja luetellessaan mainitsematta ihmisarvon kunnioittamisen ja viittasi vain epäsuorasti ihmisoikeuksiin. Itse pitäisin juuri näiden arvojen korostamista erityisen tärkeänä tässä maailmanajassa.

– Hälytyskellojen pitäisi soida, kun kadulla marssitaan avoimesti natsitunnuksin, kun hädänalaisena maahan tulleisiin ihmisiin, juutalaisiin ja muihin uskontoihin sekä vähemmistöihin kuuluviin kohdistetaan kasvavaa vihaa, jopa vainoa, Mäkinen sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi