Neitsyt Mariaa ja Jeesusta esittävä ikoni on asetettu hylätyn talon ikkunaan Ukrainassa Donetskin alueella. Kuva: Vadim Ghirda / AP / Lehtikuva.
Putin teki Venäjällä uskonnollisen vallankaappauksen – Neitsyt Marian ja armon korvasi raaka ja kova maskuliinisuus ja johtajan ikonisointi
Jos symboliset merkitykset ovat venäläisille tärkeitä, eikö kuoleman kultin sijaan Jumalan äidillä elämän synnyttäjänä ole enää mitään arvoa?
On koskettavaa nähdä raavaiden miesten kumartuvan, polvistuvan ja rukoilevan Pyhän Marian kuvien edessä. Ortodoksien pyhät ikonit ovat lohduttaneet miehiä Venäjälläkin. Siksi ihmetyttää, miten venäläissotilaiden kantti kestää tuhota Jumalan synnyttäjän kuvia Ukrainassa.
Ortodoksisuudessa on ikonisoitu Pyhä Maria Jumalan synnyttäjänä. Katolilaisuudessa ja ortodoksisuudessa keskeinen feminiininen symboli edustaa pyhää suojaamassa väkivallalta ja pahuudelta. Putinismissa puhdas feminiininen pyhä on sen sijaan korvattu kovalla voimalla ja sota on tuonut pyhän tilalle pahan.
Rukoilemalla on yritetty vastustaa pahaa, myös sotia. Uskonnon on tulkittu toimineen "aseena" esimerkiksi Puolassa 1920 Leninin lähettämien puna-armeijan joukkojen häätämisessä. Puna-armeijan tullessa Varsovaan toteuttamaan maailmankommunismia ihmiset pakkautuivat kirkkoihin rukoilemaan.
Raamattua käytettiin venäläisjoukkojen harhauttamisessa Veikselin eli Vistulan ihmeeksi kutsutussa Varsovan taistelussa eikä miehitys lopulta onnistunut. Puolalaiset saivat haltuunsa puna-armeija radiolähettimen ja tukkivat sen avulla taajuuden lukemalla siellä useiden päivien ajan Raamatun Ensimmäistä Mooseksen kirjaa.
Lenin sitten luopuikin Trotskin ajamasta pyrkimyksestä maailmankommunismiin. Jos Puolan miehitys olisi onnistunut, Euroopan historia olisi kirjoitettu toisin.
Uskonnollisilla merkityksillä on paikkansa myös nykyisessä Euroopan kohtaamassa sodassa. Putin on alustanut sotaansa riistämällä uskonnollisia merkityksiä. Hän on ikonisoinut itseään omalla henkilökultillaan, jossa palvotaan raakaa maskuliinisuutta. Pyhän Marian ikoninen paikka on syrjäytetty Putin-kuvastolla mediassa ja julkisissa tiloissa. Kovuudesta on kiillotettu ihannetta niin naisille kuin miehillekin eikä armolle näytä olleen sijaa.
Neitsyt Marian ilmestykset koettiin ennusmerkkeinä Venäjän jumalattomuudesta
Ihmisten kokemat Neitsyt Marian ilmestykset ovat kansanuskonnollisuudessa toimineet ennusmerkkeinä sodista idän ja lännen välillä.
Perimätiedon mukaan Ukrainassa tapahtui Marian ilmestys ennen ensimmäistä maailmansotaa toukokuussa 1914 Hrushivin kylässä Lvivin alueella. Pellolla lähellä Pyhän Kolminaisuuden kirkkoa 22 ihmisen kerrotaan todistaneen ilmestystä, jossa Neitsyt Maria ilmoitti heille, että on syttymässä sota ja Venäjästä on tulossa jumalaton maa.
Jumalattomuus ja Venäjän uhka kytkeytyvät näissä ilmestyksissä toisiinsa. Hrushivin ilmestyksen mukaan Ukraina tulisi kärsimään 80 vuotta, mutta vapautuisi myöhemmin. Myös Portugalin Fatimassa vuonna 1917 koetussa Marian ilmestyksessä ennustettiin Venäjän jumalattomuudesta aiheutuvia sotia ja vainoja.
Huhtikuussa 1987 tasan vuosi Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen samaisen Pyhän Kolminaisuuden kirkon alueen peitti kuvausten mukaan kirkas valo. Neitsyt Marian kerrotaan ilmestyneen kirkon kupolin ylle ja näyttäytyneen ensimmäiseksi 12-vuotiaalle Marina Kizynille. Tämän jälkeen puolen miljoonan ihmisen sanotaan käyneen katsomassa ilmestystä 15. elokuuta 1987 asti – katsojia olijopa 70 000 päivittäin.
KGB:kään ei pystynyt estämään ihmisjoukkoja tulemasta paikalle. Senkin jäsenten kerrotaan nähneen ilmestyksen, jonka välittämässä viestissä ukrainalaisten kärsimys tulee päättymään ja Ukrainasta tulee itsenäinen valtio. Itsenäistyminen sitten toteutuikin Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 24. elokuuta 1991.
Presidentti Vladimir Putinin henkilökultissa korostetaan hänen maskuliinisuuttaan. Kuvassa hän ratsastaa hevosella Etelä-Siperiassa. Vastaavalla tavalla ilman paitaa ovat esiintyneet diktaattoreista Benito Mussolini ja Mao Zedong. Kuva: Alexey Druzhinin / AFP / Lehtikuva.
Putinin ikonisointi vallankaappauksena
Näissä ilmestyksissä kanavoitunut pelko on toteutunut Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tässä hyökkäyksessä Venäjän ortodoksinen kirkko on valjastettu ”jumalattomuuden” eli sodan ja siihen liittyvän julman väkivallan palvelukseen.
Putinin noustua valtaan Venäjällä näyttää tapahtuneen kehitys, jossa hänen persoonansa on työntynyt uskonnollisten merkitysten tilalle.
Putinin ikonisoinnin takuumiehenä on toiminut Moskovan patriarkka Kirill, entinen KGB-mies hänkin. Venäjän ortodoksisen kirkon uskonnollinen valta näyttää siis valuneen entisen Neuvostoliiton turvallisuuspoliisien käsiin.
Kirillin mukaan Venäjän tulee puolustautua lännen seksuaalimoraaliselta rappiolta pride-paraateineen. Valtion päämiehenä Putin puolustaa patrioottisesti oikeaa uskoa: hallitsija edustaa näin kirkolle Jumalaa Bysantin keisarin tapaan. Monarkia ja diktatuuri nähdään sekä valtiovallan että kirkon mielestä demokratiaa parempina hallintomuotoina. Niissä järjestys ja yhteiskunnan vakaus säilyvät, kun soraäänet vaiennetaan propagandalla, sensuurilla, pidätyksillä ja ihmisoikeuksien loukkauksilla.
Ukrainaa koskeva putinilainen pakkomielle pohjautuu isovenäläiselle ajatukselle Venäjän, Valkovenäjän ja Ukrainan yhteydestä poliittisena keskuksenaan Moskova, patriarkkanaan Moskovan patriarkka ja hengellisenä kotinaan Kiova. Putinin edustama yhtenäinen Venäjä -puolue kantaa jo nimessään tätä kolmiyhteyttä. Kiovan ortodoksikirkon pyrkimys itsenäisyyteen Konstantinopolin yhteydessä ei tähän yhtälöön sovi.
Vladimir Putin suutelemassa ikonia. Putin kävi Moskovan patriarkaattiin kuuluvassa Pyhän kolminaisuuden kirkossa Pariisissa Ranskan-matkallaan vuonna 2017. Kuva: Thomas Padilla / AFP / Lehtikuva.
Tuleeko pyhien merkitysten riistämisestä Putinin Akilleen kantapää?
Ajatus Kiovasta ortodoksisuuden syntysijana perustuu Kiovan Venäjän hallitsija Vladimir Suuren ottamaan kristilliseen kasteeseen vuonna 988. Sillä on suuri merkitys ortodoksiselle kirkolle.
Ukrainassa ortodoksisuus on pirstoutuneempaa kuin Venäjällä, jossa Moskovan patriarkaatti pitää itseään myös Ukrainan ortodoksisen kirkon päänä. Taustalla lienee myös kateutta ortodoksisuuden paremmasta menestyksestä Ukrainassa kuin Venäjällä.
Tukiessaan Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Moskovan patriarkaatti on lähtenyt ryöstämään Ukrainan ortodoksikirkon pyhiä symboleja ikään kuin se voisi riistää Kiovan henkisen perinnön. Kun henkisyys ei ole siirrettävissä, se yritetään tuhota. Kyse on paitsi symbolisesta myös konkreettisesta hyökkäyksestä Jumalan äitiä, Pyhää Mariaa vastaan. Venäläiset ovat tuhonneet Ukrainassa jo kuutisenkymmentä kirkkoa ja uskonnollista rakennusta Mariupolin Pyhän Mikaelin katedraali mukaan lukien.
Pyhän Marian merkityksen anastamisessa voi pitemmän päälle piillä Putinin sodan Akilleen kantapää. Miten venäläissotilaat oikeuttavat itselleen ortodoksisuutta yhdistävän keskeisen symbolin pilaamisen? Onko myrkyllinen maskuliinisuus ikonisoitu venäläisiin niin vahvasti, että he hyväksyvät putinilaisen uskonnollisen vallankaappauksen?
Vladimir Putin kävi pääsiäisenä 2016 Kristus Vapahtajan katedraalissa Moskovassa. Kuva: Kirill Kudryavtsev / AFP / Lehtikuva.
Kärsimyksen kuorman kasaaminen sodaksi
Neitsyt Marian uskotaan ilmestyksissään kehottaneen opettamaan lapsia rukoilemaan, koska rukous on ase pahan valtaa ja saatanaa vastaan.
Rukoileminen on myös tärkeä tapa käsitellä surua, jota Venäjän kansa on joutunut patoamaan historiansa saatossa vuosisadasta toiseen.
Sodista johtuvaa kärsimystä ei Venäjällä ole työstetty vaan peitelty sankaruuden valepukuun. Nytkin tuntuu, että sotilaiden lähettäminen syrjäseuduilta teuraiksi ja pahantekijöiksi Ukrainaan on jatkoa vuosisataiselle maaorjuudelle. Samalla kärsimystä levitetään pitkin muuta maailmaa.
Sota on tapa toiminnallistaa kansallisia traumoja. Kun Venäjän julma historia maaorjuuksineen, kyydityksineen, vankileireineen, stalineineen ja putineineen ei ole antanut venäläisille aikaa hengähtää ja surra koettuja kärsimyksiä, ne kovetetaan ja kanavoidaan sodaksi. Yliluonnolliset kokemukset saadaan siinä lopulta kärsimyksen eikä pyhän kautta.
Rukoillessaan sotilaatkin voisivat kokea yhteyttä feminiiniseen pyhään. Putinismissa tätä merkitystä näivetetään korostamalla raa'an miehisyyden ylivertaisuutta.
Rukoillessaan sotilaatkin voisivat kokea yhteyttä feminiiniseen pyhään. Putinismissa tätä merkitystä näivetetään korostamalla raa'an miehisyyden ylivertaisuutta.
Sodan julmuus kasvattaa tarvetta pyhään ja lohduttavaan äiti-symboliikkaan. Sotilaidenkin kaipaamaa äidillisen turvan kokemusta ei voida rakentaa tuhoamalla, ryöväämällä ja raiskaamalla. Pyhäkokemuksen vaihtaminen omatunnon likaamiseen tulee vainoamaan raiskaajia ja tappajia loppuelämän.
Putin aloitti sotansa 24. helmikuuta isänmaan puolustajien päivän aikoihin, jolloin juhlitaan puna-armeijan voittoa Saksan keisarillisista joukoista. Hän toivoi "erityisoperaationsa" loppuvan suuren isänmaallisen sodan vuosipäivään 9. toukokuuta mennessä. Arviolta 15 000–20 000 venäläissotilasta on kaatunut eikä Ukrainaa ole valloitettu. Teurastaminen saanee jatkoa, sillä sotilaskunnia yritetään lunastaa kärsimyksellä.
Jos symboliset merkitykset ovat venäläisille tärkeitä, eikö kuoleman kultin sijaan Jumalan äidillä elämän synnyttäjänä ole enää mitään arvoa? Jos näin on, tuntuu kuin ihmisten kokemat ilmestykset 1900-luvulla olisi tarkoitettukin saattaa toteen sotakoneistolla.
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston sosiologian dosentti
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Patriarkka Kirillistä tuli sodan aikana Putinin nöyrä alttaripoika
AjankohtaistaEnnen sotaa Venäjän ortodoksisella kirkolla ja Moskovan patriarkka Kirillillä oli vielä itsenäistä liikkumatilaa. Nyt patriarkan kohtalo on sidottu hallitsijaan.
