Jonas Rannila sanoo Johanneksenkirkon alttaritaulun sopivan erityisen hyvin Paulus-oratorion teemaan, koska se kuvaa Paavalin kääntymistä kristityksi.
Apostoli Paavali kääntyy kristityksi pyhäinpäivän Paulus-oratoriossa
Felix Mendelssohnin tunteikas teos teki vaikutuksen kapellimestari Jonas Rannilaan jo 12-vuotiaana kuorolaisena.
Pyhäinpäivän viikon kiinnostavimpiin konsertteihin kuuluu Felix Mendelssohnin Paulus-oratorio, Opus 36. Vuonna 1836 sävelletty teos kertoo apostoli Paavalin kääntymisestä juutalaisesta fariseuksesta hartaaksi kristityksi.
Kapellimestari Jonas Rannila halusi esitettäväksi oratorion, koska se kuuluu 1800-luvun alun harvemmin esitettyihin merkkiteoksiin. Se on hänelle myös henkilökohtaisesti tärkeä.
– Olin lapsena mukana Cantores Minores -kuorossa, jossa tutustuin kirkkomusiikin hienoimpiin teoksiin. Lauloimme paljon Bachin musiikkia, mutta Tuomiokirkon 150-juhlakonsertissa esitimme Mendelssohnin Paulus-oratorion. Tuo varhaisromanttinen teos teki minuun suuren vaikutuksen tunteikkuudellaan ja runsailla orkesteriosuuksillaan.
Pari tuntia kestävä Paulus-oratorio muistuttaa rakenteeltaan Bachin Matteuspassiota: se sisältää aarioita, resitatiiveja, kuoro-osia ja koraaleja.
– Kuorolla on teoksessa iso rooli, sillä se esiintyy kansanjoukkona, pakanoina, fariseuksina ja kääntyneinä kristittyinä. Meillä onkin kuorossa lähes sata laulajaa, Rannila kertoo.
Johanneksenkirkossa ja Kirkkonummen kirkossa esitettävän oratorion tuottaa Manifestum-kuoro, jonka taiteellisena johtajana Rannila toimii. Lisäksi mukana ovat Somnium Ensemble -kuoro ja Kirkkonummen kamariorkesteri. Solisteina kuullaan huippulaulajia, sopraano Hedvig Pauligia, altto Monica Groopia, tenori Mati Turia ja basso Heikki Kilpeläistä.
Paavalin rooli merkittävä kristinuskossa
Paulus-oratorio jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan Pyhän Stefanoksen marttyyrikuolemaa, johon Paavali kristittyjen vainoajana osallistuu, sekä Damaskoksen tietä, jolla Paavali kääntyy farisealaisesta kristityksi. Toinen osa käsittelee Paavalin dramaattisen elämänmuutoksen jälkeistä aikaa, hänen rooliaan kristinuskon levittäjänä ja hänen marttyyrikuolemaansa Roomassa. Teoksen tapahtumia säestää useampaan kertaan kuultava Valvomisen sunnuntain virsi Herätkää niin huuto kaikaa.
Jonas Rannilan mukaan Paavali on Raamatun tärkeimpiä henkilöitä: hänen kirjeensä Uudessa testamentissa ovat keskeisiä kristinuskon ja koko länsimaisen kulttuurin syntymisessä.
– Paavalin ydinajatuksena oli, että Jumala on läsnä kristityssä. Ihminen ei pelastu omilla teoillaan vaan olemalla uskossa osallinen Jeesukseen ja tämän ylösnousemukseen.
– Kärsimys ja kuolema olivat Paavalin mukaan merkkejä Jumalan läheisyydestä. Tämä liittyy olennaisesti pyhäinpäivän viettämiseen, minkä vuoksi Paulus-oratorio sopii erinomaisesti tähän ajankohtaan.
Paulus-oratorio on neljäs Rannilan johtama pyhäinpäivän konsertti Johanneksenkirkossa. Teokset ovat vaihdelleet vuosittain, ja ne ovat vetäneet kirkkoon yli tuhat kuulijaa.
Tänä vuonna teoksen esittämistä tehostavat Johanneksenkirkon uudet kuoriurut. Kirkon alttaritaulu puolestaan sopii erityisen hyvin konsertin teemaan, sillä Eero Järnefeltin vuonna 1932 maalaama Taivaallinen näky kuvaa Paavalin kääntymystä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Harras hetki: Viestintäpäällikkö Kimmo Holappa muistaa hiljattain edesmenneitä läheisiään poistamalla heidät puhelimestaan
HengellisyysKun pyhäinpäivän ilta hämärtyy, Holappa tuntee oman paikkansa sukupolvien ketjussa.
