Hyvinkääläisestä autotallista 3000 radio- ja televisio-ohjelman rahoittajaksi – Medialähetysjärjestön sanomaa eivät rajat pysäytä
Sansan tuottamia ohjelmia kuunnellaan ja katsotaan 36 kielellä yli 20 maassa. Moni kuulija kertoo niiden tuovan toivoa elämään.

Sansan tuottamia ohjelmia kuunnellaan ja katsotaan 36 kielellä yli 20 maassa. Moni kuulija kertoo niiden tuovan toivoa elämään.

Hyvinkääläisestä autotallista 3000 radio- ja televisio-ohjelman rahoittajaksi – Medialähetysjärjestön sanomaa eivät rajat pysäytä

Medialähetys Sanansaattajat rahoittaa tuhansia evankeliumin viestin välittämiseen keskittyviä ohjelmia yli kahdessakymmenessä maassa. Se tukee myös kriisiradiotoiminta katastrofialueilla.

Vuonna 1973 iso osa eurooppalaisista eli rautaesiripun takana. Maailmassa, jota hallitsi voimissaan oleva Neuvostoliitto. Kristinuskon julistaminen ja kristittynä eläminen oli tehty hankalaksi.

Saman vuoden kesäkuussa aloitti toimintansa hyvinkääläisessä autotallissa nykyinen Medialähetys Sanansaattajat eli Sansa. Se halusi tehdä lähetystyötä radion kautta ja ylittää mahdollisimman tehokkaasti myös sellaisia rajoja, jotka oli suljettu piikkilangoilla ja miinakentillä.

Nyt, 46 vuotta myöhemmin, Sansa on yksi seitsemästä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virallisista lähetysjärjestöistä. Sillä on niiden joukossa oma erityistehtävänsä.

Toimittaja Ogi ja lääkäri Hulgaa kristillisen perheradio Wind FM:n studiossa Ulaanbaatarissa.

Toimittaja Ogi ja lääkäri Hulgaa kristillisen perheradio Wind FM:n studiossa Ulaanbaatarissa.

Sansa keskittyy toiminnassaan evankeliumin viestin välittämiseen median kautta. Sansan kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat kristilliset radio- ja televisiotoimijat Far East Broadcasting Company, Trans World Radio ja SAT-7. Lisäksi Sansa työskentelee Luterilaisen maailmanliiton sekä luterilaisten ja muihin kristinuskon suuntauksiin kuuluvien paikallisten kirkkojen kumppanina.

2,1 miljardia potentiaalista kuulijaa tai katsojaa

Sansan vuosibudjetti on runsaat kolme miljoonaa euroa. Järjestön toiminnanjohtajan, rovasti Juha Auvisen mukaan melko pienellä rahalla saadaan paljon aikaan.

– Suomalaiset kristityt rahoittivat viime vuonna yli 3 000 radio- ja televisio-ohjelmaa 36 kielellä yli 20 maassa. Tämän lisäksi tulevat netti- ja somesisällöt, jotka ovat kuunneltavissa ja katseltavissa missä päin tahansa. Mobiili kulkee taskussa. Lähetämme myös työntekijöitä yhteistyökumppanien palvelukseen ja tuemme mediakoulutusta ja -tutkimusta sekä kriisiradiotyötä katastrofialueilla, kertoo Auvinen. 

Auvisen mukaan Sansan tukemilla ohjelmilla oli Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa mediatutkimusten mukaan lähes 2,1 miljardia potentiaalista kuulijaa tai katsojaa. Näin suuri joukko on siis periaatteessa ohjelmien tavoitettavissa.

Todellisuudessa tavoitettujen tarkkaa lukumäärää on mahdoton sanoa. Joka tapauksessa puhutaan globaalisti sadoista miljoonista ihmisistä. Vuonna 2016 satelliittitelevisioyhtiö SAT-7 teetti ulkopuolisella tutkimuslaitoksella katselijatutkimuksen. Sen mukaan kanavan arabiankielisillä kanavilla oli 21 miljoonaa katsojaa, jopa kristilliseltä sanomalta muuten suljettua Saudi-Arabiaa myöten.

Toivoa arkeen ja mahdollisuus kouluun

Espoon piispa Kaisamari Hintikka toteaa Sansan Lähde-lehden haastattelussa, että medialähetystyön kautta tavoitetaan ihmisiä ympäristöissä, joissa kirkon perinteinen toiminta on joko poliittisista tai maantieteellisistä syistä haastavaa. Auvinen lisää tähän uskonnolliset ja kulttuuriset syyt.

– Radioaallot ylittävät meriä, vuoria ja metsiä, minkä lisäksi netti ja mobiili tuovat lisää mahdollisuuksia. Nykyisinkin on maita, joissa ihmisten sanan- ja uskonnonvapautta rajoitetaan. Sellaisia, joita hallitsee politisoitunut uskonnollisuus tai yksi valtaideologia ja joissa vähemmistöjä vainotaan, sanoo Auvinen. 

Sansa on tukenut kristillistä mediatyötä Intiassa yli 30 vuotta, nykyisin 14 kielellä. Ohjelmien ulottuvilla on toiminnanjohtaja Juha Auvisen mukaan yli 500 miljoonaa intialaista.

Sansa on tukenut kristillistä mediatyötä Intiassa yli 30 vuotta, nykyisin 14 kielellä. Ohjelmien ulottuvilla on toiminnanjohtaja Juha Auvisen mukaan yli 500 miljoonaa intialaista.

Monissa maissa kristityksi tunnustautuminen on vaarallista, kuten Afganistanissa. Lisäksi Kiinan ohella on muitakin hallituksia, jotka seuraavat hyvin tarkasti kansalaistensa viestiliikennettä. On myös maita, joissa kristittyjä on vähän ja he ovat hajallaan. Median avulla tuetaan kristittyjä, kerrotaan kristinuskosta kiinnostuneille ja tavoitetaan myös niitä toisinuskovia, joille ohjelmista on muunlaista apua.

– Iranista saamme palautteita, joiden mukaan ohjelmat ovat heidän kirkkonsa. Ainoa yhteys muihin kristittyihin, mainitsee Auvinen.

Naisille tietoa oikeuksista

Yksi Sansan kymmenellä kielellä tukemista työmuodoista on Toivoa naisille -rukousliike. Sen arabiankielistä ohjelmaa seuraa noin 50 000 kuuntelijaa, ja sillä on Facebookissa 133 000 seuraajaa. Ohjelmista tulee päivittäin 400–500 palautetta, joihin myös vastataan.

Jaavankielinen ohjelma sai palautteen, jossa nainen kertoi miehensä ja isänsä hakanneen häntä. Palaute kuuluu seuraavasti: ”Monilla ystävilläni on sama ongelma ja he luulevat, että niin kuuluu olla. Sitten kuulin Naiset toivon lähteellä -ohjelmanne paikallisradiosta. Puhuitte väkivallasta ja sanoitte, ettei se ole oikein".

– Ihmiset kokevat, että tukemamme ohjelmat rohkaisevat heitä löytämään tietä eteenpäin vaikeissa elämäntilanteissa ja arjen haasteissa. Paljon toivotaan myös raamattuopetusta ja neuvoja esimerkiksi lasten kasvatuksessa ja käytännön asioissa, kertoo Auvinen.

Auvinen kertoo käynnistään pakolaisleirillä Libanonissa. Siellä SAT-7:n koulutelevisio antoi Syyrian sodan keskeltä tulleille pakolaislapsille kaivatun mahdollisuuden käydä koulua ja toivoa tulevaisuudesta.

Mikä on kriisiradio?

Kriisiradiotoiminta sai alkunsa Kaakkois-Aasian tsunamista vuonna 2004. Silloin havahduttiin siihen, että on tarpeen luoda viestintäjärjestelmä, joka pystyy auttamaan katastrofin uhreja mahdollisimman nopeasti.

Kriisiradio on käytännössä kahteen matkalaukkuun pakattu radioasema, siirrettävä studio ja lähetin. Se ja aseman henkilökunta lennätetään tuhoalueelle. Tavoite on saada radiolähetykset käyntiin 72 tunnin kuluessa. Radiossa kerrotaan, mistä saa apua ja jaetaan viranomaistietoa. Kun hätävaihe on ohi, aletaan lähettää ohjelmasisältöä, joka auttaa ja tukee ihmisiä arkeen palaamisessa.

Jotta tämä olisi mahdollista, radion henkilökunta pitää kouluttaa etukäteen ja sopia yhteistyömallit viranomaisten kanssa. Katastrofialueille jaetaan myös radiovastaanottimia.

Viime aikoina kriisiradioasema on ollut toiminnassa Indonesian Sulawesin maanjäristyksessä ja Balilla tulivuoren purkautuessa.

Sansan tuella on rahoitettu kahden yksikön hankinta ja koulutusta.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi