Opiskelija Antti Regelin ja luottamushenkilö Liisa-Maria Voipio-Pulkki osallistuvat lokakuussa Kestävä tulevaisuus -tapahtumaan Helsingin tuomiokirkossa. Silloin kirkkoa koristaa hieman isompi maapallo, seitsenmetrinen taideteos Gaia.
Nuorten ilmastodelegaatti Antti Regelin vaatii tekoja – ”Pidän luonnon köyhtymistä pahimpana ongelmana”
Tekniikan opiskelija Antti Regelin valmistautuu edustamaan Suomea YK:n ilmastokokouksessa nuorten ilmastodelegaattina. Hän osallistuu Kestävä tulevaisuus -sarjan keskusteluun Helsingin tuomiokirkossa.
Ympäristöasiat ovat kiinnostaneet Antti Regeliniä jo teini-iästä asti. Tärkeä sysäys oli se, kun rovaniemeläisen yläkoulun biologian opettaja näytti oppilailleen Al Goren dokumenttielokuvan Epämiellyttävä totuus, joka kertoo ilmaston lämpenemisestä. Sama viesti kuului muualtakin. Arktisen alueen säät olivat jo muuttuneet, sen huomasi Rovaniemelläkin.
Viimeinen silaus oli opiskelijavaihto Perussa – hyppy napapiiriltä päiväntasaajan tuntumaan – jossa saattoi nähdä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja oikeudenmukaisuuden puutteen omin silmin. Regelin halusi alkaa tehdä asioille jotakin, sekä opiskelijapolitiikassa että tulevassa työssään.
Regelin, 28, opiskelee Aalto-yliopistossa energiatekniikkaa ja aikoo valmistua maisteriksi ensi vuonna. Kanditutkintoa varten hän on opiskellut automaatiotekniikkaa ja teki sen alan töitä kuluneen kesän.
Lajikato on peruuttamatonta
Nykyisin saamme lähes päivittäin uutisia sään ääri-ilmiöistä. Eikä vain niistä, vaan eläin- ja kasvilajien sekä ekosysteemien katoamisesta ja ilmansaasteista. Kyseessä on kolme yhteen kietoutunutta ympäristökriisiä, joiden hoito vaatii tekoja heti.
– Itse pidän luonnon köyhtymistä pahimpana ongelmana. Me ihmiset emme voi luoda lajeja kadonneiden tilalle, Antti Regelin sanoo.
Sen sijaan teknisiä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja energiantuotantoon on kehitetty runsaasti.
– Tekniset ratkaisut ovat jo meidän hyppysissämme. Kunhan emme vain raamita ilmastonmuutosta ”mahdollisuutena”. Alan opiskelijana koen, että suurin este ongelmien ratkaisemiseen on meidän päidemme sisällä.
Antti Regelin on nuorten ilmastodelegaatti YK:n ilmastohuippukokouksessa Bakussa marraskuussa.
Opiskelijaporukoissa ilmastonmuutoksesta puhutaan usein.
– Tosi moni nuori on ahdistunut ja solmussa tämän asian kanssa, mutta muuttuuko se toiminnaksi? Nuorten kesken on helppo jakaa käsitys ongelman vakavuudesta, koska me ollaan täällä niin perhanan kauan! Meitä kiinnostaa, miltä täällä näyttää 2080-luvulla. Ja siksi näen toivoa nuorissa, Regelin sanoo.
– Tilanne on tosi vakava, mutta meillä on paljon aitoa kehitystä. Suomalaisessa kontekstissa olemme sitoutuneita päästövähennystavoitteisiin, vaikka toimeenpano ei aina toteudukaan täysin. Myös Eurooppa on kohtalaisen kunnianhimoinen ilmastonmuutoksen torjunnassa. Vertaan siihen, että todella suuri osa maailman ihmisistä ei voi vapaasti ilmaista, että haluaisi muutosta asioihin, tai he eivät ainakaan voi vaatia sitä omilta johtajiltaan.
Keskustelu asterajoista ja prosenteista ei riitä
Lokakuussa Helsingin tuomiokirkossa keskitytään kestävään tulevaisuuteen samannimisen teemakuukauden merkeissä. Antti Regelin on mukana yhtenä keskustelijana. Hän odottaa tapahtumalta tavallista syvällisempiä keskusteluja kestävyyden tulevaisuudesta.
– Arjessa ei helposti pysähdytä sen äärelle, miten tulemme elämään osana kestävää tulevaisuutta. Se vaatii harmoniaa luonnon kanssa ja ihmisten kesken sekä henkisempiä lähestymiskulmia. Ei riitä, että keskustelemme vain asterajoista, prosenteista tai yksittäisistä kehityshankkeista, toteaa tuleva insinööri.
YK:n ilmastohuippukokous pidetään marraskuussa Bakussa, Azerbaidžanissa. Nuorisojärjestöjen kattojärjestö Allianssi on valinnut sinne nuorten ilmastodelegaateiksi Antti Regelinin ja Hanna Höijerin. Kokoukseen valmistaudutaan huolella ympäristöministeriön johdolla. Delegaatit valmistautuvat myös yhdessä muiden EU-maiden nuorisodelegaattien kanssa, koska EU toimii ilmastokokouksessa blokkina. Näin se kasvattaa vaikutusmahdollisuuksiaan.
– Meillä on siis paljon kokouksia, ja sähköposti ja Whatsapp laulavat. Ei jää tekemisestä puute, Regelin selventää.
Eri Euroopan maat valitsevat nuorisodelegaattinsa Bakuun eri tavoin. Joissakin maissa pidetään jopa vaalit. On maita, joissa nuorisodelegaatin tehtävä on käytännössä osa-aikatyö. Myös nuorten järjestäytyneisyys vaihtelee, samoin ikäraja. 28-vuotias on kuitenkin delegaattien vanhimmasta päästä.
Gaia-pallo saapuu lokakuun alussa
Tuomiokirkon teemakuukausi alkaa siitä, kun kirkkoon tuodaan brittitaiteilija Luke Jerramin rakentama seitsenmetrinen Gaia-maapallo. Se ripustetaan kirkon keskikruunun paikalle. Pallon alla käydään kuutena päivänä asiantuntijakeskusteluja. Pallo vie ajatukset luomakuntaan lokakuun messuissa, se on katseenvangitsijana useissa konserteissa ja vetää paikalle myös koululaisryhmiä vierailemaan kirkossa.
Tapahtumaa on ollut suunnittelemassa Tuomiokirkkoseurakunnan luottamushenkilö Liisa-Maria Voipio-Pulkki. Hän työskentelee sosiaali- ja terveysministeriössä johtavana asiantuntijana ja on myös raskaan sarjan kirkollinen vaikuttaja: seurakuntaneuvoston, yhteisen kirkkovaltuuston ja yhteisen kirkkoneuvoston jäsen sekä nyt myös kirkolliskokousedustaja.
Liisa-Maria Voipio-Pulkki toimii kirkon luottamushenkilönä monella tasolla.
Kestävä tulevaisuus -tapahtuman teemat ovat laajat: ilmastonmuutos, luomakunnan tulevaisuus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, globaali vastuu ja rauhantyö.
– Isot teemat liittyvät toisiinsa: aseelliset konfliktit aiheuttavat osaltaan välittömiä ympäristötuhoja. Siksi pyrkimys oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan on myös ilmastoteko. Kaikkea katsotaan luomakunnan varjelemisen ja yhteisen vastuun näkökulmasta, sanoo Voipio-Pulkki. Hän juontaa keskiviikkona 9.10. ensimmäisen keskustelun, jonka aiheena on Naiset tulevaisuuden tekijöinä.
– Naisten ja tyttöjen oikeudet ovat Suomen kansainvälisen politiikan linjauksissa keskeinen asia. Tyttöjen koulutusmahdollisuuksien parantaminen on tutkitusti avainasemassa köyhyyden vähentämisessä.
Mikä on kirkon rooli tässä isossa keskustelussa?
– Kirkolla on oma tehtävänsä lähimmäisenrakkautta ja toivoa korostavana arvoyhteisönä. Voimme luottaa siihen, että Jumala antaa meille tulevaisuuden ja toivon. Konkreettisesti kirkko on jo hyväksynyt tavoitteen päästä hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä, ja siinä seurakuntien työkaluna on ympäristödiplomi, sanoo Voipio-Pulkki.
– Tuomiokirkkoseurakunnan strategian mukaan seurakunnan tehtäviin kuuluu osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vuoropuheluun. Täällä Senaatintorilla kirkko on keskellä kylää, valtiovallan ja yliopiston välissä. Terassilla ja portailla on aina ihmisiä. Portailla pidetään monenlaisia tapahtumia ja mielenilmauksia, ihan luvan kanssa.
Tapahtuman toteutuksessa ovat mukana myös Kirkkohallitus ja Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus INAR, josta mukana ovat akateemikko Markku Kulmala ja dosentti Hanna K. Lappalainen.
Painavien keskustelujen lisäksi Tuomiokirkossa saa taide-elämyksen valtavan Gaia-maapallon katveessa.
Maapalloja on valmistettu kolme, ja ne ovat kiertäneet ympäri maailmaa monenlaisissa paikoissa, katedraaleista kauppakaduille ja yliopistoille. Yksi pallo on ripustettu pysyvästi Dublinin Trinity College -yliopistolle.
Keskusteluja, messuja ja konsertteja Gaia-maapallon alla
Ke 9.10. klo 18 Naiset tulevaisuuden tekijöinä. Toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes, lääkintöneuvos Kati Myllymäki ja johtava asiantuntija, dosentti Niko Humalisto. Fasilitaattorina dosentti Liisa-Maria Voipio-Pulkki.
La 12.10. klo 14 Muuttuva Itämeri ja ilmastonmuutos. Johtaja, luontovaikuttaja Saara Kankaanrinta, professori Mikael Ehn ja piispa emeritus, TT Ilkka Kantola. Fasilitaattori: kappalainen Hannu Varkki.
Ke 16.10. klo 18 Tekoäly, ilmasto ja nuorten tulevaisuus. Eetikko, toimitusjohtaja Anna Seppänen, väitöskirjatutkija Henrikki Salo-Pöntinen ja ilmastodelegaatti Antti Regelin. Fasilitaattori: viestinnän asiantuntija Pietu Korpelainen.
Tulossa on kaikkiaan kuusi keskustelua ja lisäksi neljä konserttia, koululaisvierailuja ja jumalanpalveluksia. Teema näkyy sunnuntaimessuissa ja lauantain iltamessuissa. Iltamessut järjestetään yhteistyössä teologian opiskelijoiden kanssa.
Ensimmäisessä konsertissa 11.10. esiintyy kansanmusiikin huippuartisteja, ja sen järjestää Helsingin Luonnonsuojeluyhdistys. Toisessa konsertissa 18.10. esiintyy Samuli Putro.
Katso koko kuukauden ohjelma täältä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Sinisen planeetan kauneus tulee lähelle – Gaia-taideteos on nähtävillä Helsingin Tuomiokirkossa
AjankohtaistaGaia-pallon alla Tuomiokirkossa keskustellaan maapallon kestävästä tulevaisuudesta ja etsitään toivoa.
