Raulo: Aivot kannattaa ohjelmoida tuottamaan dopamiinia kikattamalla kuin pikkutytöt
Alkoholi ei ole ainoa keino taistella aikuisten maailman tukahduttavaa vakavamielisyyttä vastaan.
Hortoilen taas eksyksissä Oxfordissa. Kauhea kiire tapaamiseen ja jotenkin olen taas päätynyt jonkin muinaisen hautausmaan läpi viheliäiseen umpikujaan, joita keskiaikainen kaupunki tarjoilee aina yhtä mielellään. Kiroan Google Mapsia, joka reippaasti kehottaa jatkamaan suoraan eteenpäin valitsemallani polulla. Edessä on kivimuuri.
Muurin takaa kuuluu hillitöntä kikatusta. Kaksi pikkutyttöä koettaa kiivetä aidan yli nauruun tikahtumaisillaan. ”Oikeesti, me ollaan niin eksyksissä”, kuuluu naurunsekainen huuto. Hepuli vain yltyy, kun tytöt huomaavat minut. Kiipeämisestä ei tule mitään, ja tytöt putoilevat kerta toisensa jälkeen muurilta toistensa niskaan. Aikuisena minun pitäisi tietysti sanoa, ettei muureille saa kiipeillä, mutta koska olen kiireessä ja koska kunnioitan suuresti Nuuskamuikkusen oppeja, kipuan itse muurille ja autan tytöt ylös. He kiittävät noloina ja repeävät saman tien taas nauruun ja juoksevat kilpaa hautausmaalle. Niin hyvä meininki, ajattelen ja huokaan kateellisena. Jatkan toivotonta matkaani yli esteiden.
Kun opetamme aivomme käyttämään humalatilaa porttina iloon, opetammeko ne samalla siihen, että ilman humalaa ei voi iloita tai rentoutua?
Kahvilassa ystäväni kuuntelee kootut selitykseni hymyillen. Päätän tarinani kertomukseen tytöistä ja huokailen, miksei aikuisuudessa ole enää niin usein hepulinaurukohtauksia. Ystävälläni on teoria, jota hän kutsuu Peppi Pitkätossu -teoriaksi: Pepillähän ei ole lomaa eikä koulua vaan joka päivä on täynnä sekä leikkiä että työtä.
Me sen sijaan koulusta aikuisuuteen asti opetamme mieltämme siihen, että hauskanpito tapahtuu erillään arjesta ja töistä. Pitkän vakavan työviikon jälkeen lapsenmielisen kujeilumielen löytäminen ei ole kuitenkaan helppoa, ja siksi turvaudutaan vippaskonsteihin, kuten alkoholiin. Se on oikotie hepuliin.
Hepuli on ihmismielelle luonnollinen tila, ja se, ettei sille ole meidän vakavassa aikuiselämässämme tarpeeksi tilaa syntyä itsestään, ilman aineita, on surullista.
Pahimmillaan ihmiset alkavat pitää hepulia alkoholin aiheuttamana epäluonnollisena rentouden tilana, vaikka arjen vakava funktionaalisuus on monella tapaa paljon luonnottomampaa. Ja usein myös aineilla, kuten kahvilla, ylläpidettyä. Ei kukaan silti väitä uraansa vain ”kofeiinin aiheuttamaksi tilaksi”.
Ystäväni miettii, voiko alkoholikulttuuri muuttaa ihmisen luonnollista kykyä pitää hauskaa. Kun opetamme aivomme käyttämään humalatilaa porttina iloon, opetammeko ne samalla siihen, että ilman humalaa ei voi iloita tai rentoutua?
Jos tarjoilen aivoilleni dopamiinia esimerkiksi huumeen muodossa, aivoni päättelevät, ettei dopamiinia tarvitse tuottaa itse.
Aivot ovat joustava mutta rajallinen kapistus: Aivan kuin suuryritys, ne ulkoistavat mielellään monimutkaisia prosesseja ulkopuolisille palveluntarjoajille. Siispä Google Mapsin myötä olen menettänyt luonnollisen suuntavaistoni, koska aivoni ovat huomanneet, että ahaa, tämänkin prosessointikapasiteetin voimme nyt käyttää johonkin muuhun. Samalla tavoin erilaiset hermostoon vaikuttavat aineet aiheuttavat riippuvuutta. Jos tarjoilen aivoilleni dopamiinia esimerkiksi huumeen muodossa, aivoni päättelevät, ettei dopamiinia tarvitse tuottaa itse. Aivot ajavat alas ilon kokemisen alajaoston, lomauttavat henkilökunnan ja ohjaavat resurssit muualle.
Kuinka aikuisten maailman tukehduttavaa vakavuutta vastaan voi taistella? Voimme ottaa oppia kikattavilta pikkutytöiltä. Ensimmäinen askel: Hankkiudu ystävän kanssa eksyksiin. Seuraava askel: Unohda mihin teidän piti olla matkalla. Kolmas askel: Katso ympärillesi äläkä ota mitään kovin tosissasi.
Katso, tyhmän näköinen sorsa! Katso, pippelin muotoinen torni! Katso, hassut viikset! Saatat huomata, että elämän ilmeisen julmuuden, tylsyyden ja pelottavuuden lisäksi suurin osa asioista on oikeastaan todella huvittavia. Hepulin arvoisia.
Aura Raulo on Oxfordin yliopistossa väitöskirjatutkumusta tekevä evoluutiobiologi, kuvataiteilija ja körtti.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Oluet ja skumpat kuvittavat monen iloa ja surua, mutta vastatrendi kannustaa ’’uteliaaseen raittiuteen’’
Hyvä elämäMoni hyvinvoinnistaan kiinnostunut vähentää myös juomistaan. Ei tarvitse olla alkoholiongelmaa voidaakseen tarkastella omaa suhdettaan alkoholiin, sanoo toimittaja, tietokirjailija Ani Kellomäki.
.jpg)