null Saksan ensimmäisessä liberaalissa moskeijassa naiset ja miehet rukoilevat yhdessä

Susanne Dawi kutsuu ihmisiä säännöllisesti perjantairukouksiin. Hänelle se, että miehet ja naiset voivat rukoilla yhdessä on tärkeää.

Susanne Dawi kutsuu ihmisiä säännöllisesti perjantairukouksiin. Hänelle se, että miehet ja naiset voivat rukoilla yhdessä on tärkeää.

Ajankohtaista

Saksan ensimmäisessä liberaalissa moskeijassa naiset ja miehet rukoilevat yhdessä

Humanismi ja avoimuus kuuluvat moskeijan filosofiaan, mutta kaikki eivät siitä pidä. Moskeijan perustaja joutuu elämään poliisin suojeluksessa.

Saksan ensimmäinen liberaali moskeija juhli vastikään yksivuotispäiväänsä. Ibn-Rushd-Goethe-niminen moskeija avattiin Berliinissä viime vuoden kesäkuussa. Moskeija on avaamisestaan lähtien herättänyt kiivasta keskustelua muslimien keskuudessa.

Jokaiselle Ibn-Rushd-Goethe-moskeijaan menevälle silmään pistää ensimmäisenä se, että naiset ja miehet rukoilevat yhdessä ja vieri vieressä.

Naisten ja miesten tasavertaisuus rukoushuoneessa on yksi Ibn-Rushd-Goethe-moskeijan peruspilareista. Se oli erityisen tärkeää moskeijan perustajalle, turkkilaistaustaiselle Seyran Ateşille.

Ateş etsi vuosikausia moskeijaa, jossa hän tuntisi olonsa hyväksi. Moskeijaa, jossa naisten ei tarvitse rukoilla sivuhuoneessa, eikä peittää rukoillessaan hiuksiaan hunnun alle. Naispuolisena muslimina Ateş koki usein olevansa syrjäytetyssä asemassa. Etsimiseen kyllästyneenä hän päätti lopulta perustaa moskeijan itse. Seyran Ateş keräsi ympärilleen pienen samanmielisten ydinryhmän ja moskeijahanke alkoi kehittyä. Hankkeen toteuttaminen kesti kahdeksan vuotta.

Pukeuduin huntuun ja pitkään asuun. Taisin olla ainoa, joka oli pukeutunut niin.
– Susanne Dawi

Moskeija toimii kirkon tiloissa

Liberaali moskeija toimii evankelisen Johannis-kirkon tontilla, yhdessä kirkon sivurakennuksista. Kirkon tiloihin päädyttiin, koska moskeijalle ei löytynyt tilaa muualta. Vuokrasopimusta jatkettiin tänä kesänä kahdella vuodella.

Ibn-Rushd-Goethe-moskeija sijaitsee punaisen tiilirakennuksen kolmannessa kerroksessa. Rukoustila on koruton ja valoisa. Sisäänkäynnin viereen on asetettu puinen teline, joka kertoo rukoileville Mekan suunnan. Entisestä kirkkotilasta muistuttavat edelleen vihreät lyijylasi-ikkunat.

Moabitin kaupunginosassa sijaitseva moskeija eroaa monessa mielessä perinteisistä moskeijoista. Ibn-Rushd-Goethe-moskeijassa saarnaavat sekä mies- että naispuoliset imaamit, ja myös perjantairukoukseen voivat kutsua yhtä lailla miehet ja naiset.

Susanne Dawi on yksi liberaalin moskeijan aktiivijäsenistä. Hän kutsuu säännöllisesti perjantairukoukseen.

– Rukoilin ennen tänne tuloani kotona, koska en ollut löytänyt itselleni sopivaa moskeijaa. Kuulin aivan sattumalta liberaalin moskeijan avajaisista ja päätin lähteä paikan päälle. Pukeuduin huntuun ja pitkään asuun, kuten yleensä moskeijaan mennessäni. Taisin olla ainoa, joka oli pukeutunut niin. Tiesin heti, että olen löytänyt moskeijan, jossa haluan käydä säännöllisesti, Dawi kertoo.

Susanne Dawi on yksi liberaalin moskeijan aktiivijäsenistä.

Susanne Dawi on yksi liberaalin moskeijan aktiivijäsenistä.

Aktiiveja on vasta noin 40

Liberaalin moskeijan perustamista Susanne Dawi pitää tärkeänä edistysaskeleena, sillä vanhoillisten rakenteiden murtamiseen tarvitaan pieniä ja rohkeita liikkeitä, jotka viitoittavat tietä uudelle ajattelutavalle.

– Saksalaisessa yhteiskunnassa miehet ja naiset ovat suhteellisen tasa-arvoisessa asemassa. Täällä ei tehdä eroa sukupuolten välillä. Tähän suuntaan toivoisin myös islamin kehittyvän. Mekassa naiset ja miehet rukoilevat yhdessä. Miksi tämä ei ole mahdollista myös sen ulkopuolella, Dawi kysyy.

Liberaali moskeija on marginaalinen ilmiö, johon suuri osa muslimeista suhtautuu Susanne Dawin mielestä pikemminkin torjuvasti kuin avoimesti.

– Tuttavapiirissäni tiedetään, että käyn säännöllisesti liberaalissa moskeijassa. He hymähtelevät moskeijalle, mutta eivät halua puhua siitä. Minulle on myös sanottu, että ei ole minulle hyväksi, että käyn liberaalissa moskeijassa. Positiiviset reaktiot moskeijasta ovat todella harvinaisia, Dawi kuvaa kokemuksiaan.

Ibn-Rushd-Goethe-moskeijan toimintaa pyöritetään tällä hetkellä vajaan 40 aktiivisen jäsenen voimin. Yhteisöön kuuluu niin islamiin kääntyneitä saksalaisia kuin myös muslimeja Egyptistä, Jemenistä, Pakistanista ja Syyriasta.

Pienellä yhteisöllä on paljon tekemistä, sillä se vastaa rukoustilaisuuksien lisäksi myös tutustumiskäynneistä, joita moskeijaan tehdään suurin joukoin. Siellä käy kuukausittain reilusti yli 700 vierailijaa. Koululaisia, opiskelijoita, vapaa-ajan ryhmiä, mutta myös turisteja ympäri maailmaa. Kiinnostus liberaalin islamin konseptia kohtaan on valtava.

Moskeijan perustaja joutuu elämään poliisin suojeluksessa

Ajatus liberaalista islamista ei sinänsä ole uusi. Edistyksellisiä muslimiyhteisöjä toimii myös muissa maissa. Mutta berliiniläinen Ibn-Rushd-Goethe-moskeija on ensimmäinen moskeija, joka myös nimittää itseään liberaaliksi moskeijaksi.

Moskeijan nimeen on valittu kaksi oman aikansa merkittävää humanistista vaikuttajaa: Muslimioppinut Ibn Rushd (eli Averroës) sekä runoilija-kirjailija Johann Wolfgang von Goethe. Rushdin ja Goethen valinta ei ole sattumaa.

Humanismi ja avoimuus kuuluvat keskeisesti liberaalin moskeijan filosofiaan. Moskeijaan ovat tervetulleita kaikki islamin uskoiset, niin aleviitit ja shiiat kuin myös suufit ja sunnit. Ovet ovat avoimet myös muiden uskontokuntien edustajille sekä ateisteille.

Ateş on ympärivuorokautisessa poliisin suojeluksessa.

Liberaalin moskeijan idea ei kuitenkaan miellytä kaikkia. Sitä pidetään liian radikaalina. Perinteisen islamin kannattajat ovat pitäneet sopimattomana sitä, että naiset ja miehet rukoilevat vieretysten. Ja vähintään yhtä sopimattomana he pitävät miesten edessä saarnavaa naispuolista imaamia.

Moskeijan perustaja Seyran Ateş sai moskeijan avaamisen jälkeen lukuisia tappouhkauksia. Hän on ollut siitä lähtien ympärivuorokautisessa poliisin suojeluksessa. Samantekevää minne Ateş menee, turvamiehet ovat aina hänen lähellään. Myös moskeija on tarkoin turvattu kohde. Sisään sinne pääsee vain soittamalla summeria.

Turvajärjestelyillä on ollut vaikutus myös naapurissa sijaitsevaan evankeliseen Johannis-kirkkoon. 1800-luvun alkupuoliskolla rakennettu kirkko oli vuoteen 2017 kuin mikä tahansa berliiniläinen kirkko. Viime vuonna kirkon johto joutui vastaamaan huolestuneiden seurakuntalaisten kysymyksiin kirkon turvallisuudesta. Huolestuneita olivat myös lukuisat vanhemmat, sillä kirkon tontilla toimii myös evankelinen lastentarha.

Kirkon johdon kanta vuosi sitten oli selvä. Se vakuutti seurakuntalaisilleen, että turvallisuuden takaamiseksi tehdään kaikki mahdollinen. Dialogi ja pelkojen poistaminen on ainoa oikea tie.

Myös Susanne Dawi mietti alkuaikoina useasti, onko moskeija turvallinen paikka.

– Epävarmuuden tunne kävi mielessäni, sillä moskeijaan johtavat kapeat, portaat, eikä missään ole hätäuloskäyntiä. Pääsin tästä tunteesta onneksi eroon. Mutta tiedän, että on ihmisiä, jotka eivät uskalla tulla tänne, Susanne Dawi sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.