Joukko Berliinin juutalaisia järjesti Flashmob-tempauksen protestiksi antisemitistisiä iskuja vastaan. He kokoontuivat kipat päässä Brandeburgin portille.
Saksassa asuu kolmanneksi eniten juutalaisia Euroopassa – holokaustin tuhosta elpynyt vähemmistö joutuu yhä pelkäämään antisemitismin vuoksi
Saksassa juhlitaan juutalaisuuden 1700-vuotista historiaa maassa. Berliinissä on nyt kahdeksan synagogaa. Niitä ja juutalaisia kouluja joudutaan vartioimaan.
Juutalaisuuden elpymiseen Saksassa ei Hitlerin diktatuurin kukistumisen jälkeen uskonut kukaan. Kaikki merkit viittasivat siihen, että Saksan juutalaiset seurakunnat kuolevat kokonaan.
Viisi vuotta natsi-Saksan kukistumisen jälkeen Länsi-Saksassa eli enää arviolta 15 000 juutalaista. Vielä ennen Hitlerin valtaantuloa Saksan juutalaisiin seurakuntiin oli kuulunut reilut 560 000 jäsentä.
Nykyään Saksassa elää arviolta 225 000 juutalaista ja Saksan juutalainen yhteisö on kasvanut Euroopan kolmanneksi suurimmaksi Ranskan ja Iso-Britannian yhteisöjen jälkeen.
Juutalaisväestön kasvua vauhdittivat entisen Neuvostoliiton maista Saksaan muuttaneet juutalaiset. Muuttoliike Saksaan alkoi 1990-luvun alussa, kun juutalaisiin kohdistunut antisemitismi voimistui Neuvostoliiton hajoamisprosessin yhteydessä. Saksaan tuli vuosien 1991 ja 2004 välisenä aikana reilut 220 000 juutalaista.
Saksaan suuntautunut muuttoliike oli vähintäänkin yllättävä. Tulivathan entisen Neuvostoliiton alueilta lähteneet juutalaiset maahan, josta juutalaisten joukkomurha oli saanut alkunsa vain viisi vuosikymmentä aiemmin.
Juutalaisuudella on pitkä perinne Saksassa. Ensimmäinen maininta juutalaisuudesta on peräisin vuodelta 321. Tuolloin Rooman keisari Konstantinus Suuri antoi julistuksen, että Rooman valtakuntaan silloin kuuluneessa Kölnissä voitiin nimittää juutalaisia kaupunginhallinnon tehtäviin. Joulukuussa vuonna 321 päivättyä julistusta pidetään vanhimpana todisteena juutalaisyhteisön olemassaolosta Saksassa.
Saksan juutalaisuuden 1700-vuotista merkkivuotta juhlistetaan tänä vuonna lukuisin tilaisuuksin. Liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier korosti helmikuussa Kölnissä pidetyssä juhlavuoden avajaistilaisuudessa sitä, kuinka merkittävästi juutalaiset ovat vaikuttaneet saksalaisen yhteiskunnan kehittymiseen niin filosofian, kulttuurin ja taiteen kuin myös lääketieteen ja talouden aloilla.
Saksan suurin juutalaisyhteisö asuu Berliinissä. Pääkaupungin juutalaisen seurakunnan jäsenistä yli 80 prosenttia on kotoisin entisestä Neuvostoliitosta.
”Minulle juutalaisuus merkitsee yhteenkuuluvaisuuden tunnetta”
Greta Zelener muutti vanhempiensa kanssa Ukrainan Odessasta Berliiniin vuonna 1996. Zelener oli 6-vuotias muuttaessaan hänelle täysin vieraaseen kaupunkiin. Uuteen ympäristöön sopeutumista helpotti kuitenkin se, että perheen isoäiti ja isän veli perheineen asuivat jo kaupungissa.
Greta Zelenerin perhe muutti Berliiniin Ukrainan Odessasta 1996, kun hän oli 6-vuotias.
Zelenerin vanhemmat ovat maallistuneita juutalaisia. Zelenerien kotona ei harjoitettu juutalaista uskontoa, sillä juutalaisvastaisuus oli Neuvostoliitossa voimakasta ja myös synagogassa käyntiä paheksuttiin.
– Vanhempani eivät tienneet juutalaisuudesta juuri mitään. He tunsivat vain juutalaisia lauluja, joita isoäitini kotonaan lauloi. Vanhemmilleni oli kuitenkin tärkeää, että menen Berliinissä juutalaiseen kouluun. He halusivat, että saan mahdollisuuden tutustua juutalaisuuteen ja voin itse päättää, haluanko harjoittaa juutalaisuutta.
– Minulle juutalaisuus merkitsee ennen muuta perinnettä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. On usein helpompaa jakaa ajatuksiaan muiden Saksassa elävien juutalaisten kanssa, sillä meillä on samankaltainen tausta ja se helpottaa ymmärtämistä, Greta Zelener kuvaa berliiniläisessä puistossa.
Berliinissä toimii kahdeksan synagogaa
Nyky-Saksan juutalaisuutta voidaan hyvällä syyllä sanoa monimuotoiseksi. Saksan juutalaisten, entisen Neuvostoliiton ja muista Itä-Euroopan maista tulleiden juutalaisten lisäksi Saksaan on viimeisten kymmenen vuoden aikana muuttanut myös tuhansia, pääosin nuoreen sukupolveen kuuluvia Israelin juutalaisia. Yksinomaan Berliinissä asuu nykyään arviolta 10 000–15 000 Israelin juutalaista.
Juutalaisuus näkyy Berliinissä monin tavoin. Berliinin juutalaisen seurakunnan mukaan kaupungissa toimii nykyään kahdeksan synagogaa. Eri puolille kaupunkia on avattu israelilais-juutalaisia ravintoloita ja supermarketteja, joissa myydään kosher-tuotteita. Juutalainen kulttuuritarjonta on Saksan pääkaupungissa myös monipuolista.
Berliinissä toimii nykyään kahdeksan synagogaa. LEHTIKUVA / REUTERS/Arnd Wiegmann
Berliinin alkuperäinen juutalaiskortteli ”Scheunenviertel” sijaitsee Mitten kaupunginosassa lähellä Alexanderplatzia. Juutalaista kulttuuria ei alueelta enää löydy, vaan sitä leimaavat trendikkäät liikkeet.
Nimensä Scheunenviertel sai 1600-luvun jälkipuoliskolla, kun Brandenburgin vaaliruhtinas ja Preussin herttua Fredrik Vilhelm rakennutti paloturvallisuussyistä kortteliin latoja, joissa varastoitiin suuria heinämääriä. Scheunenviertelistä eli latokorttelista heinät kuskattiin läheiselle Alexanderplatzille, joka tuolloin toimi karjamarkkinapaikkana.
Juutalaisväestöä kortteliin alkoi asettua vuodesta 1737 lähtien, kun Preussin kuningas Fredrik Vilhelm I antoi määräyksen, että asunnottomien juutalaisten on muutettava kortteliin.
Synagogia ja kouluja vartoivat iskujen pelossa poliisit
Greta Zelenerin tavoin myös Linda Sabiers kuuluu nuoren polven juutalaisiin. Mutta toisin kuin Zelener, israelilais-saksalaisesta perheestä kotoisin oleva Sabiers on elänyt koko elämänsä Saksassa. Hän kirjoittaa juutalaisuutta käsitteleviä kolumneja Süddeutsche Zeitung -sanomalehteen.
Juutalaisuus näytteli keskeistä osaa Sabiersin lapsuudessaan, joskin painopiste oli juutalaisessa perinteessä, ei niinkään uskonnossa. Sabiers kuvaa itseään maallistuneeksi juutalaiseksi, mutta hänen identiteettinsä on silti vahvasti juutalainen.
Linda Sabiers vaalii juutalaisia perinteitä.
– Juutalaisuus on minulle vähän kuin elämäntapa, johon kuuluu tiettyjä perinteitä ja tapoja. Juutalaisuuteen liittyy myös yhteenkuuluvuutta. Kun olin nuorempi, kävin usein synagogassa. Nykyään harvemmin. Juutalaista perinnettä ja eritoten juhlapäiviä sen sijaan vaalin edelleen, Sabiers kuvaa.
Vaikka Saksassa on ollut juutalaisuutta jo 1700 vuoden ajan, juutalaiset eivät vieläkään voi elää normaalia elämää rauhassa. Antisemitismin vuoksi lukuisten juutalaisten lastentarhojen, koulujen ja synagogien edessä vartioivat poliisit ei pelkästään Berliinissä, vaan koko Saksassa.
Kahden vuoden takainen Hallen kaupungin synagogaan kohdistunut terrori-isku osoittaa, kuinka välttämättömiä turvatoimet yhä ovat. Poliisi ei ollut synagogan edustalla, kun äärioikeistolainen murhaaja yritti päästä synagogaan ja ampua jumalanpalveluksessa olleet. Heidän pelastuksekseen koitui synagogan jykevä tamminen ovi, joka esti murhaajan sisäänpääsyn. Terrori-iskussa kuoli kaksi ihmistä ja kolme loukkaantui.
Hallen isku muutti käyttäytymistäni tuntuvasti. Olen varovaisempi tekemisissäni.
– Greta Zelener
Hallen synagogan terrori-isku jätti jälkensä myös Greta Zeleneriin.
– Muutamat juutalaisista ystävistäni matkustivat Halleen Jom kippur -juhlapäivää viettämään. He olivat synagogassa terrori-iskun aikaan. Tajusin, että olisin itsekin voinut olla siellä. Hallen isku muutti käyttäytymistäni tuntuvasti. Olen varovaisempi tekemisissäni. Nykyään mietin paljon tarkemmin, osallistunko esimerkiksi johonkin juutalaiseen kulttuuritapahtumaan, koska pelkään oman turvallisuuteni puolesta, Zelener pohtii.
Viharikokset ovat viime vuosina lisääntyneet
Juutalaisvastaisuus on lisääntynyt viime vuosina Saksassa. Antisemitistisiä viharikoksia ja syrjintää tutkivan RIAS-tutkimuslaitoksen tuoreen raportin mukaan Saksassa tapahtui viime vuonna 1909 antisemitististä välikohtausta, mikä on 450 enemmän kuin edellisvuonna.
– Nykyään antisemitismiä tulee monesta eri suunnasta. Juutalaisia on syytetty iät ja ajat Jeesuksen murhaajiksi ja juutalaisia syytetään myös Lähi-idän konfliktista. Koronan aikana mukaan ovat tulleet salaliittoteoriat siitä, että juutalaiset ovat pandemian takana. Tuntuu, että olemme vastuussa kaikesta mitä maailmassa tapahtuu, Greta Zelener toteaa.
On järkyttävää, kuinka avointa juutalaisvastaisuus nykyään on.
– Linda Sabiers
Myös Linda Sabiersin mielestä juutalaisviha on lisääntynyt. Hän pitää antisemitismin lisääntymisen yhtenä syynä sosiaalista mediaa.
– On järkyttävää, kuinka avointa juutalaisvastaisuus nykyään on. Jos antisemitistisiä kirjoituksia vielä jokunen vuosi sitten julkaistiin peitenimillä, nykyään kirjoitukset allekirjoitetaan omilla nimillä. Kirjoittajat näyttävät olevan varmoja siitä, että heidän juutalaisvastaisesta kommentoinnistaan ei koidu sen kummempia seurauksia, Sabiers kertoo.
Muutos on tapahtunut sosiaalisen median kasvun myötä.
– Usein luullaan myös, että antisemitismi on pelkästään äärioikeiston ja äärimuslimien ongelma. Näin ei todellakaan ole. Sitä on niin yliopistoprofessoreiden kuin poliisienkin keskuudessa. Juutalaisvihaa esiintyy kaikissa yhteiskuntaluokissa, Sabiers painottaa.
Saksan hallituksen antisemitismi-valtuutettu Felix Klein varoitti pari vuotta sitten juutalaisia kipan käyttämisestä julkisilla paikoilla Saksassa. Linda Sabiers arvioi tilannetta kotikaupungissaan Berliinissä.
– Itse olisin varovainen tietyissä kaupunginosissa, mutta en näe uhkaa pelkästään juutalaisille, vaan myös tummaihoisille ja homoseksuaalisille. Fyysisen väkivallan mahdollisuus on tuntuvasti lisääntynyt. Daavidintähden ja kipan käyttö julkisilla paikoilla ei ole mielestäni turvallista. Sosiaalisessa mediassa juutalaisuus, antisemitismi ja Israel-kritiikki sekoitetaan yhä useammin keskenään ja se on osaltaan lisännyt juutalaisvihaa, Sabiers toteaa.
Antisemitismia vastustavassa mielensoituksessa Berliinissa toukokuussa osallistuvat kantoivat banderollia, jossa vastustettiin juutalaisvastaisuutta ja puolustettiin juutalaisten oikeutta elää kaupungissa.
Antisemitismin juuret saksalaisessa yhteiskunnassa ovat syvällä. Silti Greta Zelener uskoo, että juutalaisiin kohdistuvia ennakkoluuloja voidaan poistaa, jos ei aina toisteta samaa vanhaa kaavaa. Hän itse kannattaa aktiivista toimintaa. Zelener on mukana ”Meet a jew” -hankkeessa, joka on suunnattu koululaisille.
– Monet koululaisista näkevät ensimmäistä kertaa elämässään juutalaisen. Moni on sanonut olleensa yllättynyt nähdessään nuoren juutalaisen vanhan rabbiinin sijaan. He voivat esittää meille kysymyksiä juutalaisuudesta, ihan kaikesta mikä heitä kiinnostaa. Uskon, että keskustelu on tehokas tapa muuttaa käsityksiä, Zelener sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tutkija André Swanström pitää Kiasma-työnseisausta juutalaisvihamielisenä: ”Israelista on tehty ’kollektiivinen juutalainen’”
AjankohtaistaMyös äärioikeistolainen Suunta-kollektiivi ilmaisee tukensa taiteilijoille heidän Chaim ”Poju” Zabludowiczia esittämien vaatimustensa vuoksi. Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtajan Yaron Nadbornik on huolestunut tilanteesta.
