Kirkko ja kaupungin menokoneeseen on yhdistetty tiedot kaikkien pääkaupunkiseudun seurakuntien tapahtumakalentereista.
Seurakunnat ovat jättimäinen tapahtumatuottaja – pääkaupunkiseudun kaikki tilaisuudet löytyvät nyt yhdestä paikasta
Kirkko ja kaupungin menokoneesta löytyy noin 10 000 tapahtumaa, vaikka takana ovat koronasulut.
Seurakuntien toiminta on elpymässä koronarajoitusten jälkeen. Kirkko ja kaupungin verkkosivujen uudessa menokoneessa, josta löytyvät kaikki pääkaupunkiseudun 35 seurakunnan tapahtumat, on nyt noin 10 000 tapahtumaa. Näistä noin 2 800 toteutuu lähimmän kuukauden aikana ja loput tapahtumat pidemmällä aikavälillä.
Vantaankosken seurakunnan kirkkoherran Hannu Pöntisen mukaan suuri määrä kertoo siitä, että seurakunnat ovat melkoinen tapahtumatuottaja.
– Samalla sanon, että esimerkiksi meillä tapahtumia pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan entistä enemmän ihmisten kanssa. Mietimme myös, onko kaikkea pakko järjestää itse ja omissa tiloissa ja ennen kaikkea miten tilaisuudet vastaavat ihmisten tarpeeseen, Pöntinen sanoo.
– Olemme korona-aikana oppineet toimimaan myös verkossa, ja sitä jatketaan tulevaisuudessakin. Vaikka ihmiset ovat koronan jälkeen varovaisia, toiminta elpyy. Mikään ei poista kasvokkain tapahtuvien kohtaamisten merkitystä, ja tämä näkyy tilaisuuksiin tulevien ihmisten reaktioista, hän jatkaa.
Kaikki tiedot löytyvät nyt yhdestä paikasta
Kirkko ja kaupungin menokone avautui nyt, kun seurakuntien tilaisuuksissa ei enää ole kävijämäärärajoituksia. Menokone yhdistää Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan seurakuntien omien tapahtumakalenterien tiedot yhteen paikkaan, josta niitä on helppo etsiä selkeän ja yksinkertaisen hakujärjestelmän kautta.
– Suurin osa tapahtumista on ilmaisia. Tapahtumia voi rajata omaa kiinnostusta vastaaviksi esimerkiksi vapaasanahaulla, ajankohdalla, kaupungin ja seurakunnan mukaan tai aihepiireittäin. Jos antaa palvelun käyttää sijaintitietoa, voi hakea vaikka itseä lähinnä olevat konsertit tai yhteisöruokailut, Kirkko ja kaupungin kehittämispäällikkö Tuure Hurme kertoo.
Vaikka menokone on käyttäjälleen ilmainen, sen kehittämiseen on käytetty aikaa ja rahaa. Konkreettinen työ alkoi jo viime syksynä ja idea juontaa juurensa vielä kauemmas.
– Kun pääkaupunkiseudun yhteinen lehti perustettiin, osa lukijoista harmitteli, että siinä eivät näy myös kaikki naapurikaupunkien tapahtumat. Tapahtumia on niin paljon, ettei siihen voi käyttää kallista painopaperia. Sen sijaan pyrimme vastaamaan toiveeseen menokoneella, sanoo Kirkko ja kaupunki -median päätoimittaja Jaakko Heinimäki.
Koska menokone perustuu seurakuntien omiin tapahtumakalentereihin, sen toiminnan edellytys on, että seurakunnat pitävät tiedot ajan tasalla. Tämä ei ole ihan yksinkertainen juttu, sillä tietoja päivittää iso joukko työntekijöitä.
Kun konsertit varmistuvat, ne lisätään kalenteriin.
Monia pääkaupunkiseudulla asuvia kiinnostaa seurakuntien laaja konserttitarjonta.
– Kuorot ovat jo aloittaneet harjoituksensa, suunnittelevat konserttejaan ja odottavat, että pääsevät esiintymään. Kun konsertit varmistuvat, ne lisätään kalenteriin, kertoo Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kanttori Inka Kinnunen.
– Meillä ovat jo käynnissä Helsingin tuomiokirkon ja Vanhan kirkon viikoittaiset päiväkonsertit. Suunnitteilla on ainakin pääsiäisen aikaan Bachin Matteus-passio Tuomiokirkkoon ja Haydnin Stabat Mater Vanhaan kirkkoon.
Kinnunen uskoo, että musiikin seuraajia palvelee hyvin menokone, josta näkee myös naapuriseurakuntien ja muidenkin kaupunkien kirkkokonsertit.
“Meille tärkeää on pyhäpäivän kokeminen”
Espoolainen Jukka Hulmi on vaimonsa Riitan kanssa aktiivinen kirkossakävijä. Vaikka korona-aikana osallistuminen seurakunnan toimintaan on ollut tavanomaista vähäisempää, he ovat mahdollisuuksien mukaan käyneet Otaniemen kappelissa, Kauniaisten kirkossa ja kesällä Sammatissa ja Karjalohjalla. Nyt kun oma lähikirkko Tapiolan kirkko on remontin jälkeen taas käytössä, kirkkopolku ei ehdi ruohottua.
– Tapiolan kirkko on meille rakas. Siellä on tiloja, jotka soveltuvat monenlaiseen käyttöön. Kirkolle aukeaa kahvila Valo. Vaimoni on miettinyt, voisiko hän toimia siellä vapaaehtoisena. Olemme käyneet raamattu- ja rukouspiirissä, ja miestenpiiri jatkui etänä koronasulun ajan, Hulmi kertoo.
Hän arvelee, että moni ei edes tajua, miten paljon erilaista toimintaa omasta seurakunnasta löytyy, puhumattakaan koko pääkaupunkiseudusta.
– Meille tärkeää on pyhäpäivän kokeminen. Se poikkeaa arjesta, Hulmi sanoo.
Tutustu menokoneeseen tästä linkistä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Auta viimeisellä matkalla – joihinkin hautajaisiin tarvitaan ulkopuolisia arkunkantajia
Hyvä elämä AjankohtaistaVapaaehtoisia kantajia tarvitaan esimerkiksi silloin, kun saattoväkeä on vähän tai se on kovin iäkästä.
