Syksyn seurakuntavaalit lähestyvät ja monenlaisille ehdokaslistoille haetaan nyt ehdokkaita. Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä, eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia. Oman listan voi perustaa keräämällä vähintään 10 oman seurakunnan äänioikeutettua jäsentä valitsijayhdistykseksi.
Seurakuntavaaleihin kannattaa monesta syystä koota pitkiä ehdokaslistoja – ehdokkaiden tuttuudella on äänestäjille iso merkitys ja varaedustajia tarvitaan kauden aikana
Seurakuntavaalien ehdokasasettelu on parhaillaan käynnissä. Vaalimatematiikka suosii riittävän suuria ryhmiä. Luottamuselimissä on myös vaihtuvuutta kauden aikana.
Syksyn seurakuntavaaleissa valitaan seurakuntien luottamushenkilöt seuraavien neljän vuoden ajaksi. Ehdokaslistan saa asettaa valitsijayhdistys, jonka takana on vähintään kymmenen äänioikeutettua eli viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävää seurakunnan jäsentä.
Pääkaupunkiseudulla ehdokaslistoja asettavat poliittiset puolueet ja erilaiset, usein kirkkopoliittiset ryhmittymät ja paikalliset niin sanotut seurakuntaväen ryhmät. Joissakin seurakunnissa esimerkiksi nuorilla tai partiolaisilla voi olla oma listansa. Monet ehdokaslistoista ovat samoja kuin viime vaaleissa, mutta myös uusia perustetaan.
Vaikka myös lyhyiltä, muutaman ehdokkaan listoilta saattaa päästä ehdokkaita läpi, vaalimatematiikka suosii pidempiä listoja. Äänet lasketaan samoin kuin kunnallisissa ja valtiollisissa vaaleissa eli omien henkilökohtaisten äänten lisäksi läpimenon mahdollisuuteen vaikuttavat koko listan saamat äänet. Listat, joilla on paljon ehdokkaita, saavat yleensä enemmän ääniä kuin listat, joilla on vain muutama ehdokas.
Ehdokkaan tuttuus vaikuttaa äänestämiseen
Viime seurakuntavaalien valtakunnallinen äänestysprosentti oli 14,4. Kirkon tutkimuskeskuksen vuoden 2018 vaaleista tekemän tutkimuksen mukaan kolmasosa kyselyyn vastanneista jätti äänestämättä, koska ei tuntenut yhtään ehdokasta. Toinen iso syy oli se, että ehdokaslistan ajamat asiat olivat epäselviä.
– Isommissa seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä vaaditaan kunnon listoja, jotta saa useampia kärkiehdokkaita läpi. Ellei sitten ole joku todella tunnettu hahmo, joka tuo myös lyhyemmälle listalle paljon ääniä, Kirkon tutkimuskeskuksen vs. johtaja Veli-Matti Salminen sanoo.
Varaedustajia tarvitaan luottamuselimissä.
Hän lisää, että seurakuntayhtymissä, kuten pääkaupunkiseudulla, äänestämistä hankaloittaa se, että vaaleissa valitaan edustajat sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon että seurakuntien omiin seurakuntaneuvostoihin. Äänestäjä ei aina äänestyskopissa muista tätä, mikä näkyy hylättyjen äänien määrässä. Se oli viime vaaleissa valtakunnan tasolla peräti neljä prosenttia.
Varsinaisten jäsenten lisäksi luottamushenkilöitä valitaan myös varalle. Miksi myös tämä kannattaa ottaa huomioon ehdokaslistoja koottaessa?
– Varaedustajia tarvitaan luottamuselimissä, jos varsinainen edustaja ei pääse kokoukseen. Varaedustajista voidaan valita jäseniä myös muihin elimiin ja työryhmiin. Lisäksi varasijat ovat tärkeitä, koska osa varsinaisista ehdokkaista joutuu kauden aikana jäämään pois luottamustehtävästä, Salminen sanoo.
Jos listalla on paljon ehdokkaita, jotka saavat paljon ääniä, listan saama vertausluku on korkeampi kuin vähemmän ääniä saaneen listan. Täten myös useampi ehdokas pääsee läpi.
Osa luottamushenkilöistä vaihtuu kauden aikana varaedustajaan
Kirkko ja kaupunki pyysi pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymiltä tietoja luottamushenkilöiden vaihtuvuudesta vuosina 2019–2022. Vaikka vaihtuvuus ei ole kovin suurta, niin paikallisesti siitä saattaa seurata yllättäviä tilanteita.
Helsingissä yhteisen kirkkovaltuuston 91 jäsenestä vaalien jälkeen on jäänyt pois neljä, seurakuntien seurakuntaneuvostoista 26. Vantaalla 51 valtuutetusta on eronnut kuusi varsinaista jäsentä ja kaksi heidän tilalleen noussutta varajäsentä.
Espoossa 61-henkiseen kirkkovaltuustoon alun perin valittujen tilalle on jouduttu nostamaan neljä varajäsentä, seurakuntaneuvostoista on vaihtunut kahdeksan. Kauniaisten suomalaisen seurakunnan valtuutetuista on neljä jäänyt pois ja samoin on käynyt seurakuntaneuvostossa.
Yleisin syy jättää luottamustehtävä on muutto.
Muutama pääkaupunkiseudun luottamushenkilö on kuollut. Osa on saanut työtä seurakunnasta ja joutunut siksi jättämään luottamustoimensa. Osalla on muu syy.
Yleisin syy jättää luottamustehtävä on muutto toiseen seurakuntaan, sillä vaikka muutto tapahtuisi saman kaupungin sisällä luottamushenkilö menettää paikkansa. Heidät nimittäin valitaan seurakuntakohtaisesti. Tämä vaikeuttaa usein erityisesti nuorten toimimista seurakuntien luottamuselimissä, sillä heidän elämäntilanteeseensa liittyvät muita useammin muutot.
Vantaan Rekolan seurakunnassa muuttoliike yhdistettynä lyhyeen ehdokaslistaan johti siihen, että 14-paikkaisessa seurakuntaneuvostossa on enää 12 edustajaa. Tulkaa kaikki -ryhmällä on jäljellä kaksi edustajaa alkuperäisen neljän sijasta. Ryhmän supistuminen muutti voimasuhteita niin, että Sanasta elämään ryhmällä on neuvostossa enemmistö.
Helsingin Vuosaaressa kaksi Tulkaa kaikki -ryhmän edustajaa erosi kesken kauden. Taustana olivat erimielisyydet kirkkoherran johtamistavasta ja hallinnosta. Tilalle löytyivät samasta ryhmästä varaedustajat, joten seurakuntaneuvosto on täysilukuinen.
Korjattu 27.7. Espoon kirkkovaltuustossa on 61 jäsentä, ei 57, kuten jutussa aiemmin luki.
Näin löydät tietoa ehdokkuudesta
Seurakuntavaalien ehdokasasettelusta löytyy tietoa Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan seurakuntavaalisivuilta sekä kirkon vaalisivuilta. Pääkaupunkiseudun tämänhetkisistä ehdokaslistoista, ehdokaslistojen perustamisesta ja ehdokkaaksi asettumisesta kerrotaan kyseillä sivuilla. Ehdokkaaksi voi asettua ennen varsinaista vaalipäivää eli 20. marraskuuta 18 vuotta täyttänyt seurakunnan konfirmoitu jäsen. Ennakkoäänestys järjestetään 8.-12.11. Ehdokasasettelu päättyy 15.9.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
