null Seurakuntavaalien valtakunnallinen äänestysprosentti jäi ennätysmatalaksi

Tämänvuotisten seurakuntavaalien teemana oli “Uskottu, toivottu, rakastettu”. Äänestyspaikoilla tarjottiin karkkia ja kahvia.

Tämänvuotisten seurakuntavaalien teemana oli “Uskottu, toivottu, rakastettu”. Äänestyspaikoilla tarjottiin karkkia ja kahvia.

Seurakuntavaalien valtakunnallinen äänestysprosentti jäi ennätysmatalaksi

Jos seurakuntaa ei koeta omaksi, ei välttämättä myöskään koeta tarvetta vaikuttaa äänestämällä, arvioi Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön johtaja Hanna Salomäki.

Seurakuntavaalien valtakunnallinen, vielä vahvistamaton, äänestysprosentti oli 12,7. Yhtä laimeasti ei ole äänestetty kertaakaan aikaisemmin nykymuotoisissa vaaleissa eli vuodesta 1970 alkaen. Edellisissä seurakuntavaaleissa vuonna 2018 äänestysprosentti oli 14,4 ja vuoden 2014 vaaleissa 15,5. Vuonna 2010 vaalit olivat vilkkaimmat yli kahteenkymmeneen vuoteen, äänestysprosentti oli tuolloin 17.

Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön johtaja Hanna Salomäki kertoo etukäteen olettaneensa, ettei äänestysaktiivisuus juurikaan muutu. Prosentit ovat vuosikymmeniä liikkuneet samalla tasolla.

Alhainen äänestysaktiivisuus kertoo Salomäen mukaan samasta, mistä kirkon tekemät kyselytutkimuksetkin: kirkon jäsenten kirkkosuhde on heikentynyt eikä yhteyttä seurakuntaan koeta merkitykselliseksi.

– Tämä heijastaa sitä, mitä monissa seurakunnissa on pohdittu: mikä on seurakuntalaisen rooli ja onko hän osallinen seurakuntansa toiminnassa? Jos rooli on passiivinen eikä seurakuntaa ei koeta omaksi, niin ei välttämättä myöskään koeta tarvetta vaikuttaa.

– Kun äänestysprosentti on näin alhainen, valitut edustavat hirveän pienen osan ääntä. En tiedä, kytkeytyykö vähäinen mielenkiinto vaaleja kohtaan siihen, että käyttää niin vähän seurakunnan palveluja, joten vaalituloksella ei koe olevan väliä.

Salomäki lisää, että aiemman tutkimuksen perusteella yleisimmät syyt äänestämättömyyteen olivat se, ettei äänestäminen ole muutenkaan tapana, se, ettei tunne ehdokkaita sekä mielenkiinnon puute.

Suurissa kaupungeissa – pääkaupunkiseudun lisäksi muun muassa Tampereella, Turussa, Oulussa ja Jyväskylässä – äänestysprosentti jäi muuta maata matalammaksi ja myös laski edellisistä vaaleista. Korkeimpiin äänestysprosentteihin päästiin Taivalkoskella Koillismaalla ja Kinnulassa Keski-Suomessa, jossa molemmissa prosentti oli 36.

Hiippakunnista alhaisin äänestysaktiivisuus oli Helsingin hiippakunnassa, jossa äänesti 9,7 prosenttia äänioikeutetuista. Korkein äänestysprosentti oli Lapuan (16,3) ja Oulun (15,4) hiippakunnissa.

Enemmistö äänestäneistä, 62,4 prosenttia, äänesti näissä vaaleissa ennakkoon. Vähiten vaalit innostivat nuorimpia eli 16–17-vuotiaita äänioikeutettuja. Heistä vain 6,8 prosenttia äänesti. Nämä olivat neljännet seurakuntavaalit, joissa 16 vuotta täyttäneet pääsivät äänestämään.

– Nuorten äänestysprosentti oli alhaisempi kuin kolmissa aiemmissa vaaleissa. Tämä ei ole mitenkään mairitteleva tulos. Se on myös ristiriidassa sen kanssa, että osallistuminen rippikouluun ja isostoimintaan on niin laajaa ja nuorten kokemukset siitä myönteisiä, Salomäki sanoo.

Alustavien tulosten mukaan vaaleilla valituista luottamushenkilöistä uusia oli lähes puolet eli 49 prosenttia. Valittujen keski-ikä oli 57 vuotta.
 

Korjattu 23.11.: Taivalkoski on Koillismaalla, ei Kainuussa. 62,4 prosenttia äänestäneistä, ei äänioikeutetuista, äänesti ennakkoon.

 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: