Iskut Sri Lankan kirkkoihin ovat osa terroristien synkkää kaavaa – kirkkoihin isketään erityisesti pääsiäisenä ja jouluna
Turvallisuushenkilökuntaan kuuluva mies pitämässä kolmen minuutin hiljaista hetkeä terrori-iskussa kuolleiden muistoksi St Anthony -kirkon edustalla Columbossa Sri Lankassa. Kyseinen kirkko oli yksi iskun kohteista.

Turvallisuushenkilökuntaan kuuluva mies pitämässä kolmen minuutin hiljaista hetkeä terrori-iskussa kuolleiden muistoksi St Anthony -kirkon edustalla Columbossa Sri Lankassa. Kyseinen kirkko oli yksi iskun kohteista.

Iskut Sri Lankan kirkkoihin ovat osa terroristien synkkää kaavaa – kirkkoihin isketään erityisesti pääsiäisenä ja jouluna

Ei ole sattumaa, että islamistiterroristit iskivät Sri Lankassa kirkkoihin juuri pääsiäisenä. Viime vuosina on tehty useita terrori-iskuja kristittyjen tärkeimpinä juhlapyhinä.

Ainakin 253 ihmistä kuoli ja yli 500 loukkaantui Sri Lankassa tehdyissä terrori-iskuissa pääsiäissunnuntaina. Iskujen kohteina oli kolme katolista kirkkoa ja kolme hotellia.

Kirkkoihin iskettiin nimenomaan jumalanpalvelusten aikaan, jolloin ne olivat täynnä ihmisiä. Iskun takana epäillään olleen National Thowheeth Jama'ath eli NTJ-niminen paikallinen jihadisti-ryhmä. Sillä puolestaan on siteitä Isis-järjestöön, joka on ilmoittanut olevansa teon takana.

Teot olivat itsemurhaiskuja. Tekijät eivät olleet syrjäytyneitä, vaan lähtöisin keskiluokasta ja jopa ylemmästä keskiluokasta ja käyneet kouluja ulkomailla.

Kahden itsensä räjäyttäneen veljeksen isä on monimiljonääri, jolla on läheisiä suhteita maan johtoon. Toisen veljen vaimo räjäytti itsensä, kun poliisit tulivat tutkimaan perheen asuntoa. Myös perheen kolme lasta saivat surmansa.

Tilanne Sri Lankassa on yhä jännittynyt ja katolisen kirkon jumalanpalvelukset peruttu 27.4. asti.

Iskujen kohteena oli toisen uskonnon pyhä

Kirkot eivät valikoituneet iskujen kohteeksi sattumalta. Ne ovat olleet viime vuosina usein ääri-islamististen terrorijärjestöjen kohteena. Myöskään iskujen ajankohta ei ollut sattuma.

Kristittyjen tärkeimpinä juhlapyhinä jouluna ja pääsiäisenä on muodostunut lähes säännöksi, että johonkin kirkkoon tai kirkon lähistöllä pidettävään juhlaan hyökätään. Juhlapyhät ovat vaarallista aikaa etenkin niissä maissa, joissa kristinusko on vähemmistöasemassa.

Useimmiten iskujen takana on jokin jihadistiryhmä, vaan ei aina. Esimerkiksi Intiassa äärihindut ahdistelivat kristittyjä viime jouluna ja pääsiäisenä. Kuolonuhreilta kuitenkin vältyttiin.

Aina kristittyjen suurina juhlapäivinä jossain päin maailmaa joku määrä kristittyjä tapetaan.
– John L. Allen

Katolisen uutissivusto Cruxin päätoimittaja ja The Global War on Christians -kirjan kirjoittaja John L. Allen nosti The Washington Postiin kirjoittamassaan mielipiteessä esille terroristi-iskujen ilkeän kaavan näin: ”Aina kristittyjen suurina juhlapäivinä jossain päin maailmaa joku määrä kristittyjä tapetaan pelkästään siitä syystä, että he päättivät osallistua uskonnolliseen tilaisuuteen. Koska joulu ja pääsiäinen ovat kristillisen kalenterin pyhimmät päivät, ja kirkot ovat erityisen täynnä, niistä tulee sopivia kohteita kristittyihin kohdistuvalle vihalle.”

Iskujen motiivina on siis iskeä toisen, vääräuskoisena pidetyn uskonnon pyhään juuri kyseisen uskonnon pyhimpänä hetkenä. Toinen motiivi on, että kirkoissa on silloin paljon väkeä ja uhreja tulee mahdollisimman paljon. Pelko, viha ja kaaos ovat näiden terrorististen kulttien yksinkertaisia tavoitteita. Kristittyjen kautta isketään kohdevaltioon, esimerkiksi Sri Lankassa sen turismiin ja sitä kautta talouteen.

Millaisia iskuja on tehty?

Esimerkkejä viime vuosina nimenomaan jouluna ja pääsiäisenä tehdyistä iskuista on vaikka kuinka paljon ja useasta maasta – tässä niistä vain muutamia suurimpia.

Vuoden 2012 pääsiäisenä Boko Haram räjäytti autopommin kirkon lähellä Kadunassa Nigeriassa, jolloin 41 ihmistä kuoli. Vuoden 2016 pääsiäisenä 75 ihmistä kuoli Pakistanissa puistossa, jossa kristityt juhlivat pääsiäistä. Tämän iskun teki Taliban.

Palmusunnuntaina 2017 itsemurhapommittajat räjäyttivät itsensä kahdessa koptikirkossa Egyptissä, 47 ihmistä kuoli ja 70 loukkaantui. Teosta otti vastuun Siinain niemimaalla toimiva Isisin alaosasto.

Joulunaikaan vuonna 2011 Boko Haram, joka sittemmin on vannonut uskollisuutta Isisille, teki Nigeriassa useita pommi-iskuja. Madallan katoliseen kirkkoon tehdyssä hyökkäyksessä kuoli 37 ihmistä ja 57 loukkaantui.

25 ihmistä kuoli, kun koptien Pyhän Paavalin katedraaliin tehtiin pommi-isku joulukuussa 2016. Sureva nunna seuraa Egyptin turvallisuusjoukkojen tutkijoiden työskentelyä kirkossa.

25 ihmistä kuoli, kun koptien Pyhän Paavalin katedraaliin tehtiin pommi-isku joulukuussa 2016. Sureva nunna seuraa Egyptin turvallisuusjoukkojen tutkijoiden työskentelyä kirkossa.

Viikkoa ennen joulua 2017 aseistetut miehet ja itsemurhapommittajat hyökkäsivät metodistikirkkoon Pakistanin Quettassa. Iskussa kuoli yhdeksän ja haavoittui 57. Isis-järjestön tekemässä iskussa vältyttiin enemmiltä kuolonuhreilta turvamiesten ansiosta.

Iskuja tehdään muulloinkin kuin juhlapyhinä ja niiden torjumiseen joudutaan käyttämään valtavasti voimavaroja. Indonesiassa Isikseen kytköksissä olevaan Jamaah Ansharut Daulah eli JAD-järjestöön kuulunut perhe hyökkäsi toukokuussa 2018 kolmeen kirkkoon. Yksi hyökkääjistä oli perheen äiti 12- ja 9-vuotiaiden lastensa kanssa. Iskuissa kuoli 28 ihmistä, mukaan lukien hyökkääjät.

Muun muassa nämä iskut vaikuttivat siihen, että vuoden 2018 jouluna Indonesia mobilisoi peräti 90 000 sotilasta suojelemaan kirkkoja, jotta maan kristitty vähemmistö sai viettää joulua rauhassa.

Shiiamuslimien moskeijat ovat myös Isisin kohteita

Kristillisten kirkkojen lisäksi toinen suosittu kohde sunnalaisille islamistisille äärijärjestöille ovat niiden harhaoppisiksi julistamien shiiamuslimien moskeijat. Esimerkiksi kesäkuussa 2017 Isis iski moskeijaan Kuwaitissa. Iskussa kuoli 27 ihmistä.

Samoin harhaoppisiksi julistetut suufilaiset ovat Isisille käypä kohde. Suufilaisuus on mystiikkaa korostava islamin suuntaus. Isisin lippuja heilutelleiden terroristien julmassa iskussa suufilaiseen Al-Rawda -moskeijaan Siinailla kuoli marraskuussa ainakin 305 ihmistä, joukossa paljon lapsia.

Isisin tapaiset jihadistiset järjestöt eivät kunnioita muslimien pyhää paastokuukautta ramadania, vaan iskujen määrä on ollut tuona aikana tavanomaista korkeammalla tasolla, selviää kahden yhdysvaltalaisen professorin Suat Cubuckun ja Brad Bartholomewin tekemästä artikkelista.

Itsemurha on islamissa kielletty suurena syntinä. Äärijärjestöt perustelevat siksi itsemurhaiskuja marttyyriuden idealla. Tietokirjailija Joonas Maristo toteaa tuoreessa Uskonto ja maailmanpolitiikka -kirjan Isisiä käsittelevässä artikkelissa, että äärijärjestön rekrytoinnissa olennaista on uhriutumisen idea. Islamin annetaan ymmärtää olevan hyökkäyksen kohteena sekä sisältä että ulkoa. Liikkeiden kannattajat kokevat itse edustavansa oikeaa islamia ja ovat valmiita uhrautumaan sen puolesta.

Islamilaisen maailman uskonoppineet ovat yhä vahvemmin sanankääntein tuominneet äärijärjestöjen toiminnan. Kun paavi Franciscus ja suurimaami Ahmed el-Tayeb järjestivät helmikuussa historiallisen tapaamisen Arabiemiraateissa, he tuomitsivat yhdessä tiukasti terrorismin ja uskonnon käytön sen perusteluna. Sri Lankan muslimiyhteisö on myös tuominnut jyrkästi pääsiäisen terroriteot.

Vaikka äärijärjestöt ovat islamin marginaalissa, ne voivat paikallisesti saavuttaa valtaa ja vaikutusvaltaa. Tässä ne hyödyntävät ihmisten ennakkoluuloja tai poliittista tilannetta. Pakistanissa ääriliikkeillä on kannatusta erityisesti heimoalueilla, joilla kristitty vähemmistö on monin tavoin syrjitty. Egyptissä ääri-islamistien iskuja motivoi uskonnon lisäksi se, että koptikristittyjä pidetään sotilasvallankaappauksella valtaan nousseen Abdel el-Sisin tukijoina. El-Sisi syrjätti islamistisen Muslimiveljeskunnan maan johdosta.

Päivitetty 26.4. klo 8.55 Sri Lankan terrori-iskun uhrien lukumäärä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi