Oona ja Petri Lajusen kuopus, joulukuussa syntynyt Eliel, kastettiin helmikuussa.
Striimatuissa ristiäisissä etävieraat voivat osallistua juhlaan rukoillen, Raamatun tekstejä lukien ja laulaen: ”Se tuntui jopa tosi yhteisölliseltä”
Pappi Sari Kokkosen mukaan juhlavieraiden rajoittaminen aiheuttaa välillä vaikeita tilanteita. Samalla se kirkastaa läheisten merkitystä.
Lämmin. Niin luonnehtivat Oona ja Petri Lajunen kuopuksensa kastetilaisuutta. Eliel Johannes Lajunen kastettiin 14. helmikuuta Länsimäen kirkossa. Paikalla olivat vanhemmat, isosisarukset Hertta ja Luukas, pappi, laulaja, isovanhemmat sekä yksi kummeista. Iso joukko sukulaisia sekä muut kummit ja ystävät olivat läsnä etäyhteydellä.
– Hassua oli se, että kun tajusi, miten suuri joukko oli etäyhteyden päässä mukana tunnelmassa, niin se tuntui jopa tosi yhteisölliseltä, Petri Lajunen kertoo.
Lajuset ovat halunneet kasteen kaikille lapsilleen muun muassa siksi, että he pitävät luterilaisuutta isona osana suomalaista kulttuuria. Oona Lajusen mielestä kaste kuuluu tiiviisti nimen antamiseen. Siksi joulukuussa syntyneelle Elielille haluttiin kaste ja nimi samaan aikaan.
Koska ei ollut tietoa, kuinka kauan koronarajoitukset jatkuvat, kastetilaisuutta ei haluttu lykätä kovin pitkälle. Vanhemmat kertovat olevansa tyytyväisiä ratkaisuunsa, sillä melkein heti Elielin kastejuhlan jälkeen tilanne huononi entisestään.
Kaiken ikäisiä voi kastaa
Elielin kastanut Hakunilan seurakunnan pappi Sari Kokkonen arvioi, että koronan vuoksi lapsia kastetaan jonkin verran normaalia vähemmän. Hänen mukaansa jotkin perheet odottavat parempia aikoja ja väljempiä kokoontumisrajoituksia, jotta kastejuhlaan pääsisi mukaan enemmän sukua ja ystäviä. Sellaista oli näkyvissä viime vuonnakin: loppukesällä ja alkusyksystä, kun koronatilanne oli parempi, toimitettiin myös talvella ja keväällä syntyneiden vauvojen kasteita.
Nyt Kokkonen toivoo, että yksikään lapsi ei jäisi koronan vuoksi kastamatta.
– Moni perhe saattaa ajatella, että kaste pitää toimittaa tietyn ajan sisällä syntymästä. Niin ei kuitenkaan ole, vaan kastaa voi kyllä ihan kaiken ikäisenä.
Kun Kokkonen on jutellut vauvaperheiden kanssa, monet ovat kertoneet, kuinka surulliselta tuntuu rajata juhlavieraiden määrää. Kuuden hengen kokoontumisrajoitus on niin tiukka, että kummien tai isovanhempien mukaan pääsemisestä on jouduttu tinkimään.
– On ollut vaikeita keskusteluja ja vaikeita tilanteita. Mutta niissä on kirkastunut se, miten tärkeitä läheiset ovat, Kokkonen sanoo.
– Järjestelyjä on vähän helpottanut se, jos osa vieraista on voinut olla mukana striimin kautta. Etäosallistujat eivät ole vain katsojia, vaan he voivat olla mukana samalla tavoin kuin muutkin, esimerkiksi rukoillen, lukien Raamatun tekstejä ja laulaen.
Kokkonen muistuttaa, että juhlan arvokkuus ei ole kiinni vieraiden määrästä. Monet perheet myös suunnittelevat järjestävänsä uuden, isomman juhlan sukulaisille ja ystäville sitten, kun se on mahdollista
Oona ja Petri Lajusen mielestä luterilaisuus on osa suomalaista kulttuuria. Niinpä 2-vuotias Luukas, 4-vuotias Hertta ja viiden kuukauden ikäinen Eliel on kastettu.
Ennen koronaa monet järjestivät kastetilaisuuden kotona. Pahimpaan korona-aikaan perheille on suositeltu kasteen järjestämistä kirkon tiloissa, joissa on ollut paremmin mahdollista pitää turvavälit.
Kun kokoontumisrajoitukset poistuvat, kotona voidaan jälleen viettää juhlia turvallisesti. Jos yhdessä laulaminen arveluttaa tai maski kasvoilla tuntuu hankalalta, virret voidaan laulamisen sijasta kuunnella.
Korona-aikana perheet ovat jääneet yksin
Kun Sari Kokkonen juttelee vanhempien kanssa ennen ristiäisiä, hän kysyy, miksi vanhemmat haluavat lapselleen kasteen. Monet mainitsevat perinteiden tärkeyden. Usein vanhemmat puhuvat myös varjeluksesta ja suuremman suojeluksesta. Jotkut muistelevat omaa rippikouluaikaansa ja toivovat, että lapsikin lähtee sitten aikanaan riparille.
– Perheet ovat selvästi miettineet asiaa. Kaste on heille oikeasti merkityksellinen, ei pelkkä juhla.
Keskustellessaan perheiden kanssa Kokkonen on havahtunut siihen, kuinka koronatilanne on lisännyt perheiden yksinäisyyttä. Monilla se on alkanut jo odotusaikana, kun tapaamisia on pitänyt rajoittaa. Isä tai tukihenkilö on saattanut päästä mukaan sairaalaan vain synnytyksen ajaksi. Ja kun vauvan kanssa on kotiuduttu, elämä on jäänyt kodin seinien sisälle, kun ei ole esimerkiksi ryhmiä tai kahviloita, jossa voisi tavata muita vanhempia.
– Toivon ja rukoilen, että kesällä ja syksyllä voisimme jo tarjota seurakunnassa jakamisen paikkoja ja vertaistukea vanhemmille ja heidän suojassaan varttuville pienille ihmeille, Kokkonen sanoo.
Ristiäisajan, juhlapaikan ja papin voi varata oman seurakunnan kirkkoherranvirastosta. Ristiäiset voi varata myös verkkopalvelussa. Katso lisää tästä tästä.
Vantaalla vietetään 10.10. Kastepäivää Hakunilan, Hämeenkylän, Korson, Pyhän Laurin ja Rekolan kirkoissa. Kastettavaksi voi tuoda vauvan tai isomman, alle 15-vuotiaan lapsen. Seurakunta tarjoaa kakkukahvit ja lainaa tarvittaessa kastemekon. Mukaan juhlimaan voi kutsua läheiset. Lisätietoja täältä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Hakunilan kirkolla voi tutustua kastepukuihin – ”Äitini ompeli puvun hääpukukankaastani”
AjankohtaistaVantaalaisella Hakunilan kirkolla avattiin kasteen sunnuntaina 9.1. kastepukunäyttely Rakkauden suojassa.
