null Suljettavan Nihtisillan vastaanottokeskuksen asukkaat ovat tukalassa tilanteessa – Espoon seurakunnat auttavat heitä löytämään kodin

Zabihullah Karimi on asunut Nihtisillassa viime syksystä asti. Hän on saanut työpaikan ja työhön perustuvan oleskeluluvan.

Zabihullah Karimi on asunut Nihtisillassa viime syksystä asti. Hän on saanut työpaikan ja työhön perustuvan oleskeluluvan.

Suljettavan Nihtisillan vastaanottokeskuksen asukkaat ovat tukalassa tilanteessa – Espoon seurakunnat auttavat heitä löytämään kodin

Suurella osalla vastaanottokeskuksen asukkaista, kuten 22-vuotiaalla Zabihullah Karimilla, on työpaikka pääkaupunkiseudulla. 

Nihtisillan vastaanottokeskuksessa Espoossa asuvalla Zabihullah Karimilla, 22, on ollut viime viikkoina aihetta sekä huoleen että iloon. Kahden kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen hän sai työntekijän oleskeluluvan, mutta hän ei tiedä, missä asuu muutaman kuukauden päästä.

Vastaanottokeskus suljetaan kesäkuun lopussa. Ensimmäiset asukkaat on jo siirretty Uudenmaan ulkopuolella oleviin vastaanottokeskuksiin Ouluun ja Joutsenoon. Vastaanottokeskuksen toiminnasta vastaava Luona Oy valmistelee seuraavia siirtoja Maahanmuuttoviraston kanssa.

– Täällä on ollut hyvä asua, mutta nyt pitää miettiä. Tämä tilanne aiheuttaa stressiä, Karimi sanoo.

Asunnon löytäminen on vaikeaa, vaikka töitä olisi

Zabihullah Karimi on alun perin kotoisin Ghaznista Afganistanista ja kuuluu maassa vainottuun hazara-vähemmistöön. Suomeen hän tuli vuonna 2016. Ensin hän asui Oulussa vastaanottokeskuksessa, sitten Seinäjoella ja Kauhajoella.

– Kävin Suomessa peruskoulun loppuun, sitten opiskelin vähän aikaa lähihoitajaksi. Nyt työskentelen rakennussiivoojana Kauklahdessa. Minulla on vakituinen työ.

Kirkon diakonian tehtävänä on tehdä mahdottomasta mahdollista ja nostaa asioita esille.
- Tuija Samila

Monella asukkaalla on samantapainen tilanne kuin Karimilla: heillä on työpaikka pääkaupunkiseudulla, joten he haluaisivat jäädä alueelle. Asunnon saaminen on kuitenkin vaikeaa muun muassa siksi, että monilta puuttuu suomalainen henkilötunnus. Palkat ovat pieniä, vuokrat korkeita.

Tilanteen helpottamiseksi Espoon seurakunnat ovat aloittaneet Nihtisillasta kotiin -hankkeen, jonka tavoitteena on auttaa asukkaita kodin saamisessa. Hanke rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön seurakunnille myöntämillä korona-avustuksilla.

Vastaanottokeskusten määrä käynyt vähiin

Nihtisillan vastaanottokeskuksen sulkemisen taustalla on se, että uusia turvapaikanhakijoita ei ole enää tullut paljoa ja osa keskuksista on vajaakäytöllä. Nihtisillassa on tällä hetkellä kirjoilla 153 turvapaikanhakijaa, kun vuoden alussa heitä oli vielä 316. Osa on saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen ja siirtynyt jonkin kunnan asukkaaksi, osa siirtynyt yksityismajoitukseen. Suurimmillaan keskuksessa oli paikkoja 600 henkilölle.

– Tyhjät paikat maksavat, joten Maahanmuuttoviraston pitää sopeuttaa paikkamäärää. Tällä kertaa se kohdistui meihin. Vastaanottokeskuksia on lakkautettu viime vuosina aika paljon, liiketoimintajohtaja Suvi Salonen Luona Oy:stä kertoo.

Kun Nihtisilta sulkeutuu, Luona Oy:llä on enää yksi vastaanottokeskus pääkaupunkiseudulla, Robert Huberin tien keskus Vantaalla. Siellä on paikkoja sekä turvapaikkapäätöstä odottaville että niin sanotuille transit-asukkaille. He ovat hiljattain maahan tulleita, jotka eivät vielä ole käyneet turvapaikkapuhuttelussa.

Nihtisillan asukkaista suurin osa on yksin eläviä miehiä, mutta keskuksessa asuu myös kolme lapsiperhettä. Ihmisten elämäntilanteet pyritään huomioimaan siirtoja tehdessä. Esimerkiksi lapset saavat käydä koulua lukuvuoden loppuun asti. Päätökset siitä, kuka siirretään mihin, tekee Maahanmuuttovirasto.

– Muutto toiselle paikkakunnalle on tietysti iso muutos, joka voi aiheuttaa huolta ja epävarmuutta siitä, löytääkö töitä tai ystäviä. Olemme tässä asukkaiden tukena. Monelle tämä ei ole mieluinen tilanne, mutta joillekin muutos pienelle paikkakunnalle voi olla hyväkin asia, Salonen toteaa.

Zabihullah Karimi käy töissä rakennuksilla ja pelaa vapaa-ajallaan jalkapalloa. ”Olen vasen laitahyökkääjä”, hän kertoo.

Zabihullah Karimi käy töissä rakennuksilla ja pelaa vapaa-ajallaan jalkapalloa. ”Olen vasen laitahyökkääjä”, hän kertoo.

”On tärkeää olla mukana loppuun asti”

Espoon seurakunnissa tieto Nihtisillan vastaanottokeskuksen lakkauttamisesta herätti huolta esimerkiksi siitä, miten käy niille asukkaille, jotka ovat hakeneen työntekijän oleskelulupaa, ja siitä, tyssääkö joidenkin kotoutuminen Suomeen.

– Seurakunnat ovat olleet vahvasti mukana Nihtisillassa siitä lähtien kun keskus perustettiin. Oli kielikahviloita ja muuta, ennen kuin koronatilanne tuli. On tärkeää, että me kirkkona olemme ihmisten tukena loppuun asti, Nihtisillasta kotiin -hankkeessa työskentelevä pappi Tuija Samila Olarin seurakunnasta kertoo.

Samilan mielestä tuntuu hullulta, että kotoutuneet ja työllistyneet ihmiset joutuisivat aloittamaan elämänsä taas nollasta. Myös lupaprosessit ovat vaarassa: työhön perustuvat oleskeluluvat ovat paikkasidonnaisia ja työnteko-oikeus harkinnanvarainen.

Nihtisillan vastaanottokeskuksessa on ollut enimmillään paikka jopa 600 asukkaalle.

Nihtisillan vastaanottokeskuksessa on ollut enimmillään paikka jopa 600 asukkaalle.

Seurakunnat auttavat asukkaita kodin etsinnässä. Yhteistyökumppaneina ovat Sininauhasäätiö, Diakonissalaitos, Setlementtiliitto, Turvapaikanhakijoiden tuki ry ja kotimajoittajaverkosto. Aikaa on vähän, asukkaita paljon. Tuija Samila on silti toiveikas.

– Kirkon diakonian tehtävänä on tehdä mahdottomasta mahdollista ja nostaa asioita esille. Asuntoja etsitään tosi pienestä marginaalista, mutta tässä pyritään pelastamaan ihmisten elämä.

Zabihullah Karimi uskoo, että suurin osa vastaanottokeskuksen asukkaista haluaa jäädä pääkaupunkiseudulle ja Suomeen. 

– Olemme nuoria ihmisiä ja pystymme tekemään töitä. Viihdyn Suomessa ja minulla on täällä kavereita. Mutta nyt en tiedä, mitä tapahtuu.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi