Niqabiin pukeutunut musliminainen itki elokuun ensimmäisenä päivänä järjestetyssä mielenosoituksessa, jossa vastustettiin Tanskan huivilakia. Kuva: Andrew Kelly / Lehtikuva / Reuters
Suomalaiset musliminaiset ihmettelevät Tanskan kasvohuivikieltoa – "Olen syntynyt eurooppalaiseksi ja tottunut ajattelemaan, että täällä ihmisoikeudet ovat kunnossa"
Tanskassa astui elokuun alussa voimaan laki, joka kieltää kasvot peittävän huivin käytön julkisilla paikoilla.
Tanskassa astui elokuun alussa voimaan laki, joka kieltää kasvot peittävien vaatteiden käyttämisen julkisilla paikoilla. Lain myötä joidenkin musliminaisten käyttämä kasvot peittävä huivi muuttui laittomaksi.
Myös Ranskassa, Itävallassa, Saksassa, Belgiassa ja Hollannissa laki kieltää tai rajoittaa kasvot peittävän huivin käyttämistä julkisilla paikoilla.
Tanskassa annettiin jo ensimmäiset sakot lain rikkomisesta. 28-vuotias musliminainen käytti vain silmät paljastavaa huivia ostoskeskuksessa Horsholmissa. Paikalle kutsuttiin poliisi, ja huivia käyttänyt nainen sai 1 000 kruunun eli noin 134 euron sakot.
Lain toistuvasta rikkomisesta voi saada 10 000 kruunun eli noin 1 340 euron sakot.
Tanskan oikeusministeri Søren Pape Poulsen on todennut, että kasvot peittävä huivi ei ole yhteensopiva tanskalaisten arvojen kanssa ja että on epäkunnioittavaa pitää kasvonsa peitossa, kun tapaa ihmisiä julkisilla paikoilla.
Islamin opettaja Suaad Onniselkä Vesalan peruskoululla vuonna 2011. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
Kasvohuiveja käyttävät muslimit ovat pieni vähemmistö, joista laki tekee marttyyrejä
Tanskan laki on herättänyt vastustusta. Amnesty Internationalin mukaan se rikkoo naisten oikeuksia. Human Rights Watchin edustajan mukaan laki on syrjivä ja osa vahingollista trendiä.
Suomalainen islamin opettaja, helsinkiläisen Vesalan peruskoulun johtava opettaja ja sunnimuslimi Suaad Onniselkä ihmettelee, miksi Tanskassa halutaan käyttää niin paljon aikaa ja energiaa sellaisen lain laadintaan, joka koskee marginaalisen pientä ryhmää. Eurooppalaisista musliminaisista vain murto-osa käyttää kasvot peittävää huivia.
Vertailun vuoksi Onniselkä arvioi, että Suomessa sellaisen käyttäjiä on joitain kymmeniä.
– Jos ajatellaan, että Suomessa on noin 100 000 muslimia, niin se on vähän.
Onniselästä Tanskan laki vaikuttaa islamofobiselta. Hän ajattelee, että pienen muslimivähemmistön pukeutumista rajoittava lainsäädäntö on osa laajempaa länsimaista populistista liikettä, joka suhtautuu nihkeästi maahanmuuttoon.
– Euroopassa huudetaan rinta rottingilla, että me edustamme vapautta ja ihmisoikeuksia, mutta tällainen lainsäädäntö antaa kyllä eri viestin, Onniselkä sanoo.
– Olen itse syntynyt eurooppalaiseksi ja tottunut ajattelemaan, että täällä ihmisoikeudet ovat kunnossa. Yhtäkkiä huomaankin, etteivät ihmisoikeudet olekaan tarkoitettu kaikille.
Euroopassa huudetaan rinta rottingilla, että me edustamme vapautta ja ihmisoikeuksia, mutta tällainen lainsäädäntö antaa kyllä eri viestin.
– Suaad Onniselkä
Onniselän mukaan muslimien pukeutumista rajoittavat lait ovat esimerkiksi Ranskassa ajaneet muslimit yhä enemmän marginaaliin. Kasvohuiveistaan kiinni pitävistä naisista voi tulla vähemmistön silmissä uskonnollisia marttyyreja.
– On syntynyt entistä syvempiä lähiöitä, joihin kenelläkään muulla kuin muslimeilla ja maahanmuuttajilla ei ole asiaa. On myös tahoja, jotka maksavat lakia rikkovien naisten sakkoja.
Niin on Tanskassakin. Algerialainen bisnesmies Rasheed Nekkaz on luvannut maksaa tuomittujen musliminaisten sakot. Maaliskuussa Nekkaz kertoi Al-Jazeeran mukaan maksaneensa 1 538 sakot, jotka on annettu vastaavista rikoksista muissa Euroopan maissa.
Nekkaz on tukenut myös Iranin naisten mielenilmauksia, joissa vastustetaan maan pukeutumislakeja. Iranissa aikuiset naiset joutuvat peittämään hiuksensa huivilla. "En puolusta uskontoa vaan vapautta. Vapauden periaate on universaali oikeus", Nekkaz sanoi.
Sara Salmani ramadanin päätösjuhlassa kauppakeskus Itiksessä vuonna 2016. Kuva: Anni Reenpää / Lehtikuva
Pukeutumista rajoittavat lait leimaavat koko muslimiyhteisön
Myös suomalaisessa konsulttiyhtiössä monimuotoisuus- ja osallisuusasiantuntijana työskentelevä shiiamuslimi Sara Salmani ihmettelee, miksi kasvot peittävän hunnun kieltämiseksi halutaan nähdä niin paljon vaivaa.
– Kuinka monta niqabin [eräänlainen musliminaisten käyttämä kasvot peittävä vaate] käyttäjää näissä maissa oikeasti on, että sitä varten on tehtävä erikseen laki?
Salmanin mukaan islam on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ollut länsimaissa esillä lähinnä negatiivisessa valossa. Sellainen vaikuttaa myös lainsäätäjiin. Muslimien pukeutumista rajoittavat lait taas leimaavat koko muslimiyhteisöä.
En tunne ketään, joka olisi pakotettu käyttämään huivia.
– Sara Salmani
Salmani kuulee usein, että musliminaiset pakotetaan käyttämään huivia. Hänen mukaansa sellainen on ainakin Suomessa äärimmäisen harvinaista.
– Yksittäisiä tapauksia esiintyy, ja me yritämme yhteisönä puuttua niihin. Mutta itse en ainakaan tunne ketään, joka olisi pakotettu käyttämään huivia.
– Hijabia [musliminaisten käyttämä peittävä vaatetus] on monenlaista, ja jokaisen naisen pitäisi saada itse valita, minkälaista huivia käyttää.
Myös Salmani pelkää, että huivikiellot vaikeuttavat musliminaisten integroitumista entisestään.
– Näin juuri Facebookissa videon, jossa niqabia käyttävä nainen sanoi, ettei voi käydä kaupassa eikä koulussa. Usein puhutaan siitä, että musliminaiset eivät kouluttaudu eivätkä työllisty. Tämä ei auta siinä.
Sara Salmani ja Suaad Onniselkä eivät kumpikaan pidä tällä hetkellä todennäköisenä, että Suomessa hyväksyttäisiin kasvohuivit kieltävä laki.
– Jos yhteiskunnassa on huoli siitä, että niqab on turvallisuusriski tai jostain muusta syystä ongelmallinen, toivon, että huoli ratkaistaan jollain muulla tavalla kuin kieltämällä sen käyttö, Salmani sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Hijab on kuin käsiraudat, jotka riistävät naiselta vapauden” – iranilainen turvapaikanhakija Shohre arvostelee lännen feministejä, jotka pelkäävät islamofobiaa
AjankohtaistaSuomesta turvapaikkaa hakeva iranilainen ihmisoikeusaktivisti Fatemeh Shohre Abbaspour sanoo, että mielenosoittajien haaveena on demokraattinen valtio, jossa hengellinen ja poliittinen valta on erotettu toisistaan.
