Suomalaisia yhdistävät kansallistunne, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo. Suhtautuminen turvapaikanhakijoihin jakaa kansaa. Useampi pitää kuitenkin heidän asemaansa liian huonona kuin liian hyvänä.
Suomalaisia yhdistävät kansallistunne ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus – eriarvoistumista pidetään ongelmana, maahanmuuttajat jakavat mielipiteitä
Yli 6 000 suomalaista kertoi näkemyksensä kansaa yhdistävistä ja erottavista tekijöistä. Kaksi kolmesta katsoi, että suomalaisuus ei ole kiinni etnisestä taustasta.
Maaliskuussa ilmestyi Suomen kulttuurirahaston ja ajatuspaja e2:n tutkimus Sittenkin samanlaisia, jonka mukaan suomalaiset ovat identiteetiltään yllättävän samankaltaisia. Suomalaisuus, äidinkieli, koulutus ja työ ovat tärkeitä yli 80 prosentille suomalaisista.
Tänään julkistettiin eduskunnan Pikkuparlamentissa uusi tutkimus Samat huolet, eri näkökulmat, joka kertoo suomalaisten asenteista ja identiteeteistä.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin suomalaisia yhdistäviä ja erottavia tekijöitä. Yhdistäviä tekijöitä oli paljon enemmän, osin jopa yllättäviä. Kuitenkin myös eroja löytyi, muun muassa suhtautumisessa maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoihin.
Kansalaisten perustavanlaatuinen arvopohja on tutkimuksen mukaan varsin yhtenäinen. Ristiriidat eivät tutkimuksen mukaan liity niinkään niihin, vaan siihen, miten arvoja käytännössä toteutetaan. Tutkimuksen mukaan eroavuudet arvoissa ja asenteissa kuuluvat terveeseen demokratiaan, eikä vastakkainasettelu ole ongelma niin kauan kuin asioista pystytään puhumaan yhdessä.
”Ristiriidoista huolimatta selvällä enemmistöllä suomalaisista on edelleen halua keskustella yhteiskunnallisista asioista myös eri mieltä olevien kanssa”, todetaan johtopäätöksissä.
83 prosenttia suomalaisista pitää kansallistunnetta enemmän myönteisenä kuin kielteisenä asiana.
Kansallistunne ja maanpuolustushenki ovat hämmästyttävän vahvoja
Valtiotieteiden tohtoreiden Ville Pitkäsen ja Jussi Westisen tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisia yhdistäviä tekijöitä on paljon. Väestöryhmien väliset erot ovat usein yllättävänkin pieniä. Esimerkiksi kansallistunne ja maanpuolustushenki yhdistävät lähes kaikkia suomalaisia.
Kansallistunnetta mittaavissa asioissa suomalaiset ovat hämmästyttävän yksimielisiä: 83 prosenttia suomalaisista pitää kansallistunnetta enemmän myönteisenä kuin kielteisenä asiana. Näin tekevät nekin, jotka identifioituvat vahvasti eurooppalaisuuteen.
Vaikka kansallistunteeseen kriittisesti suhtautuvia on eniten vasemmistoliitossa (29%) ja vihreissä (18%), suuhtautuu näidenkin puolueiden enemmistö kansallistunteeseen suopeasti. Tutkimustuloksissa perussuomalaiset eivät ole kaikkien kansallismielisimpiä, vaan kansallishenkisyys on voimakkainta keskustassa. Tutkijat selittävät tätä sillä, että perussuomalaisten kannattajat eivät luota suomalaisten kykyyn ratkaista ongelmiaan yhtä vahvasti kuin muiden puolueiden kannattajat.
Tutkimuksen valossa näyttää siltä, että puolustusvoimien ei tarvitse olla huolissaan siitä, haluavatko suomalaiset puolustaa maataan. Peräti 83 prosenttia vastaajista pitää vakaata maanpuolustushenkeä myönteisenä asiana. Vasemmistoliitossa ollaan kriittisimpiä.
Keskustalaiset korostavat muita puolueita enemmän urheilumenestystä kansaa yhdistävänä voimana. Tutkimuksen mukaan enin osa muustakin kansasta arvostaa urheilumenestystä. Eli ”torilla tavataan” jatkossakin mikäli syytä juhlaan on.
Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo näyttävät olevan meillä dna:ssa.
– Tutkija Ville Pitkänen, ajatushautomo e2
Suurin osa vastanneista korostaa oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa
Todella monet eli 40 prosenttia vastaajista kytkee suomalaisuuteen myyttisiä kansallisia ominaispiirteitä, kuten sisukkuuden ja ahkeruuden. Kieli ja kulttuuri sekä isänmaa ja itsenäisyys kohoavat myös korkealle.
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on tärkeä arvo lähes kaikille suomalaisille: 94 prosenttia nostaa esille sen. Lähes yhtä paljon eli 91 prosenttia korostaa tasa-arvoa.
Aiempien tutkimusten mukaan suomalaiset pitävät eriarvoisuutta merkittävänä turvattomuustekijänä. Tämän tutkimuksen mukaan polttavimmat yhteiskunnalliset ongelmat liittyvät juuri siihen.
Neljä kymmenestä nosti avokysymyksessä esille huolensa ihmisten eriarvoistumiseen liittyvistä asioista, kuten epätasa-arvo, köyhyys, tuloerot. Eriarvoistumisen koettiin jakavan suomalaisia eniten. Kolme neljästä suomalaisesta on sitä mieltä, ettei ihmisiä pidä arvottaa yksilön tuottamien kustannusten tai hyötyjen avulla. Omaa vastuuta elämästä kuitenkin myös korostetaan.
– Eriarvoistuminen ja siihen liittyvät asiat nousivat esille kyselyn avoimissa vastauksissa, eli ihmiset valitsivat tämän teeman spontaanisti. Tämä kertoo varmasti taustalla olevasta taantumasta ja tällä vaalikaudella esillä olleista teemoista. Mutta kun katsotaan suomalaisten ydinarvoja, joista oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo näyttävät olevan meillä dna:ssa, ei ole yllättävää, että eriarvoistuminen huolettaa, sanoi Pitkänen tutkimuksen julkistamistilaisuudessa eduskunnan Pikkuparlamentissa.
Suomalaisten mielestä kaikkein heikoimmassa asemassa ovat pienituloiset ja vanhukset. Pätkätyöläisten katsottiin olevan jopa työttömiä huonommassa asemassa. Myös nuorten, opiskelijoiden ja maanviljelijöiden asemassa on ihmisten mielestä parantamisen varaa.
Lähes kolmasosaa suomalaisista huolestuttavat arvoihin ja asenteisiin liittyvät mielipideerot. Poliittiset kiistat nosti esille joka neljäs vastaaja, ennakkoluulot ja erimielisyydet 12 prosenttia ja suvaitsevaisuuden, suvaitsemattomuuden, vihapuheen ja rasismin joka kymmenes.
Perussuomalaiset ovat tiukkuudessaan aivan oma lukunsa, he ovat paljon jyrkempiä kuin sinisten kannattajat.
Maahanmuutto jakaa mielipiteitä – suomalaiseksi on vaikea tulla
Lähes neljännes kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että pakolaisiin, maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvät teemat jakavat suomalaisia.
Kaksi kolmesta vastaajasta katsoo, ettei suomalaisuus ole kiinni etnisestä taustasta. Keskimääräistä enemmän näin ajattelevia on niissä, jotka samaistuvat eurooppalaisuuteen ja maailmankansalaisuuteen, ovat arvoliberaaleja tai kuuluvat vihervasemmistoon. Pitkänen kuitenkin korostaa, että selvä enemmistö ei yhdistä suomalaisuutta etnisyyteen.
Vastaajista kuitenkin kolmannes oli väittämän kanssa eri mieltä, eli he liittivät etnisen alkuperän suomalaisuuteen. Arvokonservatiivit ja etenkin perussuomalaisten kannattajat korostavat muita enemmän etnisyyttä suomalaisuuden määrittelyssä.
Eikö se, että kolmannes kytkee suomalaisuuden ja etnisyyden toisiinsa, vaikuta siihen, että maahanmuuttajan on vaikea tulla hyväksytyksi suomalaisena?
– Vaikka iso kuva on myönteinen, on pakko kompata kysymystä ja sanoa, että on haastavaa, että tämä ryhmä on näinkin suuri. Varsinkin, kun se heijastuu maahanmuuttokeskusteluun, toteaa Pitkänen.
Selvä enemmistö ei yhdistä suomalaisuutta etnisyyteen.
Noin kaksi kolmasosaa suomalaisista suhtautui neutraalisti Suomessa pysyvästi asuvien ulkomaalaisten asemaan. Vajaan viidenneksen mielestä he ovat liian hyvässä asemassa, toinen viidennes katsoo heidän olevan liian heikossa asemassa.
Suhtautuminen turvapaikanhakijoihin jakaa suomalaisten mielipiteitä enemmän kuin yleinen suhtautuminen maahanmuuttajiin. Kansalaisista 32 prosenttia arvioi, että turvapaikanhakijoiden asema on liian hyvä. 43 prosenttia piti heidän asemaansa yhteiskunnassa liian huonona.
Perussuomalaiset ovat tässä asiassa tyystin eri mieltä kuin vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n kannattajat. Itse asiassa he ovat tiukkuudessaan aivan oma lukunsa, sillä he ovat esimerkiksi paljon jyrkempiä kuin sinisten kannattajat. Puolet perussuomalaisista kokee, että syntyperäiset suomalaiset ovat ainakin jossain määrin liian heikossa asemassa.
Enemmistö, 57 prosenttia vastaajista, yhtyi kuitenkin väittämään, jonka mukaan media liioittelee suomalaisten mielipide-eroja.
Mediaa, tutkijoita ja politiikkaa kritisoidaan
Perussuomalaiset suhtautuvat kaikkein kriittisimmin politiikkaan, tutkijoihin ja mediaan. Suhtautumisessa näihin kansa jakautuu muuten melko lailla kahtia.
Vajaa puolet kyselyyn vastanneista ajattelee median tuottavan yksipuolista tietoa, puolet on eri mieltä. Enemmistö, 57 prosenttia vastaajista, yhtyi kuitenkin väittämään, jonka mukaan media liioittelee suomalaisten mielipide-eroja.
Väitteen, jonka mukaan politiikassa ei saada kuin harvoin mitään hyvää aikaiseksi, hyväksyy kolme neljästä perussuomalaisesta. Hallituspuolueiden keskustan ja kokoomuksen kannattajista vain yksi kolmesta on tätä mieltä. Koulutustaustalla on tässä asiassa iso merkitys: ammattikoulun käyneet ovat kriittisimpiä niin politiikkaa kuin myös kulttuurin tukemista kohtaan.
Maaseutu–kaupunki-vastakkainasettelu ei innosta suomalaisia. Vain 16 prosenttia on sitä mieltä, että julkisen vallan pitäisi vauhdittaa kaupungistumista. 44 prosenttia on sitä mieltä, että maaseudulla asuvien asema on heikko, ja näin ajattelee myös moni kaupunkilainen. Enemmistö viihtyy luonnon läheisyydessä, vaikka 70 prosenttia suomalaista asuu kaupungeissa.
Risikko korosti erilaisten ihmisten kohtaamista
Tutkimuksen julkistamistilaisuudessa oli läsnä eduskunnan puhemies Paula Risikko. Hänen mukaansa yhteiskunnan jakaantumista tapahtuu kaikkialla länsimaissa. Yhdysvalloissa eräs kongressiedustaja kertoi, että heitä kehotettiin kymmenen vuotta sitten jättämään perheensä kotiseudulleen. Kun kongressiedustajat eivät enää tavanneet toisiaan politiikan ulkopuolella, alkoi myös politiikan hajoaminen. Tarinan opetus on siinä, että eri tavalla ajattelevien ihmisten kohtaaminen on tärkeää. Suomessa kansanedustajien välit ovat Risikon mukaan vielä hyvät.
– Sitä kovemmiksi asenteet muuttuvat mitä vähemmän olemme tekemisissä toistemme kanssa, kiteytti Risikko.
Hän korosti myös työtä eriarvoistumisen torjumiseksi, erilaisten ihmisten ihmisarvon kunnioittamista ja luottamuksen merkitystä yhteiskunnan kannalta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Siniristilipun vetäminen tankoon itsenäisyyspäivänä on tänä päivänä itsestäänselvyys – Suomen lipun väritys oli kuitenkin aikoinaan iso kiistan aihe
Hyvä elämäSuomen kansallissymboliksi ajettiin itsenäistymisvaiheessa myös punakeltaista lippua.
