Vuonna 2010 Suomen lähetysneuvostoon kuuluvilla kirkoilla ja järjestöillä oli lähetystyöntekijöitä maailmalla 742. Määrä on vähentynyt noin kolmanneksen, ja vuonna 2018 lähetystyöntekijöitä oli enää 512.
Suomalaisia lähetystyöntekijöitä on kohta enää alle 500 – hiipuuko lähetyskannatus vai johtuuko muutos etelän kirkkojen kasvusta?
Runsaat parikymmentä vuotta sitten suomalaisia lähetystyöntekijöitä oli maailmalla 1 256. Nyt listoilla on enää 512 työntekijää.
Suomen lähetysneuvostoon kuuluu 30 lähetystyötä tekevää kirkkoa ja lähetysjärjestöä. Neuvosto täyttää tänä vuonna sata vuotta. Vuonna 1996 sen jäsenillä oli ennätysmäärä lähetystyöntekijöitä eli peräti 1 256. Uusimmat tilastot kertovat, että määrä on vähentynyt tästä alle puoleen.
Kirkkokunnittain tarkasteltuna eniten lähetystyöntekijöitä oli viime vuonna luterilaisilla järjestöillä 242, helluntaiherätyksen järjestöillä 193, Vapaakirkon järjestöillä 23 ja tunnustusten välisillä järjestöillä 54. Kaikissa ryhmissä lähettien määrä on laskenut yhdeksän viime vuoden aikana noin 20–30 prosenttia.
Suurin suomalainen lähetysjärjestö on tuttuun tapaan helluntaiseurakuntien Fida International, jolla oli viime vuonna 187 lähettiä etupäässä Aasiassa ja Euroopassa.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon järjestöistä Suomen Lähetysseuralla oli 91 lähettiä, jotka keskittyivät lähinnä Afrikkaan ja Aasiaan. Seuraavaksi eniten lähettejä oli Suomen Evankelis-luterilaisella Kansanlähetyksellä (49) ja Lähetysyhdistys Kylväjällä (45).
Maanosittain tarkasteltuna suomalaisen lähetystyön painopiste on tällä hetkellä Aasiassa, missä työskenteli yli 40 prosenttia suomalaisista lähetystyöntekijöistä. Afrikassa monet kirkot kasvavat vauhdilla ja tulevat toimeen enimmäkseen omilla työntekijöillä, Suomesta lähetetään asiantuntijoita.
Omien työntekijöiden sijasta tuetaan paikallisia kirkkoja
Suomen Lähetysneuvoston puheenjohtaja, Patmos Lähetyssäätiön muslimityöntekijä Timo Keskitalo arvioi, että lähetystyöntekijöiden määrän laskuun vaikuttaa sekä lähetysinnostuksen hiipuminen että tietoinen strategian muutos. Jälkimmäisen vuoksi hän ei ole tilanteesta vielä kovin huolissaan, vaikka totta kai trendi, jossa lähettien määrä laski viime vuonna viisi prosenttia, on haaste.
– Yleinen laskeva trendi koskee kaikkia kirkkokuntia, Keskitalo huomauttaa.
Keskitalon mukaan kristillisyyden oheneminen, ja esimerkiksi luterilaisen kirkon jäsenmäärän lasku, näkyy tilastoissa. Ehkä vielä niin päin, että kun lähetysinto laskee, myös sitoutuminen ja jäsenmäärä laskevat.
– Euroopassa tämä on otettu vakavasti. Hollannin lähetysneuvostossa kerrottiin, että perinteiset kirkkokunnat ovat siirtämässä lähetystyön painopistettä kotimaahan, kertoo Keskitalo.
Eniten lähetystyöntekijöiden määrän vähenemiseen vaikuttaa strategian muutos. Sen sijaan, että lähetettäisiin Suomesta runsain mitoin työntekijöitä esimerkiksi Afrikkaan, tuetaan paikallisten kirkkojen tekemää työtä siellä. Kun monet kirkot kasvavat kohisten, ne tarvitsevat rahallista tukea ja tarkkaan harkittua asiantuntija-apua. Uusi tapa tehdä työtä vastaa muuttuneeseen tilanteeseen, on tehokasta ja myös kustannustehokasta – työntekijän lähettäminen Suomesta ei ole halpaa.
Yleinen laskeva trendi koskee kaikkia kirkkokuntia.
– Timo Keskitalo
Vaikka työtä Keskitalon mukaan riittää myös Euroopassa, sitä tarvitaan yhä myös Afrikassa ja Aasiassa. On alueita, joissa kristittyjä on vähän ja olemassa olevilla kirkoilla vaikea toimia.
Lähetysneuvosto tilastoi erikseen niin sanottuun 10/40-ikkunaan kuuluvat maat eli maat, joiden pinta-alasta suuri osa sijoittuu noiden leveyspiirien väliin. Niitä ovat muun muassa Intia, Kiina ja lukuisat islamilaiset maat. Suomalaisilla lähetysjärjestöillä on näissä maissa yhteensä 234 työntekijää. Osassa työ on niin vaikeaa, ettei maan nimeä kerrota.
Maanosittain tarkasteltuna suomalaisen lähetystyön painopiste on tällä hetkellä Aasiassa, missä työskenteli yli 40 prosenttia suomalaisista lähetystyöntekijöistä.
Muutaman kuukauden pestit yleistyvät
Lähetystyöstä osa on julistustyötä ja kirkkojen oman toiminnan tukemista, osa ihan puhtaasti kehitysyhteistyötä. Viime mainittuun monet järjestöistä saavat Suomen ulkoministeriön tukea. Niin järjestöt itse kuin ulkoministeriö huolehtivat siitä, että varat käytetään tarkasti kehitysyhteistyöhön. Hankkeet liittyvät esimerkiksi koulutukseen, terveydenhuoltoon, infrastruktuuriin, naisten ja lasten aseman parantamiseen, lukutaitoon, katastrofityöhön, yhteisöjen kehittämiseen ja pienyritystoimintaan.
– Kehitysyhteistyövarojen leikkaus vaikeutti monien järjestöjen työtä ja toimintaa jouduttiin supistamaan. Nyt lähetystyön toimijoiden talous on entisellään tai joillakin jopa vahvistunut.
Lähetystyön muutoksesta kertoo sekin, että maailmalle lähetetään entistä useammin työntekijöitä lyhytaikaisiin, maksimissaan puolen vuoden pesteihin. Nämä työntekijät, joita oli viime vuonna jopa parisataa, eivät näy Suomen Lähetysneuvoston tilastoissa, jonne listataan vain yli vuoden työsuhteet.
Keskitalon mukaan kasvava trendi on, että aiempaa harvempi on valmis sitoutumaan useiksi vuosiksi tai jopa vuosikymmeniksi ulkomailla tehtävään työhön. Toisaalta matkustaminen on tullut halvemmaksi ja usein myös paikallisille kirkoille sopii, että ne saavat tiettyyn tehtävään asiantuntijan lyhytaikaiseksi sparraajaksi tai kouluttajaksi. Sen jälkeen ne pystyvät itse jatkamaan työtä.
Jaa tämä artikkeli:
