Suomeen pesiytyi hankala ilmiö: nyt velkaannutaan rakkaudesta aikuisiin lapsiin
Lasten ja lastenlasten rahavaikeudet ahdistavat vanhempia, jotka usein yrittävät tukea läheisiään yli voimavarojensa.

Lasten ja lastenlasten rahavaikeudet ahdistavat vanhempia, jotka usein yrittävät tukea läheisiään yli voimavarojensa.

Suomeen pesiytyi hankala ilmiö: nyt velkaannutaan rakkaudesta aikuisiin lapsiin

Vanhemmat ottavat lainaa pelastaakseen ylivelkaantuneen jälkikasvunsa.

Tyypillinen rakkauden tai välittämisen takia velkaantuva henkilö on keski-ikäinen nainen.

– Nainen velkaantuu tyypillisesti auttaakseen lastaan tai lastenlastaan. Hän saattaa antaa rahaa, tehdä ostoksia läheisten puolesta tai hankkiutua rinnakkaisvelalliseksi läheisen tarvitsemaa luottoa varten. Tavallista on myös, että otetaan koko luotto omiin nimiin ja maksetaan sillä läheisen velkoja tai ryhdytään takaajaksi. Lainan vakuudeksi voidaan asettaa auttajan omaisuutta, kuten kesämökki tai asunto. Tällaiseen tilanteeseen ajaudutaan yleensä siksi, että alkuperäiselle velan tarvitsijalle ei enää myönnetä velkaa esimerkiksi riittämättömien tulojen takia. Jos luottotiedot ovat menneet, uutta velkaa ei pitäisi saada. Joskus kuitenkin tuntuu siltä, että ylivelkaantunut saa uutta velkaa aina jostain, ihan loputtomiin, Takuusäätiön neuvontapäällikkö Minna Mattila huokaa.

Loppujen lopuksi se ei ole auta ketään, vaan pitkittää läheisen kriisiytynyttä rahatilannetta ja viivyttää oikeanlaisen avun hankkimista.
– Minna Mattila

On tapauksia, joissa velallinen käyttää toisen rakkautta tietoisesti hyväkseen.

– Suurin osa velallisista lienee kuitenkin niitä, jotka haluavat maksaa velkansa, mutta eivät vain saa omista asioistaan otetta.

Mattilan mielestä on inhimillistä ja ymmärrettävää, että vanhemmat haluavat auttaa lapsiaan tai lapset vanhempiaan – koska näinkin päin velkaannutaan.

– Toisen auttaminen ottamalla itse velkaa on hyvin petollinen kuvio. Loppujen lopuksi se ei ole auta ketään, vaan pitkittää läheisen kriisiytynyttä rahatilannetta ja viivyttää oikeanlaisen avun hankkimista. Yleensä velalliset yrittävät sinnitellä itsenäisesti viimeiseen saakka. Rahan pyytäminen omilta vanhemmilta on yleensä selvä hälytysmerkki.

Äkkiä ammattimaisen avun äärelle

Minna Mattila rohkaisee niitä, joiden läheinen on ylivelkaantunut, hakemaan viipymättä apua sekä läheiselleen että itselleen.

– Paras apu ylivelkaantuneelle on pikainen ohjaaminen ammattimaisen avun piiriin. Matalan kynnyksen neuvontaa on saatavissa soittamalla Takuusäätiön Velkalinjalle tai kirjoittamalla Kysy rahasta –chatiin. Kuntien ja kaupunkien oikeusaputoimistoissa työskentelee velka- ja talousneuvojia, jotka auttavat talousvaikeuksiin joutuneita, Mattila vinkkaa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista elää sillä tavalla kädestä suuhun, että heillä ei ole säästöjä yllättävien tilanteiden varalle.
– Minna Mattila

– On inhimillistä, että oman lapsen tai läheisen hätä ahdistaa ja aiheuttaa syyllisyyttä, jos häntä ei auta rahallisesti. Mutta oikea ratkaisu tilanteeseen on hakea apua ja etsiä oikeaa tietoa. Yhä vielä on liikkeellä paljon vääriä käsityksiä, kuten että velallinen joutuu vankilaan, ellei kykene maksamaan velkojaan, tai että ulosottomies tulee ja vie kaiken. Näiden väärien luulojen takia ei sitten uskalleta hakea apua, vaan otetaan velkaa velkojan maksuun.

Läheistään voi auttaa myös muulla tavoin kuin antamalla rahaa.

– Rahavaikeuksiin joutunutta voi tukea esimerkiksi kutsumalla hänet syömään tai tarjoamalla vaikka leffaillan - tai ihan vain seuraa ja tukea. Talousvaikeuksissa oleva ihminen on yleensä stressaantunut ja jopa masentunut, jolloin omat voimat eivät tahdo riittää avun tai seuran hakemiseen.

Keskituloisilla jo hyvin tiukkaa

Ylivelkaantumisen takana saattaa olla työttömyyttä, sairautta, pätkätöitä, päihde-, elämänhallinta- tai peliongelmia, mutta ei lähestulkoonkaan aina. Tällä hetkellä Suomessa velkaantuvat hurjaa vauhtia keskituloiset, työssä käyvät ihmiset.

– Asuminen, auton pitäminen ja lasten harrastukset nielevät paljon rahaa. Vaikka molemmat puolisot kävisivät töissä, rahasta voi silti olla hyvin tiukkaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista elää sillä tavalla kädestä suuhun, että heillä ei ole säästöjä yllättävien tilanteiden varalle. Luottokorttien luottorajakin saattaa olla täynnä.

Tämä tarkoittaa käytännössä, että hajonnut pesukone tai auton korjaus merkitsee heti velan ottoa.

Riippuvuuksista päihdeongelma lienee helpoin tunnistaa, mutta peliongelma saattaa jatkua pitkään ilman, että kukaan tietää asiasta.

Eläkeläinen on saattanut pantata kesämökkinsä tai asuntonsa läheisen velkojen takia.
– Minna Mattila

– Peliongelmainen saattaa saada välillä voittoja ja uskotella itselleen, että rahavaikeudet ovat vain väliaikaisia. Sama pätee usein muihinkin ylivelkaantuneisiin: sinnitellään liian pitkään yksin ja toivotaan, että tilanne jotenkin korjautuisi. Näin ei yleensä käy, vaan ongelmat pahenevat.

Entä millaisilla velkasummilla suomalaiset sitten auttavat läheisiään?

– Pahimmillaan velkaa on otettu kymmeniä tuhansia euroja. Eläkeläinen on saattanut pantata kesämökkinsä tai asuntonsa läheisen velkojen takia. Kaikki eivät ota huomioon sitä, että edes asunnon myynti ei aina vapauta velkataakasta, sillä asunnot eivät välttämättä mene kaupaksi haja-asutusalueilla – ja jos menevät, niiden myyntihinta ei ehkä kata velkoja.

Lisätietoja ja tukea:

  • Takuusäätiön nettisivut: takuusaatio.fi
  • Velkalinja palvelee arkisin klo 10-14, puh. 0800 98009.
  • Kysy rahasta -chat on auki maanantaista torstaihin klo 12.30-15.00.
  • Takuusäätiön nettisivuilta pääset myös Ryhmächat-keskusteluihin joka toinen torstai kello 13-15. Puhelut ja neuvonta ovat on maksuttomia, ja asioida voi nimettömästi. Läheisen velkaantumisesta on tehty Läheinen rahavaikeuksissa. Miten voit tukea? -opaskirjanen (pdf).

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi