Maskipakkoa tehostaa Botswanassa iso sakko – Suomen Lähetysseuran työntekijöillä on näköalapaikka koronaan neljällä mantereella

Maskipakkoa tehostaa Botswanassa iso sakko – Suomen Lähetysseuran työntekijöillä on näköalapaikka koronaan neljällä mantereella

SARS-virus totutti hongkongilaiset rajoituksiin. Jerusalemissa suljettiin pyhät paikat. Latinalaisessa Amerikassa korona leviää slummeissa.

Suomessa koronaviruspandemiaa seurataan erityisesti Euroopan ja Yhdysvaltojen näkökulmasta. Toki myös Brasilia, jossa korona nyt leviää erityisen nopeasti, näkyy otsikoissa samoin kuin Kiina, jota uhkaa pandemian toinen aalto.

Koska kyseessä on maailmanlaajuinen pandemia, sen seuraukset näkyvät kaikkialla. Kirkko ja kaupunki kysyi neljällä eri mantereella työskenteleviltä Suomen Lähetysseuran työntekijöiltä, miltä koronatilanne heidän asemapaikoissaan näyttää. Karanteeni, yhteiskunnan sulkeminen sekä strategia ”testaa, jäljitä, eristä ja hoida” ovat tuttuja kaikkialla. Erojakin löytyy.

Etelä-Afrikan pohjoispuolella sijaitsevassa runsaan 2,3 miljoonan asukkaan Botswanassa on tähän mennessä todettu vain muutamia kymmeniä koronatapauksia. Ne ovat tulleet maahan lähinnä Etelä-Afrikasta tai Sambiasta rekkakuskien kautta. Koronavirukseen sairastuneita oli huhtikuun alkuun mennessä todettu kuusi, kuolleita yksi. Sen jälkeen Botswana otti käyttöön todella tiukat rajoitukset.

– Rajojen sulkeminen kesti seitsemän viikkoa eli 20. toukokuuta saakka. 21.5. alkaen maa on jaettu alueisiin, joiden sisällä saa nyt liikkua ilman lupia. Jos liikkuu alueelta toiselle, pitää hankkia lupa, Suomen Lähetysseuran aluepäällikkö Marja Alastalo kertoo.

Yhteiskunnan sulun aikana vain oleellisilla aloilla työskentelevät saivat kulkuluvat, muut oli suljettu koteihin. Kaupassa, pankissa, apteekissa ja lääkärissä sai käydä, kunhan sai siihen ensin luvan. Luvan pystyi hankkimaan internetin kautta.

– Lupa tuli tekstiviestinä puhelimeen ja oli voimassa neljä tuntia. Poliisi ja armeija partioivat ympäri kaupunkia, ja teillä oli tiesulkuja, Alastalo selvittää.

Maskiton saa Botswanassa 5 000 pulan sakot

Botswanassa on yleisillä alueilla yhä kasvomaskin käyttöpakko. Jos maskia ei ole, poliisi voi Alastalon mukaan antaa jopa 5 000 Botswanan pulan eli 400 euron sakot.

– Kaikkiin julkisiin paikkoihin tultaessa lämpötila mitataan, kädet desinfioidaan ja nimet sekä puhelinnumerot kirjataan ylös. Busseissa, paikallisissa pikkubusseissa ja takseissa pidetään kirjaa matkustajista. Ravintolat saavat olla auki, kunhan joka toinen pöytä on käyttämättömänä. Alkoholin myynti vapautui pari viikkoa sitten. Kokoontumisia, kuten jumalanpalveluksia, saa järjestää. Niihin saa tulla maksimissaan 50 henkilöä. Koulua käydään vuorottelusysteemillä, kertoo Marja Alastalo.

Opettaja tarkistaa oppilaan ruumiinlämmön ennen kuin päästää hänet luokkaan. Kuva on Botswanan pääkaupungista Gaboronesta.

Opettaja tarkistaa oppilaan ruumiinlämmön ennen kuin päästää hänet luokkaan. Kuva on Botswanan pääkaupungista Gaboronesta.

Maan ulkorajat ovat yhä kiinni. Botswanassa on käytössä Suomenkin hallituksen linjauksista tuttu testaus, jäljitys-, eristys- ja hoitotavoite. Testausta tehdään lähinnä rajoilla ja mahdollisten tartuntatapausten kontaktihenkilöille. Testauskapasiteetti on vielä rajallinen. Suojavarusteita on saatu lahjoituksina muun muassa Kiinasta, samoin joitakin hengityskoneita. Tehohoitopaikkoja on rajoitetusti.

– Botswanan väestössä on paljon HIV-positiivisia, diabetesta ja korkeaa verenpainetta sairastavia. Koska terveydenhuolto on vielä heikohkoa, ennaltaehkäisy korostuu.

Botswanassa ollaan hyvin yhteisöllisiä. Vaikka siinä on hyvät puolensa, moni on nyt nauttinut kääntöpuolesta: on lupa olla kotona. Moni on kertonut Alastalolle levänneensä, kasvattaneensa perunoita ja viettäneensä enemmän aikaa Jumalan kanssa.

Yli kolme neljäsosaa botswanalaisista on kristittyjä. Kirkot ottivat mahdollisuuksien mukaan käyttöön digivälineitä. Whatsapp toimi hyvin matalamman toimeentulotason väestön keskuudessa. Televisio lisäsi uskonnollisten ohjelmien lähettämistä.

Suomen Lähetysseura tukee Botswanassa maan luterilaista kirkkoa kohti itsekannattavuutta. Toivon paikan eli Tsholofelong -ohjelman kautta autetaan syrjäytymisvaarassa olevia lapsia. Kansalaisjärjestöjen kautta Suomen Lähetysseura ehkäisee lähisuhdeväkivaltaa sekä parantaa vammaisten oikeuksia ja palveluja.

Joko kuolet nälkään tai koronaan

Toisin kuin Botswanasta Suomen Lähetysseura evakuoi kaikki neljä työntekijäänsä Latinalaisesta Amerikasta. Syynä tähän oli työntekijöiden turvallisuus.

–  Toimintamaamme eli Bolivia, Kolumbia ja Venezuela eivät olleet valmistautuneet koronakriisin puhkeamiseen. Maiden terveydenhuoltojärjestelmät ovat heikkoja ja sairaaloiden kapasiteetti hyvin vähäinen. Varsinkin Venezuelassa koko järjestelmä oli romahtanut jo ennestään, aluepäällikkö Arja Koskinen taustoittaa.

Latinalainen Amerikka on nyt maailmanlaajuisesti koronakriisin keskus, ja tartunnat leviävät kiihtyvään tahtiin. Kolumbiassa tartuntoja on tällä hetkellä jo 53 063 (1 726 kuollutta), Boliviassa 19 073 (632 kuollutta) ja Venezuelassa 3 062 (26 kuollutta). Todelliset luvut voivat olla suurempia, sillä testejä ei tehdä läheskään tarpeeksi.

Kuva on juhannusta edeltävältä viikolta, jolloin kaikesta huolimatta päästiin luovuttamaan uusi vesijärjestelmä Huayhasin aymarakylään. Bolivian lut. kirkon johtaja German Loayza siunaa veden.

Kuva on juhannusta edeltävältä viikolta, jolloin kaikesta huolimatta päästiin luovuttamaan uusi vesijärjestelmä Huayhasin aymarakylään. Bolivian lut. kirkon johtaja German Loayza siunaa veden.

Ulkonaliikkumiskielto on kaikissa edellä mainituissa maissa ollut voimassa jo yli kolme kuukautta, mutta nälkä ajaa ihmiset kaduille – joko kuolet nälkään tai koronaan. Latinalaisen Amerikan haavoittuvuus johtuukin pitkälti alueen köyhyydestä, muun muassa valtavista tiukkaan ahdetuista slummeista ja suuresta eriarvoisuudesta. Suomen Lähetysseuran työntekijät pyrkivät Koskisen mukaan auttamaan paikallisia yhteistyökumppaneitaan Suomesta ja ovat alueelle yhteydessä lähes päivittäin.

–  Alueen luterilaiset kirkot tekevät hienoa työtä ihmisten tukemiseksi ja hädän lievittämiseksi. Kirkot jakavat sekä Lähetysseuran tuella että omilla varoillaan ruoka-apua, hygieniatuotteita ja lääkkeitä sekä seurakuntalaisille että muille apua tarvitseville ja valistavat suojatoimista. Kolumbian kirkolla on myös erillinen Covid19-hanke, jota Lähetysseura tukee. Sen kautta annetaan psykososiaalista tukea ja tietoa esimerkiksi perheväkivallasta kärsiville, Koskinen kertoo.

Venezuelassa tilanne on kaikkein haastavin, koska yhteiskunta on suurelta osin romahtanut.

Ilman koronaakin Lähetysseuran yhteistyökirkot ja järjestöt ovat tekemisissä isojen ja vaikeiden asioiden kanssa. Kolumbiassa muun muassa tuetaan pitkän sisällissodan ja yhä jatkuvan väkivallan uhreja. Boliviassa parannetaan alkuperäisväestön asemaa, ruokaturvaa ja vesihuoltoa ja autetaan kaivosalueilla työskenteleviä lapsia ja nuoria.

Venezuelassa tilanne on kaikkein haastavin, koska yhteiskunta on Koskisen mukaan suurelta osin romahtanut. Ruoasta, lääkkeistä, bensiinistä, varaosista ynnä muusta on valtava pula. Kirkko sinnittelee kaiken keskellä ja pitää huolta Lähetysseuralta tukea saavan poikien suojakodin asukeista ja seurakuntalaisista. Kaikissa kolmessa maassa parannetaan naisten asemaa, joka Latinalaisessa Amerikassa tunnetusti on heikko.

–  Kirkot pyytävät suomalaisten esirukouksia ja ovat kiitollisia siitä, että olemme heidän tukenaan. Palaamme kentälle heti, kun se on mahdollista, Koskinen sanoo.

Sosiaalisen eristämisen säännöt tulivat ulkomuistista

Lähetysseuran aluepäällikkö Heidi Nyroos kertoo, että Hongkongissa ja manner-Kiinassa testaaminen ja jäljittäminen ovat avainsanoja koronapandemian kuriin saamissa.

– SARS-epidemian muistona Hongkongissa osattiin toimia välittömästi. Sosiaalisen eristäytymisen säännöt ovat kansalaisilla ulkomuistissa. Esimerkiksi julkisia tiloja sekä asuntojen hissejä desinfioitiin säännöllisesti jo ennen virusta. Jo olemassa olevia keinoja tarvitsi vain tehostaa. Täällä asukkaat voivat seurata interaktiiviselta kartalta, onko omassa asuinrakennuksessa tai kaupunginosassa sairastuneita, Nyroos selvittää.

Hongkongin tiukkojen toimien joukossa on muun muassa maahan tulijoiden pakollinen karanteeni, jota valvotaan ranteeseen asennettavalla jäljityslaitteella ja puhelimeen asennettavalla sovelluksella.

– Tällä hetkellä yhteiskunta on avautunut: lapset ovat palanneet kouluun, työntekijät toimistoihin ja virastot avanneet ovensa. Ostoskeskukset, ravintolat ja kahvilat ovat auki. Hongkongissa ihmisiä riittää, joten kaduilla, kaupoissa ja julkisissa liikennevälineissä on mahdotonta noudattaa sosiaalista etäisyyttä. Kaikilla on maskit ja lisäksi käsidesi mukana.

– Yleinen tunnelma täällä on, että koronan kanssa pitää oppia vain elämään. Toista aaltoa ei pelätä. Hongkongissa on ollut vain neljä kuolemantapausta. Kirkot ovat myös hiljalleen aloittaneet toimintaansa ja ihmiset palaamassa jumalanpalveluksiin, Nyroos kertoo.

Hänen mukaansa Hongkongin evankelisluterilainen kirkko, joka on Lähetysseuran yhteistyökumppani, on diakoniatyössään jakanut suojavarusteita ja ruokaa sekä tarjonnut psykososiaalista tukea vähävaraisille ja muille yhteiskunnan syrjään työntämille ihmisille koko pandemian ajan. Manner-Kiinan puolella Lähetysseura tukee koronanjälkeistä katastrofityötä.

– Ystävyyden säätiö toimii siellä yhteistyössä Wuhanin maakunnassa sijaitsevan hiv-järjestön kanssa. Hivin kanssa elävät ihmiset kärsivät koronasta huomattavasti, kun terveydenhoitojärjestelmä ylikuormittui. Moni jäi jumiin maaseudulle kauaksi omasta terveyskeskuksestaan, eivätkä he päässeet noutamaan lääkkeitään, Nyroos kertoo.

Demokratiaa puolustava mielenosoitus Hongkongissa 9. kesäkuuta, protestien alkamisen vuosipäivänä. Mielenosoittajilla on maskit ja koronan vuoksi vaadittu turvaväli. LEHTIKUVA / AFP Anthony Wallace

Demokratiaa puolustava mielenosoitus Hongkongissa 9. kesäkuuta, protestien alkamisen vuosipäivänä. Mielenosoittajilla on maskit ja koronan vuoksi vaadittu turvaväli. LEHTIKUVA / AFP Anthony Wallace

Hongkongin tilanteeseen tuovat lisäjännitettä Kiinan toimenpiteet ja niitä vastaan suunnatut demokratiaa vaativien hongkongilaisten mielenosoitukset. Ne alkoivat viime kesänä ja jatkuvat yhä.

– Suuri osa mielenosoittajista osoittaa rauhallisesti mieltään. Väkivaltaisissa yhteydenotoissa poliisin kanssa on enemmän nuorisoa. Hongkongin tilanne on maailmanpolitiikan keskipisteessä. Tilannetta kuvaa sana epävarmuus, Nyroos kiteyttää.

Israelissa ja palestiinalaisalueilla korona käänsi ajatuksia perhepiiriin

Toinen maailmanpolitiikan polttopiste on Lähi-itä. Suomen Lähetysseura toimii myös Israelissa ja palestiinalaisalueilla. Aluepäällikkö Jukka Hautalan mukaan Lähetysseura pyrkii kumppaneidensa kanssa edistämään oikeudenmukaista rauhaa ja sovintoa, toimii erilaisten ihmisryhmien välisenä sillanrakentajana sekä tukee noin 200 nuoren lapsen ja nuoren koulunkäyntiä Länsirannalla.

Armenian ortodoksisen kirkon munkki antaa käsidesiä Jerusalemin Pyhän haudan kirkkoon saapuvalle miehelle ja lapselle.

Armenian ortodoksisen kirkon munkki antaa käsidesiä Jerusalemin Pyhän haudan kirkkoon saapuvalle miehelle ja lapselle.

– Koronatilanne asetti jo maaliskuun alussa tiukat rajoitukset Israelin ja Palestiinalaisalueen väliseen kulkemiseen. Palestiinalaisalueilla tartuntamäärien on raportoitu olevan koko ajan alhaiset. Israelin puolella tartuntoja on paljon, ainakin nelinkertainen määrä Suomeen verrattuna. Ihmisiä on myös testattu paljon. Kuolleiden lukumäärä on Suomen tasolla, eli menehtyneitä on vähän yli 300.

Israelissa rajoitukset sallivat tiukimmillaan ulkonaliikkumisen vain välttämättömissä asioissa ja jaloittelun sadan metrin päässä kodista. Huhtikuussa, johon myös pääsiäinen osui, tartuntamäärät kasvoivat rajusti erityisesti ortodoksijuutalaisten yhteisöissä.

–  He asuvat ahtaasti ja noudattavat huonosti valtion asettamia määräyksiä, Hautala selittää.

Ilmeisesti näin hiljaista on ollut viimeksi vuonna 1349, kun musta surma vieraili alueella.

Kesäkuun alusta alkaen Israelin poliisi ei ole enää huomautellut ilman maskeja liikkuville. Ravintolat ja monet kaupat avasivat ovensa kesäkuun alussa. Alakouluihin pääsi jo toukokuussa, mutta ylemmät asteet ja korkeakoulut toimivat yhä etäopetuksen varassa.

– Pyhät paikat olivat käytännössä kiinni maaliskuulta toukokuun loppuun. Ilmeisesti näin hiljaista on ollut viimeksi vuonna 1349, kun musta surma vieraili alueella. Jerusalemin Pyhän haudan kirkko on avannut ovensa, mutta sisälle otetaan vain rajoitettu määrä ihmisiä. Betlehemiin eivät turistit pääse vieläkään. Kevään ja kesän turismikausi on käytännössä ohitettu. Nähtäväksi jää, onko syksylle ajoittuville juutalaisille juhlille tulijoita ja salliiko tilanne jo matkailun, Hautala pohtii.

Onko korona yhdistänyt vai erottanut ihmisiä?

– Voi olla, että korona on kääntänyt asioita sisäänpäin ja omaan perhepiiriin. Israel ja Palestiinalaishallinto ovat tehneet tiivistä yhteistyötä koronan torjunnassa. Sittemmin tilanne tosin jännittyi, kun uusi hallitus asetti päivämäärätavoitteen 1.7. sille, että osia Länsirannasta voidaan liittää Israeliin. Palestiinalaisten keskuudessa on tunnettu ylpeyttä siitä, kuinka he ovat yhteisönä selvinneet koronasta. Lähetysseura on kohdistanut katastrofiapua perheiden ongelmiin.

– Kulttuurit ovat tällä seudulla hyvin perhekeskeisiä. Korona-aika on siksi voinut olla hyvin luontevakin perheiden kannalta. Toisaalta tilanne on ollut hankala niille perheille, joiden jäseniä on erilaisten rajojen toisella puolella. Esimerkiksi Palestiinalaisalueelta kulkeva työntekijämme ei päässyt koko huhtikuun aikana työpaikalleen, koska rajaa ei voinut ylittää.

Koronan aiheuttama tilanne on Hautalan mukaan ollut hyvin poikkeuksellinen ja ihmisten reaktiot sekä yhteiskuntien toimintamallit hyvin samankaltaisia niin Israelissa kuin Euroopassa.

– Täällä kuulee usein muslimien suusta toteamuksen ”Insallah” eli jos Jumala suo. Korona-aikana Inshallahia on kuullut myös arabikristittyjen suusta, sanoo Hautala.

Suomen Lähetysseura on yksi evankelis-luterilaisen kirkon seitsemästä virallisesta lähetysjärjestöstä. Pääkaupunkiseudun seurakunnat tukevat sen työtä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi