”Vaadimme uudelta hallitukselta välittömiä toimia” – nykymenolla Suomi ei saavuta kehitysyhteistyön 0,7 prosentin tavoitetta
Suomen ykköskoomikkoihin kuuluva Pirjo Heikkilä esiintyy kampanjavideolla Suomen edustajana, joka nolona kiertelee kysymyksiä Suomen kehitysrahoituksesta. Kuva: ruutukaappaus

Suomen ykköskoomikkoihin kuuluva Pirjo Heikkilä esiintyy kampanjavideolla Suomen edustajana, joka nolona kiertelee kysymyksiä Suomen kehitysrahoituksesta. Kuva: ruutukaappaus

”Vaadimme uudelta hallitukselta välittömiä toimia” – nykymenolla Suomi ei saavuta kehitysyhteistyön 0,7 prosentin tavoitetta

Kehitysjärjestöjen Nolo totuus -kampanja patistaa Suomea kansainvälisten lupauksiensa pitämiseen.

Jääkiekkoilija Noora Räty on yksi niistä julkisuuden henkilöistä, jotka tukevat kehitysyhteistyörahoituksen nostamista seuraavalla hallituskaudella. Näin hän perustelee osallistumistaan Nolo totuus -kampanjaan:

”Ammattini ja intohimoni puolesta matkustan paljon ja olen myös sen myötä kohdannut äärimmäistä köyhyyttä ja nälkää. Apu ja tuki, jota me suomalaiset voimme tarjota ja joka on useimmille meille pieni, voi pelastaa ihmishenkiä maailmalla.”

Suomalaisten kehitysjärjestöjen Nolo totuus -kampanja kehitysyhteistyövarojen nostamiseksi alkoi tänään. Suomi on muiden rikkaiden maiden lailla sitoutunut YK:ssa käyttämään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön. Nolo totuus on se, että tähän tavoitteeseen ei ole päästy kuin kerran, syvimmän laman aikaan vuonna 1991, kun bruttokansantulo vaipui pohjamutiin. Sen jälkeen myös kehitysrahoitusta leikattiin rajusti.

Suomi käytti viime vuonna kehitysyhteistyöhön 0,38 prosenttia bruttokansantulosta, kun esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa luku oli jo yli 0,7 prosenttia, Ruotsissa jopa 1,01.

Ulkoministeriön selvityksen mukaan 88 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä.

Myös Agenda 2030 velvoittaa toimimaan

Kampanjaa tukevat muun muassa presidentti Tarja Halonen, professori Jaakko Hämeen-Anttila, näyttelijä Jarmo Mäkelä, bloggaaja Julia Thurén, muusikko Pauli Hanhiniemi ja nyrkkeilijä Elina Gustafsson. Lähes sata huhtikuun eduskuntavaalien ehdokasta on jo ilmoittautunut mukaan tukemaan tavoitetta. Seitsemän eduskuntapuoluetta tukee kehitysyhteistyömäärärahojen nostoa, kun taas perussuomalaisilla ja sinisillä ei ole vaaliohjelmassa mainintaa kehitysyhteistyöstä.

– Vaadimme uudelta hallitukselta välittömiä toimia, jotta kehitysrahoituksen osuus saadaan nostetuksi 0,7 prosenttiin viimeistään vuoteen 2028 mennessä, eli käytännössä kahden hallituskauden kuluessa, sanoo kehityspolitiikan asiantuntija Jonas Biström kampanjaa koordinoivasta kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingosta.

Tavoite on myös osa kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaa, jossa Suomi viimeksi on sitoutunut tämän tavoitteen saavuttamiseen.

Suomella on jo kiire

Fingo on 300 suomalaisen kehitysjärjestön kattojärjestö. Se syntyi viime vuonna, kun Kepa (entinen Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry) ja kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys yhdistyivät. Fingoon kuuluvat muun muassa Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Lähetysseura ja muut luterilaiset lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestöt, MAF Finland, Helsingin Diakonissalaitos, helluntailaisten Fida International, ortodoksinen Filantropia ja katolinen Suomen Caritas.

– Suomella on jo kiire, jotta 0,7-tavoite saavutetaan tavoiteajassa. Suomen tulee kantaa kortensa kekoon maailman suurten ongelmien ratkaisemiseksi, sanoo Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyöpäällikkö Katri Leino-Nzau.

Nolo totuus -kampanjan sivu: www.nolototuus.fi

Varsinaista kehitysyhteistyötä ja muuta kehitysyhteistyötä

Tälle vuodelle budjetoidut kehitysyhteistyön määrärahat, 989 miljoonaa euroa, vastaavat 0,41 prosenttia Suomen bruttokansantulosta. Viime vuonna osuus oli 0,38 prosenttia, euroina 899 miljoonaa. Määrärahoja käytetään niin sanottuun varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja muuhun kehitysyhteistyöhön.

Varsinaisesta kehitysyhteistyöstä vastaa ulkoministeriö. Siihen kuuluvilla varoilla tehdään Suomen ja kumppanimaan välistä kahdenvälistä kehitysyhteistyötä, tuetaan YK:n, kehityspankkien ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen työtä ja annetaan humanitaarista apua. Näihin on varattu 577 miljoonaa euroa.

Muuhun kehitysyhteistyöhön tilastoidaan pakolaisten vastaanottokuluja, kehitysyhteistyön osuus EU:n talousarviosta sekä muita kehitysavuksi laskettavia maksuja eri hallinnonaloilta. Se sisältää myös arvion kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin kehitysyhteistyöksi laskettavista sijoituksista. Yhteensä muuhun kehitysyhteistyöhön on varattu 412 miljoonaa euroa.

 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi