Taivaan tähden: Uskonnon paikka suomalaisessa kulttuurissa löytyy kaikkialta
Uskonnon merkitys ei lähde arvomaailmastamme, ei vaikka kuinka yrittäisimme deletoida sen.
Voit myös kuunnella tämän tekstin:
Ensimmäinen adventtisunnuntai on Suomen toiseksi suosituin kirkkopyhä, joka kerää yli 120 000 kirkkovierasta. Suosituin on jouluaatto lähes 321 000 kirkossakävijällä. Kaikkiaan sesongin aikana yli puoli miljoonaa suomalaista käy messussa.
Uskontoa ja siitä nousevia perinteitä on vuoden lopulla paljon tarjolla. Pyhäinpäivänä ja jouluaattona kansa kulkee hautausmailla ja sytyttelee kynttilöitä. Kauneimmat joululaulut keräävät satojatuhansia ihmisiä kirkkoihin laulamaan joululauluja. Tänä vuonna Suomen Lähetysseura painaa tilaisuuksiin lauluvihkoja peräti 800 000 kappaletta.
”Uskontoneutraali Suomi on illuusio”, kirjoittaa dosentti Niko Huttunen viimeisimmässä Kanava-lehdessä ja on oikeassa. Arvomaailmamme on sidoksissa luterilaisuuteen. Eikä muuten voisi edes olla. Jokainen maa on historiansa tuote. Uskonnon merkitys ei lähde arvomaailmastamme, ei vaikka kuinka yrittäisimme deletoida sen.
Asia nousi esille jälleen, kun ansioitunut ihmisoikeustuntija, apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen totesi, että peruskoulun joulujuhlaa ei pitäisi järjestää kirkossa. Että se on paikka vain uskonnolle.
En ole eri mieltä. Paitsi, että uskonnon paikka suomalaisessa kulttuurissa löytyy kaikkialta. Vaikea löytää paikkaa, josta se tyystin puuttuisi.
1.12. on ensimmäinen adventtisunnuntai.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Espoolaiset löysivät tiensä kirkkoihin – 101 000 käyntiä joulunajan tilaisuuksissa
AjankohtaistaKirkossakäyntien määrä on kasvanut viidessä vuodessa 20 000:lla
Taivaan tähden: Tehkää tie!
Hengellisyys
.jpg)
