Tina Lepistö ei käytännön syistä esiinny haarniskassa, mutta miekat ovat sellaisia, että kaali halkeaa.
Tämän lähemmäksi turnajaistunnelmaa on vaikea päästä – Tina Lepistö ja Tjerk näyttävät taitonsa keskiaikatapahtumassa Vantaalla
Turnajaiset olivat aikoinaan viihdettä, mutta taustalla oli muitakin tarkoitusperiä.
Turnajaisista monelle tulee mieleen täyttä laukkaa toisiaan kohti ratsastavat ritarit.
– Mielikuva on oikea, mutta turnajaisissa oli kyse myös ristiretkistä, seurapiiritapahtumista, naimakaupoista ja sotataitojen esittelystä, kertoo showratsastusyrittäjä Tina Lepistö.
Lepistö tuntee turnajaisperinteen, jota hän esittelee huumorilla höystettynä erilaisissa tapahtumissa. Esityksissä ovat mukana myös Lepistön puoliso Harri Blomerus, tytär Miritza Lepistö ja Tjerk-hevonen. Elokuussa he saapuvat Helsingan keskiaikapäivään Vantaalle.
Jalosukuiset neidot silmät tarkkana
Keskiajalla ritareita ja tavallista kansaa houkuteltiin mukaan ristiretki-innostukseen ja niin sanottujen vääräuskoisten käännyttämiseen vaikka väkivalloin.
– Jos puhutaan ihan suoraan, turnajaiset olivat tappamistaitojen harjoittelu- ja esittelynäytös. Ritarin piti samaan aikaan hallita ratsu haastavissa sotatilanteissa ja käyttää aseita taitavasti, Tina Lepistö kertoo.
Esiintyvät hevoset siedätetään aseisiin ja yllättäviin tilanteisiin.
Toinen syy turnajaisten järjestämiseen liittyi ihmissuhteisiin.
– Turnajaiset olivat seurapiiri- ja kosiotapahtuma eli katsomossa istuivat jalosukuiset neidot, jotka pääsivät valitsemaan rohkeimmat ja taitavimmat ritarit, Lepistö kertoo.
Lepistön järjestämissä turnajaisnäytöksissä aseina ovat miekka, peitsi, ratsujousi sekä pitkä- ja heittokeihäs. Ritarien tehtävänä on muun muassa murskata kaali, poimia renkaita miekalla, pyydystää maasta lumppua keihäällä ja heittää keihäs tauluun. Ei kuulosta helpolta, varsinkaan kun temput tehdään hevosen laukatessa.
– Olen ratsastanut koko ikäni, eivätkä ritarilajit ole minusta vaikeita. Ne ovat hyvää harjoitusta ratsastajalle. Ritarilajit kehittävät istuntaa ja opettavat ratsastamaan pienillä avuilla, Lepistö sanoo.
Tina Lepistön hevonen Tjerk on esiintynyt tapahtumien lisäksi televisiosarjoissa, mainoksissa, teatterissa ja elokuvissa.
Turnajaisesiintyjä ei pienestä hätkähdä
Tina Lepistön oma hevonen ja esityksen päätähti Tjerk on kokenut esiintyjä. Se on tapahtumien lisäksi nähty televisiosarjoissa, mainoksissa, teatterissa ja elokuvissa. Tjerk osaa monenlaisia temppuja, kuten leikkiä kuollutta maassa makaamalla, nousta takajaloilleen ja istua.
– Esiintyvät hevoset siedätetään aseisiin ja yllättäviin tilanteisiin. Kun ihminen on varma ja rauhallinen, hevonen alkaa luottaa ratsastajaan samoin kuin johtajahevoseen laumassa. Siedätetty hevonen tavallaan aina kysyy ihmiseltä, onko tilanne pelottava vai ei, Lepistö kertoo.
Oikeita metallihaarniskoita turnajaisesityksissä ei mukavuussyistä käytetä, vaan päällä ovat muunlaiset keskiajan asuja jäljittelevät kamppeet. Aseet eivät kuitenkaan ole mitään muovia.
– Miekat ovat oikeita, muuten kaali ei halkea, Lepistö vakuuttaa.
Helsingan keskiaikapäivä la 10.8. klo 11–18 Pyhän Laurin kirkossa ja sen ympäristössä, Kirkkotie 45. Käsityönäytöksiä, luentoja, askartelupiste, turnajaisnäytös, musiikkia ja markkinameininkiä. Katso ohjelma: vantaanseurakunnat.fi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Vanhan Kuninkaantien varrelta löytyy kirkkoja, joissa voi edelleen aistia keskiajan – poimimme kolme tärppiä pk-seudulta
HengellisyysKuninkaantie oli keskiajalla kansainvälinen valtaväylä, joka Suomessa kulki Turusta Viipuriin. Sen varrella on useita keskiaikaisia kivikirkkoja.
