Teemu Laajasaloa tentattiin rahasotkuista, naispappeuden vastustajien vihkimisestä töihin ja Jussi Halla-ahon kutsumisesta kirkkopäiville – näin hän vastasi
Helsingin piispa Teemu Laajasalolta kyseltiin kiperiä Radio Dein Piispan kyselytunnilla.
Kun Helsingin piispa Teemu Laajasalo tuomittiin tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta, hän ei harkinnut eroa piispan virasta.
– En joutunut käymään tuollaista pohdintaa, Laajasalo vastasi Suomen Kuvalehden toimittajan Salla Vuorikosken esittämään kysymykseen.
Vuorikoski tenttasi Laajasaloa Radio Dein Piispan kyselytunti -ohjelmassa keskiviikkona 8. tammikuuta. Mukana olivat myös Kirkko ja kaupungin päätoimittaja Jaakko Heinimäki, Kotimaan julkaisupäällikkö Olli Seppälä ja Radio Dein toimittaja Kai Kortelainen.
Vuorikoski kysyi piispalta myös, mihin tämän lakkauttamalla yrityksellä ollut 400 000 euron velka katosi. Laajasalo ei suostunut kommentoimaan asiaa.
– Vastaus on valitettavasti sama kuin aikaisemminkin: en kommentoi enää entisen yritykseni asioita.
Laajasalo ei myöskään kertonut, syntyikö velanmaksussa uutta velkasuhdetta johonkin toiseen tahoon.
Piispa kuitenkin korosti pitävänsä tärkeänä, että toimittajilla on oikeus kysyä häneltä vaikeitakin kysymyksiä.
Pitäisikö jumalanpalveluksista luopua?
Jaakko Heinimäki kysyi Teemu Laajasalolta, kuinka pitkään paikallisseurakuntien kannattaa järjestää jumalanpalveluksia, jos niissä käy vain harva.
Piispan mukaan kirkon pitää järjestää jumalanpalveluksia niin pitkään kuin kirkko järjestää mitään toimintaa.
– Kirkko eroaa kaikista muista hyvää tekevistä putiikeista siinä, että siellä vietetään yhteistä messua.
Laajasalo toivoi, että paikallisseurakuntien sisällä voitaisiin järjestää monenlaista hartaustoimintaa kaikille, aina arimmista kynttilän katsojista väkevään väkeen. Tärkeää on, että kirkkoherra valvoo toimintaa ja vastaa siitä.
Miksi piispa suostuu vihkimään naispappeuden vastustajia lehtoreiksi?
Teemu Laajasalo on vihkinyt kahden vuoden sisällä kaksi naista lehtorin virkaan. Lehtoreita työskentelee lähinnä konservatiivisissa lähetysjärjestöissä, jotka eivät hyväksy naisten pappeutta – lehtori kun ei ole pappi.
Olli Seppälä kysyi piispalta, miksi hän suostuu vihkimään lehtoreita. Laajasalon mukaan kysymykseen on helppo antaa juridinen vastaus: lehtorin virka on yksi kirkossamme olevista viroista.
– Jos ihminen täyttää viran ehdot, hänellä on kutsumus ja hän on persoonaltaan sopiva, voisiko tuomiokapituli tehdä päätöksen, että ei vihitä? Laajasalo kysyi.
– Jos sitä virkaa ei haluta, se pitää lakkauttaa.
Rahat vähenevät – onko kirkolla edessä yt-kierre?
Kun Teemu Laajasalo vuonna 2013 aloitti Kallion kirkkoherrana, seurakunnan jäsenprosentti oli 54. Kallion seurakunta oli kirkon epätoivon symboli.
Vuonna 2020 koko Helsingin hiippakunnan jäsenprosentti on 54.
Salla Vuorikoski kysyi Laajasalolta, mitä kirkko aikoo tehdä, kun verotulot vähenevät. Laajasalo myönsi, että edessä on isoja talousongelmia.
– Kirkon henkilöstörakenne on monen kriittisen kysymyksen kohteena, hän sanoi.
Moni seurakunta on jo ajautunut yt-neuvotteluihin. Sama voi olla edessä muillakin.
Laajasalo huomautti, että rahaongelmat jakautuvat epätasaisesti seurakuntien välillä. Yhdet seurakunnat ovat konkurssikypsiä, kun toisilla menee kohtalaisesti.
– Miten tämä pelataan niin, että ihmiset kokevat olevansa samassa veneessä? piispa pohti. Hänen mielestään kirkon keskushallinnon pitää jakaa rahoja niin, että köyhätkin seurakunnat pysyvät mukana.
Miksi piispat kokivat tarpeelliseksi kommentoida evoluutiota?
Luterilaisen kirkon piispat julkaisivat vastikään kannanoton, jossa he käsittelivät kristinuskon ja tieteen suhdetta. Tekstin keskiössä olivat luonnontieteet, ja etenkin kristillisen luomisuskon ja evoluutioteorian yhteen sovittaminen sai paljon tilaa.
Jaakko Heinimäki ihmetteli, miksi vanhaa kysymystä jaksetaan yhä käsitellä.
Teemu Laajasalon mukaan piispojen kannanotto oli vastapuheenvuoro aggressiiviselle uusateistiselle ajattelulle, jossa luonnontieteiden ja uskontojen näkemykset asetetaan vastakkain.
– Voi tietenkin esittää kysymyksen, oliko sille tarvetta. Mielestäni kannanotto oli hyvä ja siinä puhuttiin oikeita asioita ja fiksusti.
Heinimäki kysyi, mikseivät piispat ottaneet samalla tavalla kantaa tieteellisen raamatuntutkimukseen ja esimerkiksi ihmistieteiden tutkimustuloksiin.
Laajasalo vastasi, että esimerkiksi kirkon avioliittokeskustelun taustaselvityksissä on kyllä huomioitu modernin psykologian ja sosiologian tutkimustuloksia.
Ilmastonmuutoskeskustelu on syntikeskustelua
Kirkossa on totuttu puhumaan synnistä. Ihmisiä kuitenkin kiinnostavat syntiä enemmän muut kysymykset – esimerkiksi se, riitänkö tai kelpaanko minä. Olli Seppälä kysyi, eikä kirkon kannattaisi vaihtaa puheenaihetta.
Teemu Laajasalon mukaan puhe synnistä on osa tätä aikaa.
– Elämme puhdasoppisuuden aikaa. Ihmisten tekemisiä tarkastellaan julkisesti. Tähän sisältyy katumusharjoitusta ja julkista puhdasoppisuuden osoittamista, Laajasalo sanoi.
– Ilmastonmuutoskeskustelu on mitä suurimmissa määrin syntikeskustelua. Ihmiset kokevat mieletöntä ahdistusta siitä, että he ovat vastuussa tuhosta.
Seppälä pohti, liekö ilmastoahdistuksessa ja kirkollisessa syntipuheessa kyse samasta asiasta.
– Paavin ja meidänkin kirkkomme piispojen näkökulmasta luonnon tuhoaminen ja välinpitämättömyys Jumalan luomasta maailmasta on syntiä, Laajasalo vastasi.
Piispa ei kadu Halla-ahon kutsumista
Toukokuussa Teemu Laajasalo pyysi koomikko Joonas Nordmanin ja perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon keskustelemaan kanssaan Kirkkopäiville.
Kutsu herätti kritiikkiä, ja Laajasaloa syytettiin tilan antamisesta Halla-ahon vihamielisille ajatuksille.
Laajasalo ei kadu, että kutsui Halla-ahon keskustelemaan kanssaan.
– Katumuksen tunteita herätti vain se, että keskustelu ei ollut niin hyvä kuin se olisi voinut olla.
Laajasalon mukaan idea Halla-ahon kutsumisesta syntyi siitä, kun piispa luki tämän twiittejä. Laajasalon mielestä monissa Halla-ahon twiiteissä oli vitsin rakenne, mutta ne eivät naurattaneet.
– Se johtuu selkeästi siitä, että niissä on niin paljon vihaa, Laajasalo pohti.
– Tästä oli tarkoitus puhua koomikon ja poliitikon kanssa.
Laajasalon mielestä keskustelusta tuli kuitenkin löysä.
– En ole ammattitoimittaja enkä ammattihaastattelija, en osannut tehdä sitä oikein, Laajasalo sanoi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Piispa Teemu Laajasalo MTV3:lle: ”Rasismi ja ihmisviha ovat väärin riippumatta siitä, kuka niitä harjoittaa”
AjankohtaistaHelsingin piispa Teemu Laajasalo otti MTV 3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa kantaa viime aikojen somekeskusteluun ja Riikka Purran vanhoihin teksteihin.
Hovioikeus korotti piispa Teemu Laajasalon sakkotuomiota
Ajankohtaista
