Temppeliaukion kirkossa on usein aikamoinen liikenne kun vierailijoita on tuhansia ja ihmiset keskittyvät pitkälti kuvaamiseen. Piia Klemi aloitti turisti- ja kauppakeskuspappina heinäkuun alussa.
Temppeliaukion kirkossa vierailee jopa 10 000 turistia päivässä – uusi turistipappi toivoo, että hulinan keskellä voisi kokea häivähdyksen pyhää
Piia Klemiltä kysytään uskontokuntaa, mutta myös käytännöllisempiä kysymyksiä kuten sitä, missä sijaitsee kirkon vessa.
”Silence. Hiljaisuus.” Turisti- ja kauppakeskuspappi Piia Klemi seisoo Temppeliaukion kirkon etuosassa ja pitelee pientä hiljaisuudesta muistuttavaa valkoista kylttiä kädessään. Muistutukselle on nyt tarvetta, sillä kirkon ovien avauduttua aamulla turistien virta on taas jatkuva.
Kukaan ei erityisemmin metelöi, mutta on selvää, että tällaisesta ihmismäärästä lähtee ääntä. Puheensorina peittyy pianomusiikkiin, jota esittää Töölön seurakunnan palkkaama turistimuusikko.
– Joskus otan mikin, sanon että ”dear visitors” ja muistutan, että tämä on kirkko ja pyhä tila. Se saattaa unohtua, kun väkeä on niin paljon ja täällä ei kauheasti ole esillä kristillisiä symboleja, Klemi kertoo.
Temppeliaukion kirkko on Suomen suosituimpia turistikohteita. Tänä kesänä kävijöitä on ollut päivittäin 6000–10 000. Määrään vaikuttaa erityisesti se, kuinka monta ulkomaalaisia turisteja tuovaa risteilijää Helsinkiin milloinkin saapuu. Sellaisina päivinä, kun risteilijöitä on seitsemän, 10 000 kävijää päivässä on ihan mahdollinen.
Kirkko voi hetkittäin tuntua enemmän turistirysältä kuin hiljentymispaikalta, mutta Piia Klemi toivoo, että jotakin erityistä paikasta jäisi silti mieleen.
– Toivon, että vierailijoille jäisi mieleen kirkon tunnelma ja kokemus pyhästä, Klemi sanoo.
Pääsymaksun jälkeen kävijämäärä on kasvanut
Vuoden 2017 alussa Temppeliaukion kirkkoon tuli kolmen euron suuruinen pääsymaksu turisteille. Pääsymaksu ei ole vierailijamäärää vähentänyt, päinvastoin. Viime vuonna kirkossa kävi 850 000 matkailijaa, mikä tuotti seurakunnalle reilut 1,6 miljoonaa euroa.
Töölön seurakunta on palkannut tuotolla esimerkiksi lisää työntekijöitä sairaalasielunhoitoon ja perheneuvontaan. Seurakunta saa myös oman 500 neliömetrin seurakuntakeskuksen syksyllä avautuvaan kauppakeskus Triplaan. Se tulee olemaan Piia Klemin toinen työmaa ja selitys sille, miksi hän on turisti- ja kauppakeskuspappi.
On kysytty esimerkiksi sitä, valuuko kirkkoon vettä ja onko tämä rakennettu alun perin kirkoksi.
Heinäkuun alussa työnsä aloittanut Klemi on kuitenkin saanut keskittyä aluksi pelkkään turistipapin työhön ja antaa työn etsiä muotoaan.
– Ennen tätä olin töissä Naantalissa, joka myös on hyvin vilkas kesäkaupunki ja suosittu turistikohde. Olin ajatellut, että haluaisin tehdä jotain kansainvälistä työtä ja että olisi kiva päästä käyttämään kielitaitoa. Tämä on juuri sitä. Pääsen kohtaamaan ihmisiä eri mantereilta ja eri maista.
Klemiä ei häiritse ollenkaan se, että hän työskentelee keskellä valtavaa ihmisvirtaa.
– Tykkään siitä, että on kuhinaa. Helsingin keskustassakin on ihanaa kesällä, kun kaupungissa on niin paljon sykettä.
Erityinen valo ja vaikuttava katto
Turistipapin työ on ennen kaikkea ihmisen kohtaamista. Eniten Klemiltä kysytään sitä, mitä uskontokuntaa kirkko edustaa.
– Myös sitä kysytään ja kommentoidaan, että voiko nainen tosiaan olla pappina ja sitä, missä on vessa. Yleistä vessaa meillä ei valitettavasti ole.
Eniten Klemi käyttää työssään englantia, mutta muutamat muutkin kielet sujuvat.
– Puhun englantia, saksaa, ruotsia ja vähän italiaa. Italian olen kirjoittanut lukiossa, se on hyvä pohja. Kävin Helsingin Saksalaista koulua ja olen opiskellut Itävallassa.
Myös rakennus itsessään ja sen arkkitehtuuri kiinnostavat.
– On kysytty esimerkiksi sitä, valuuko kirkkoon vettä ja onko tämä rakennettu alun perin kirkoksi.
Kesällä kirkossa on lähes joka arkipäivä daily prayer, lyhyt rukoushetki, jonka aluksi Klemi esittelee itsensä, lukee jonkun psalmin ja johdattelee rukoukseen. Rukoushetken jälkeen kynnys tulla juttelemaan papille tuntuu olevan matalampi kuin muuten.
Yksi ihmisryhmä on erityisesti halunnut jutella Klemin kanssa.
– Minun kanssani on tullut juttelemaan pappeja eri maista. Yksikin oli ilmeisesti buddhalainen pappi.
Piia Klemi ei ihmettele ollenkaan sitä, miksi vuonna 1969 valmistunut Temppeliaukion kirkko on niin suosittu. Arkkitehtuuriltaan se on aivan omanlaisensa. Vaikka Klemi on itsekin pääkaupunkiseudulta ja käynyt Temppeliaukion kirkossa jo lapsena, hän löytää sieltä koko ajan uusia juttuja.
– Luonnon elementit ovat täällä hienosti esillä ja valo. Kirkko on kallion suojassa, mutta tosi valoisa. Ja onhan tuo katto upea. Siihen on käytetty 22 kilometriä kuparilankaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Temppeliaukion kirkolla on Espoossa samojen arkkitehtien suunnittelema serkku, jota turistit eivät ole vielä löytäneet
HengellisyysJos Temppeliaukion kirkon arkkitehtuuri on tehnyt vaikutuksen, Espoossa piileksii iloinen yllätys. Espoonlahden kirkko on samojen arkkitehtiveljesten käsialaa ja vähintään helsinkiläiskirkon serkku.
.jpg)
