Kuvakaappaus UNRWA:n työntekijän Omar Asaadin Facebook-sivulta. Tekstissä lukee: "Olisin voinut tappaa kaikki maailman juutalaiset, mutta jätin muutamia, jotta maailman tietäisi, miksi tapoin heidät."
Toimittajalta: Tämän vuoksi en kirjoittanut uutista YK-järjestön uusnatseista
Ihmisoikeusbisneksessä liikkuu miljardeja. Hyvyyden kaapuun on naamioitunut myös pahuutta, mutta siitä puhuminen on hankalaa.
Kun hengellisyys vähenee, ei aina synny tyhjiötä. Tilalle voi tulla korvikehengellisyys. Oikeiston korvikehengellisyys on helppo tunnistaa ja tuomita: yltiönationalismi. Vasemmisto on vaikeampi. Siinä uskonnon paikan ottaa eräänlainen globaalimoralismi, jonka kirkkoja ovat kansalaisjärjestöt ja YK.
Globaalimoralismilla tarkoitan maailmanparantajan elämänkatsomusta, jossa isien ja äitien perinteinen tehdastyöläissosialismi on ylevöitetty maailmanlaajuiseksi punavihreäksi anarkofeministiseksi vapautusliikkeeksi, joka vastustaa perinteisiä instituutioita. Sen iskusanoja ovat rauha, kehitys, ihmisoikeudet, tasa-arvo, rasisminvastaisuus ja ilmasto. Todella hyviä asioita. Kukapa ei haluaisi rauhaa?
Itsensä jumalallistanut järjestö on kuin narsisti, joka ei ikinä erehdy.
Ongelmat alkavat, kun jostakin liikkeestä, aatteesta tai instituutiosta tulee uskonnollinen kultti. Kultillisuuden yksi tuntomerkki on ehdoton kuuliaisuus, jossa palvonnan kohteesta ei voida uskoa mitään kielteistä. Ja me ihmiset haluamme uskoa hyvyyteen. Joskus tuntuu, että joitakin järjestöjä pidetään erityisinä Jumalan käsinä ja jalkoina maailmassa. Evankeliumista tulee poliittista vaikuttamistoimintaa. Kun jokin taho asettuu kritiikin yläpuolelle, siinä on fundamentalismin piirteitä. Itsensä jumalallistanut järjestö on kuin narsisti, joka ei ikinä erehdy. Tällöin kriitikko saadaan näyttämään epäilyttävältä.
Miltä kuulostaisi, jos Suomen ulkoministeriö olisi antanut satoja tuhansia euroja järjestölle, jossa ihaillaan Adolf Hitleriä? Tai mitä, jos Suomen ja Euroopan kirkkojen yhteistyökumppanina on järjestö, jonka työntekijöissä on uusnatseja?
Helmikuun alussa YK:n eri elimien vahtikoiraksi syntynyt antisemitisminvastainen kansalaisjärjestö UNWatch julkaisi 130-sivuisen raportin YK:n palestiinalaispakolaisjärjestön UNRWA:n piirissä ilmenevästä uusnatsismista ja antisemitismistä. Kymmenet UNRWA:n työntekijät Libanonissa, Jordaniassa, Gazassa ja Syyriassa ovat yllyttäneet antisemitistiseen väkivaltaan. Ilmiö on jatkunut vuosia. UNRWA:n opettajat ovat julkaisseet ihailevia kuvia Hitleristä ja iloinneet terrori-iskuista. YK on kaikessa hiljaisuudessa erottanut muutaman työntekijän, UNWatchin raportin esipuheessa sanotaan. Myös Suomen ulkoministeriö on rahoittanut UNRWA:ta.
Uutinen olisi ollut ihan hillitön: Verovaroin ylläpidetyssä YK-järjestössä ihaillaan Hitleriä.
UNRWA:n opettajan Ghanem Naim Ghoneimin mielestä paras uutinen on, kun raketti iskee Tel Aviviin.
En kuitenkaan tarttunut aiheeseen, sillä arkailin. Se, että kaljapullorasistit huutelevat suvakkihuoraksi, tekee toimittajasta uhriutumisen kautta sankarin. Mutta aina, kun juttu käsittelee nykyajan antisemitismiä, olenkin joutunut suvaitsevaisen älymystön ivallisuuden kohteeksi. Jos vikaa ja virheitä ei löydy artikkelista, niitä etsitään kirjoittajasta. Yritetään häpäistä nimi, kyseenalaistaa ammattitaito ja viedä uskottavuus. Syrjäytyneiden peräkammarinatsien huutelu on odotettavaa, mutta heillä ei ole yhteiskunnallista valtaa. Kukaan ei (onneksi) usko heitä. Sen sijaan hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa olevien ihmisten älykäs pahantahtoisuus on tehnyt minut varovaiseksi.
Vastamediat ovat reaktiota totuusmedian yksipuolisuuteen.
Nyt puhutaan paljon valemediasta. Se ei ole ilmiönä uusi, sillä propagandaa on ollut aina. On olemassa myös valtiojohtoista valemediaa. Nykytilanteessa on oireellista, että kaikenlainen vastamedia voidaan leimata valehteluksi. Kun totuusmedia ei käsittele kriittisesti valtioiden rahoittamia kansalaisjärjestöjä tai YK:ta, niiden epäkohdista ovat raportoineet blogialustoilla toimivat vastamediat. UNRWA:n henkilökunnan uusnatsismi on ollut tiedossa pidemmän aikaa juuri blogien vuoksi.
Vastamediat ovat reaktiota totuusmedian yksipuolisuuteen. Vastamedioita ei tarvittaisi, jos totuusmedia ennakkoluulottomasti rikkoisi epäjumalat ja nostaisi esiin hankalia näkökulmia. Toimittajille mikään ei saa olla pyhää.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”YK:n Ihmisoikeusneuvosto on pettänyt uhrit” – jäsenmaiden joukossa on maailman pahimpia hallintoja
AjankohtaistaUN Watch -järjestö arvostelee YK:n ihmisoikeusneuvostoa, koska sen jäsenmaiden enemmistö ei koostu demokraattisista valtioista. Professori Martti Koskenniemi syyttää tilanteesta länsimaiden diplomatiataitoja.
