– Hopeapaju oli Tolkienin lempipuu, Petri Tikka kertoo.
Tolkien-tietäjä Petri Tikka laulaa haltiakielellä ja löytää Sormusten herrasta kristilliset hyveet
Fantasiakirjailija J.R.R. Tolkienin maailman perusteellisesti tunteva pappi on opetellut jopa Tolkienin luomaa haltiakieltä, quenyaa. Vaimokin löytyi kieliharrastuksen kautta.
Petri Tikka kuuluu harvoihin quenyan kieleen perehtyneisiin suomalaisiin. Viime aikoina hän on lukenut muun muassa haltiakielelle käännettyä Uutta testamenttia.
Vuonna 2013 Tikka järjesti J.R.R.Tolkienin kieliä käsitelleen konferenssin Helsinkiin. Tänä vuonna kyseinen tapahtuma oli Islannissa.
– Voin kiittää Tolkienia paljosta, myös siitä, että löysin harrastuksen avulla amerikkalaisen Katie-vaimoni. Tutustuimme toisiimme Tolkienin kielistä kiinnostuneiden nettiryhmässä.
Armo oikeudesta -teema puhutteli
Petri Tikan Tolkien-harrastus alkoi teini-iässä. Hän luki ensin Taru Sormusten herrasta -teoksen. Nuori mies ei kuitenkaan innostunut siitä, koska ei pitänyt kirjaan liittyvästä kuvituksesta. Sitten hän löysi fantasiaromaanin englanninkielisen painoksen, jonka kuvitus oli Tolkienin itsensä käsialaa. Tolkien vei mennessään.
– Sormusten herrassa vetosi yksinkertaisesti se, että vaikka sankari epäonnistuu, käy hänelle silti lopulta hyvin ja hyvä voittaa. Tällainen armo oikeudesta -teema tuntui hienolta, Tikka selittää.
Sormusten herrassa tietyissä hahmoissa, kuten Aragonissa, Frodossa ja Gandalfissa, on Kristukseen liitettäviä piirteitä.
Tolkienin fanitus johdatti Tikan tutkimaan kirjailijan elämää. Hänelle selvisi, että Tolkien oli ollut harras katolilainen, ja hän oli vaikuttanut myös hyvän ystävänsä C.S. Lewisin uskonnolliseen ajatteluun. Opiskellessaan teologisessa tiedekunnassa Tikka päätti tehdä pro gradunsa Tolkienin maailman jumalakuvasta ja hänen kristillisestä, armoon perustuvasta arvomaailmastaan.
– Tolkien kirjoittaa uskostaan kirjeissään. Katolinen usko tuli vahvasti hänen elämäänsä hänen menetettyään jo varhain vanhempansa. Hänen kasvatti-isänsä oli katolinen pappi, ja tämän perustamassa hoitokodissa Tolkien myös tapasi tulevan vaimonsa, Edithin.
Tikan mukaan Tolkienin fantasiakirjoissa on syvä pohjavire, kaikella on tarkoituksensa. Niissä ovat näkyvissä kristilliset hyveet armo, rakkaus ja toivo.
– Suorimmin Tolkienin maailman uskonnollisuus näkyy Silmarillion-teoksessa. Sormusten herrassa taas tietyissä hahmoissa, kuten Aragonissa, Frodossa ja Gandalfissa, on Kristukseen liitettäviä piirteitä.
Väitöskirja toivosta tekeillä
Tolkien-tietäjä tekee parhaillaan väitöskirjaa kaikkien ihmisten pelastumisen toivosta. Petri Tikka kertoo tämän tematiikan kiinnostaneen häntä lapsesta lähtien.
– Vanhempani Eeva ja Kari Tikka selittivät minulle, että usko on lahja. Jumala rakastaa kaikkia, ja se antaa ihmisille toivoa.
Tikka on tutkinut väitöskirjaansa varten uskonnonfilosofisia ajattelijoita varhaisesta kirkkoisästä Gregorius Nyssalaisesta lähtien. Raamatussa erityisesti Paavalin pohdinnat ovat tuntuneet Tikasta antoisilta. Samoin Vanhan testamentin apokryfikirjoihin kuuluva Viisauden kirja on avannut hänelle uusia näkökulmia.
Tikka pyrkii saamaan väitöskirjansa valmiiksi ensi vuoden huhtikuuhun mennessä. Tuolloin Aleksanterin teatterissa ja Temppeliaukion kirkossa pidetään yleisölle avoin konferenssi, jonka aiheena on universaali pelastus kristillisessä teologiassa. Seminaariin osallistuu alan merkittävimpiä tutkijoita maailmalta. Lisäksi Aleksanterin teatterissa esitetään hänen Kari-isänsä samasta aihepiiristä säveltämä ooppera Rakkaus on väkevä kuin kuolema.
Suomen kieli innoitti Tolkienia
Tämän kesän Petri Tikka on työskennellyt pappina Hämeenkylän seurakunnassa. Syyskuussa toteutuu yksi hänen unelmansa, kun Hämeenkylän kirkossa vietetään Tolkien-iltaa. Se järjestetään kirjailijan kuolinpäivänä 2.9.
Tilaisuudessa nähdään Riitta Jalosen ohjaama dokumenttielokuva Eru Ilúvatar – Tolkienin tarujen symboliikka. Tikka analysoi dokumentissa Tolkienin tarinoiden symbolismia ja eetosta.
Dokumentin katsomisen jälkeen Tikka pitää Tolkienin muistopäivän rukoushetken, jossa hän käyttää yhtä kirjailijan kehittämää haltiakieltä, quenyaa.
– Laulan rukoushetkessä jonkin psalmin quenyan kielellä. Tuo Tolkienin kieli perustuu suomen ja latinan kieleen. Tolkienhan on kehittänyt kymmenkunta kieltä.
Englannin kielen professorina Oxfordin yliopistossa työskennellyt Tolkien osasi useita erikoisiakin kieliä, kuten muinaisenglantia ja -norjaa. Jossain vaiheessa hän törmäsi suomen kielioppiin.
– Tolkien on todennut, että se tuntui samalta kuin olisi löytänyt kellarin täynnä parhainta vanhaa viiniä. Hän opetteli suomen kieltä, minkä ansiosta hän pystyi lukemaan häntä suuresti innoittanutta Kalevalaa alkukielellä, Tikka kertoo.
Tolkien-ilta ma 2.9. klo 18 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Nuusa Niskala, 31, on pappi ja punkkari, joka tahtoo taistella Jumalan mukana – ”Yhteiskunnassa ja kirkossa tarvitaan kaaosta”
HengellisyysYlen dokumentin päähenkilö huutaa ensin mikrofoniin punk-keikalla ja veisaa sitten virren kastejuhlassa. Hän on kohdannut pappina rankkoja ennakkoluuloja, eikä punkkarienkaan kanssa ole aina helppoa.
