Tunnustuksettomalla alueella näkee myös ristejä muiden symbolien joukossa. Omaiset suunnittelevat hautamuistomerkin.
Tunnustukseton hauta-alue kiinnostaa vain harvoja pääkaupunkiseudulla – tuhkan sirottelu luontoon kasvattaa suosiotaan ja sukuhautoja käytetään, jos tilaa on
Honkanummen ja Kellonummen hautausmailla on tunnustukseton hauta-alue, jonka oli tarkoitus palvella muun muassa pääkaupunkiseudun uskonnottomia. Alueille on haudattu hyvin vähän ihmisiä 12 toimintavuoden aikana.
Honkanummen hautausmaa on Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymien yhteinen hautausmaa Vanhan Porvoontien varressa. Sen vuonna 2007 avatulla tunnustuksettomalla hauta-alueella on vain 139 hautaa, joista 82 arkkuhautoja.
Vertailun vuoksi: koko Honkanummen hautausmaalle on haudattu 10 111 ihmistä vuosina 2007–2019.
Hautaustoimilain uudistajat ja toimeenpanijat odottivat paljon suurempaa kysyntää. Siksi tunnustuksettomalla alueella on tyhjiä arkku- ja uurnapaikkoja lähes 800, ja osa maasta on vielä kaavoittamatta.
Espoon Kellonummen hautausmaalla tilanne on samantapainen. Kellonummelle on haudattu vuosina 2007–2019 yhteensä 2706 vainajaa. Heistä tunnustuksettomalle alueelle on haudattu 250 ihmistä, joista 83 muslimien kortteliin. Puistopuutarhuri Sanna Kuula täsmentää, että siellä haudat on kaivettu eri suuntaan kuin muualla, koska hautaustapa on kasvot Mekkaan päin.
Honkanummen luvuissa ei ole mukana muslimien hautoja, joille on varattu oma alueensa.
Molemmilla tunnustuksettomilla alueilla on sekä arkku- että uurnapaikkoja, sirottelualue ja muistolehto. Kellonummella alueelle on siroteltu 62 vainajan tuhkat, mutta Honkanummella vain neljän.
Kauniaisten pienen kaupungin tilanne on poikkeuksellinen sikäli, että Kauniaisissa sijaitsee toinen Suomen kahdesta kunnallisesta hautausmaasta. Seurakuntayhtymä ylläpitää vain uurnaholvia.
Honkanummen hautausmaan tunnustuksettomalla hauta-alueella on väljää.
Ristit yllättävät tunnustuksettomalla alueella
Honkanummen tunnustukseton hauta-alue on jaettu Helsingin ja Vantaan puoliin. Vantaan puolella on paljon enemmän hautoja. Yllättävää kyllä, monissa hautakivissä, lyhdyissä tai muissa koristeissa on risti. Vierailija voi vain aprikoida, ovatko omaiset mieltäneet ristin enemmän kuoleman symboliksi kuin kristilliseksi symboliksi. Tai onko vainajalla ja omaisilla ollut eri näkemyksiä hautaamisesta.
– Omaiset tekevät hautamuistomerkkisuunnitelman, jonka me hautausmaan edustajat hyväksymme. Muutoksia voidaan pyytää, jos esimerkiksi suunniteltu kivi on liian iso, mutta symboleihin emme ole puuttuneet, kappelityönjohtaja Jyrki Heiskanen sanoo.
Yksi syy siihen, miksi alueelle on haudattu enemmän vantaalaisia kuin helsinkiläisiä, saattaa Heiskasen mukaan olla se, että vantaalaiset voivat hankkia arkkuhautapaikan Honkanummelta ainoastaan tunnustuksettomalta alueelta.
Honkanummen tunnustuksettomalla hauta-alueella on vain 139 hautaa.
Jos taas vainajalla on olemassa sukuhauta pääkaupunkiseudulla, useimmiten henkilö haudataan mieluummin sinne kuin tunnustuksettomalle alueelle, kauas muista sukulaisten haudoista.
– Koska uurnahautaus yleistyy koko ajan, arkkuhautapaikkoja vapautuu kristillisen hautausmaan puolelta. Helsinkiläiset saavat halutessaan lunastaa sieltä hautapaikan, Heiskanen sanoo.
Kirkon jäsenmäärän väheneminen voi vaikuttaa hautaustapoihin viiveellä.
– Sukupolvi, joka on nyt isossa mittakaavassa eronnut kirkosta ja kirkon opetuksista, ei vielä lähivuosina ole tulossa haudattavaksi. Vanhemmat sukupolvet haluavat haudan perinteiseltä hautausmaapuolelta, Heiskanen miettii.
Helsingin seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Risto Lehto arvioi, että perinteiset yleiset hautausmaat eivät tunnu suomalaisista vierailta, vaan kotoisilta. Siksi sinne halutaan tulla haudatuiksi.
Enkeli on suosittu symboli myös tunnustuksettomalla alueella.
Tuhannen vainajan tuhkat meressä
Tuhkahautaus on yleistynyt koko Suomessa. Yksi syy lienee tuhkahautauksen edullisempi hinta verrattuna arkkuhautaukseen. Kaikkien vainajien tuhkia ei haudata hautausmaille, vaan tuhkien sirottelu vesistöihin tai metsiin tai hautaaminen muualle, vaikkapa kesämökin puutarhaan, on kasvattanut suosiotaan. Maanomistajan lupa tarvitaan, eikä paikkaa saa merkitä, jottei siitä muodostu yksityistä hautapaikkaa.
Tuhkan sirottelu mereen tietylle vesialueelle on yleistynyt. Esimerkiksi Harmajan majakan ja Suomenlinnan väliselle vesialueelle Abrahaminluodon tai Koirakarin tuntumaan sekä Espoon Miessaarenselälle on ripoteltu jo satojen vainajien tuhkat. Näitä hautaamisia ei tilastoida.
Risto Lehto näkee tässä suuntauksessa merkin suomalaisten vahvasta luontosuhteesta. Ihminen haluaa kuoltuaan palautua luontoon, eikä se ole uusi ilmiö.
Mutta onko tuhkan sirottelusta luontoon syntynyt vaihtoehto tunnustuksettomalle hautausmaalle?
Helsingin Hautauspalvelu järjestää merituhkauksia eli tuhkan sirottelua luvalliselle merialueelle Suomen ainoalla hautausveneellä. Hautauspalvelun toimitusjohtaja Riitta Ovaska haki aikoinaan Helsingin kaupungilta ensimmäiset luvat tälle toiminnalle uuden hautaustoimilain astuttua voimaan ja etsi myös merialueen sitä varten. Kuka tahansa voi saapua alueelle omalla veneellään.
Ovaska arvioi, että 15 vuoden toiminnan aikana jo ainakin tuhannen vainajan tuhkat on siroteltu mereen heidän veneensä kannelta. Uskonnottomat ovat suurin asiakasryhmä, joten voidaan olettaa, että merituhkauksen suosio on osaltaan vaikuttanut tunnustuksettomien hautapaikkojen kysyntään.
Monta kertaa saattoväki on kutsunut papinkin mukaan merelle tuhkan sirotteluun.
Myös moni luterilaisen kirkon jäsen on saanut viimeisen leposijansa merestä. Monta kertaa saattoväki on kutsunut papinkin mukaan tuhkan sirotteluun. Sekä kirkon jäsenissä että ei-jäsenissä on ammattimerenkulkijoita ja veneilijöitä. Jotkut sirottelutilaisuuteen osallistuneet esittävät omaisilleen toiveen tulla aikanaan haudatuksi samalla tavalla.
– Asiakkaissa on myös niitä, joilla ei ole hautapaikkaa. He ajattelevat, että meri on ikuinen ja anonyymi hautapaikka, jonne ei tarvitse tuoda kukkia eikä kynttilöitä, vaan ihmiset voivat muistella läheistään kotona, saattoväen kanssa paljon keskustellut Ovaska kertoo.
Tosin myös tunnustuksettoman hauta-alueen muistolehtoon tai sirottelualueelle voi haudata vainajan tuhkat anonyymisti, hankkimatta nimikilpeä yhteiseen muistokiveen.
Kirkon lakisääteinen tehtävä
Yleisten hautausmaiden ylläpito on kirkon lakisääteinen tehtävä. Jokaisella on oikeus saada hautasija kotikuntansa evankelis-luterilaisen seurakunnan hautausmaalta tai sen tunnustuksettomalta hauta-alueelta.
Hautaamisessa, tuhkauksessa ja tuhkan käsittelyssä tulee kunnioittaa vainajan katsomusta ja toivomuksia. Lähtökohtana on uskonnonvapauden toteutuminen sekä yhdenvertainen ja arvokas kohtelu.
Lähde: Opetusministeriö (minedu.fi)
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Totta vai tarua? Ruumiin voi siunata yleisellä rannalla, ruumisarkku kannattaa valmistaa itse ja jokainen voi perustaa oman hautausmaan
Hyvä elämäHautajaiskulttuuri on muuttumassa perinteisestä yksilöllisemmäksi. Millaisia vaihtoehtoja vainajan viimeiselle matkalle on?
