Päivi Nergiä haukuttiin natsiksi, mutta pakkopalautukset tuntuivat hänestäkin pahalta – ”Kaikkein raskainta oli nähdä perheitä, joissa oli pieniä lapsia”
Päivi Nerg muistuttaa, että vaikka yhteiskunta olisikin uskontoneutraali, lainsäädännössä heijastuu aina jokin arvoperusta. 

Päivi Nerg muistuttaa, että vaikka yhteiskunta olisikin uskontoneutraali, lainsäädännössä heijastuu aina jokin arvoperusta. 

Päivi Nergiä haukuttiin natsiksi, mutta pakkopalautukset tuntuivat hänestäkin pahalta – ”Kaikkein raskainta oli nähdä perheitä, joissa oli pieniä lapsia”

Alivaltiosihteeri Päivi Nergin mielestä kirkko toimi ajattelemattomasti, kun vuonna 2017 jumalanpalveluksissa luettiin ääneen Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksiä.

Päivi Nerg on luterilainen kristitty. Silloin tällöin hän käy messussakin. Näin hän teki myös ollessaan sisäministeriön kansliapäällikkö, jonka alaisuudessa toimiva Maahanmuuttovirasto oli erityisesti vuosina 2015–2017 paljon julkisuudessa.

Meneillään oli koko Eurooppaa ravisuttanut turvapaikanhakijakriisi, ja Suomessa juuri Nergistä tuli kriisin viestinnässä näkyvä kasvo. Silloinkin hänen työtään ohjasi kristillinen vakaumus.

Tämä on merkillinen, vaikeasti hahmotettava asia, sillä kansliapäällikön tai alivaltiosihteerin tehtävät ovat uskonnottomia. On paljon asioita, joita voi tehdä kristillisen vakaumuksen pohjalta ilman, että vakaumus erottuu työssä mitenkään.

Voitaisiin toki kuvitella uskovainen tuomari, joka sanoisi, että ”minun kuuluisi tuomita sinut, mutta kristittynä annan armon käydä oikeudesta”. Se olisi väärin.

Tuntui pahalta ajatella, perhe palautetaan lähtömaahansa.
– Päivi Nerg

– Tämä oli haaste, jonka erityisesti koin vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana. Välillä tuli sellainen olo, että kunpa voisin hypätä pois maallisesta regimentistä yksityiseksi kristityksi, Nerg sanoo.

Regimentillä Nerg viittaa luterilaiseen tapaan erottaa hengellinen ja maallinen hallinta-alue. Hänen mielestään kristillinen armo ja valtiollinen lainsäädäntö tuntuivat joskus toisilleen vierailta.

– Kaikkein raskainta oli nähdä perheitä, joissa oli pieniä lapsia. Kun tällaiselta perheeltä puuttuivat kansainvälisten sopimusten ja lainsäädännön edellyttämät perusteet saada turvapaikka, tuntui pahalta ajatella, perhe palautetaan lähtömaahansa, Nerg sanoo.

Suomen, kuten kaikkien EU-maiden, oli noudatettava kansainvälisiä sopimuksia. Mutta sitten kun niin tehtiin, Nergiä syytettiin natsiksi.

Päivi Nergin mielestä suomalainen yhteiskunta on digitalisaation murroksessa, joka edellyttäisi laajaa eettistä keskustelua.

Päivi Nergin mielestä suomalainen yhteiskunta on digitalisaation murroksessa, joka edellyttäisi laajaa eettistä keskustelua.

Laki esti oikaisemasta virheellisiä tietoja

Syksyllä 2017 useissa kirkoissa alettiin osana jumalanpalvelusta lukea ääneen Maahanmuuttoviraston tekemiä kielteisiä turvapaikkapäätöksiä. Nergin mielestä tämä oli ajattelematonta.

– Kansankirkolla on oikeus ja velvollisuus tuoda omia näkemyksiään ajankohtaisiin asioihin. Tuossa tilanteessa minun vastuullani olleita virkahenkilöitä kuitenkin syyllistettiin kohtuuttomalla tavalla. He tekivät työnsä kaiken saatavalla olevan tiedon perusteella ja kansainvälisten sopimusten ja lainsäädännön mukaan eikä mielivaltaan perustuen. Ja sitten heidät pantiin seinälle, Nerg sanoo.

Jouduimme avuttomina seuraamaan vierestä, kun emme voineet oikaista julkisuudessa liikkuneita vääriä tietoja.
– Päivi Nerg

– Jokaisen päätöksen alla on aina virkavastuullisen virkamiehen nimi. Kun näitä päätöksiä ruvettiin lukemaan alttarilla, nämä virkahenkilöt kokivat, että heitä pidetään nyt hirviöinä, vaikka he olivat toimineet täysin lainmukaisesti ja sillä osaamisella, mikä heillä oli, Nerg sanoo.

Hän myöntää, että Maahanmuuttovirasto, kuten muutkin senhetkiset toimijat, teki myös virheitä.

– Yhtenä ongelmana oli myös se, että julkisuudessa liikkui välillä täysin vääriä tietoja. Laki on kuitenkin täysin ehdoton siinä, että viranomaiset eivät saa levittää yksittäisiä ihmisiä koskevia tietoja. Niinpä jouduimme avuttomina seuraamaan vierestä, kun emme voineet oikaista julkisuudessa liikkuneita vääriä tietoja, Nerg sanoo.

Algoritmien etiikasta pitäisi puhua

Suomessa on kyllä kokeiltu kristillistä lainsäädäntöä. Täällä oli vuoteen 1870 asti valtiokirkko. Sen jälkeen puhuttiin kansankirkosta. Suomi oli pitkään läpikotaisin luterilainen maa, jossa taiteilijoita tuomittiin jumalanpilkasta.

EU:hun liittymisen myötä Suomessa pitkään vallinnut yhtenäiskulttuuri alkoi pikkuhiljaa murentua. Nergin mukaan ongelma on, että kun vanhaa Suomea nyt kuopataan, mukana voi mennä myös paljon sellaista arvokasta henkistä pääomaa, johon tähänastinen suomalainen menestystarina on perustunut.

Pelkoni on, että suuria yhteiskuntaa muuttavia päätöksiä tehdään juuri pinnalle tulleen suuntauksen perusteella.
– Päivi Nerg

– Valtiovallan täytyy miettiä ratkaisut esimerkiksi uskonnonopetukseen. Pelkoni on, että suuria yhteiskuntaa muuttavia päätöksiä tehdään liian ahtaan faktapohjan tai juuri pinnalle tulleen suuntauksen perusteella, Nerg sanoo.

– Olemme sata vuotta eläneet tietyllä tavalla, ja jos haluamme elää toiset sata vuotta yhtä hyvin saavutuksin, niin toivon, että päätöksiä ei tehtäisi liian pienen tietomäärän ja liian pienen dialogin pohjalta. Sen vuoksi tämänhetkinen keskustelu esimerkiksi uskonnonopetuksesta on äärimmäisen tervetullutta, hän sanoo.

Vaikka maallinen lainsäädäntö olisi kuinka uskontoneutraali, jokin arvopohja sävyttää jokaista asetusta. Nergin mielestä tällä hetkellä yhteiskuntaa kaikkein eniten muovaava asia on digitalisaatio ja tekoäly, ja juuri siitä tulisi käydä arvokeskustelua.

– Esimerkiksi terveydenhuollon tietojärjestelmiin pyritään koko ajan tekemään algoritmeja, joiden perusteella meidän jokaisen terveystiedot analysoitaisiin paremman ja nopeamman diagnoosin saamiseksi. Jos siihen tekoälyyn sitten koodataan esimerkiksi syöpädiagnoosien yhteydessä, että yli 75-vuotiaita ei enää hoideta, niin algoritmi hylkää nämä potilaat, eikä hoitoja anneta. Tämäntyyppiset pelot ovat usein esillä puhuttaessa tekoälyn tekemästä päätöksenteosta, Nerg sanoo.

Kun Päivi Nerg saarnaa Helsingin tuomiokirkossa, hän ei puhu yksittäisen seurakuntalaisen vaan alivaltiosihteerin maallisesta roolista käsin.

Kun Päivi Nerg saarnaa Helsingin tuomiokirkossa, hän ei puhu yksittäisen seurakuntalaisen vaan alivaltiosihteerin maallisesta roolista käsin.

Jeesus antoi esimerkin, kuinka erilaisuutta on kohdattava

Sunnuntaina 19. tammikuuta Päivi Nerg on taas kerran kovan paikan edessä siinä, miten usko ja virkamiehen työ nivoutuvat yhteen. Hän pukee yllensä valkoisen alban ja saarnaa Helsingin tuomiokirkon Ajan merkit -sarjan jumalanpalveluksessa.

– Se hirvittää. Mitä lähemmäksi tuo hetki on tullut, sitä enemmän se on hirvittänyt, Nerg sanoo.

Äkkinäinen luulisi, että Nerg kapuaa saarnatuoliin yksityisenä kristittynä kirkon jäsenenä, mutta ei.

– Puhun nimenomaan alivaltiosihteerinä, eikä puhe ole uskonnollinen, hän sanoo.

– Minä kristittynä yksilönä kuitenkin tuon tuohon virkarooliin oman henkilökohtaisen kokemukseni, vaikka puhunkin maallisen regimentin näkökulmasta.

Saarna pohjautuu Johanneksen evankeliumin kertomukseen, jossa Jeesus kohtaa samarialaisen naisen Sykarin kaivolla. Alivaltiosihteeri Nergillä on tapauksesta oma näkemys.

– Se on valtavan hieno kertomus siitä, miten Jeesus kohtaa erilaisuuden. Hän on esimerkkinä meille kaikille siinä, miten meidän tulisi kohdata toinen ihminen riippumatta hänen kulttuuristaan, uskonnostaan tai ihonväristään.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi