Risto Uimosen kirja kertoo Juha Sipilän pääministerivuosista 2015–2019.
Tuore kirja pääministerivuosista: kristillinen vakaumus vaikutti siihen, että Juha Sipilä tarjosi kotiaan turvapaikanhakijoille
Kyseessä oli kristitty lapsiperhe, joka oli uskonsa vuoksi joutunut vainotuksi. Perhe oli myös auttanut länsimaalaisia avustustyössä. Tarjouksen poliittiset seuraukset yllättivät silloisen pääministerin.
Juha Sipilä oli pääministerinä looginen pragmaatikko. Hänen toimintaansa ohjasivat tavoitteet. Toimintaansa hän perusteli numeroilla ja tilastoilla. Näin kertoo tietokirjailija, toimittaja ja kolumnisti Risto Uimonen tänään ilmestyvässä kirjassaan Tulos tai ulos – Juha Sipilän myrskyisä pääministerikausi (WSOY 2019).
Sipilällä on kristillinen vakaumus, jota hän ei Uimosen mukaan ole salannut – eikä yrittänyt hyödyntää poliittisesti. Yhdessä asiassa se Uimosen mukaan ohitti edellä kuvatun suoraviivaisen insinöörin logiikan. Tämä tapahtui sinä hetkenä, kun Sipilä halusi auttaa apua tarvitsevia ja tarjosi Kempeleen-kotiaan turvapaikanhakijoiden käyttöön. Ehdotuksen kodin ovien avaamisesta tosin teki alun perin hänen vaimonsa Minna-Maaria Sipilä.
”Auttamisen tarve oli niin voimakas, etteivät Sipilät tulleet ajatelleeksi niitä ongelmia, joita tarjoukseen liittyi Euroopan yli pyyhkäisseessä pakolaisvyöryssä tai mitä turvallisuusriskejä pääministerin kodin antaminen olisi aiheuttanut pakolaisperheelle, jos se olisi asettunut kodiksi itseensä nurjasti suhtautuvassa ympäristössä”, kirjoittaa Uimonen.
Sipilä halusi auttaa tiettyä perhettä
Sipilä vastasi 5. syyskuuta 2015 Ylen ykkösaamussa toimittajan kysymykseen, mitä tämä pääministerinä voisi henkilökohtaisesti tehdä Eurooppaan saapuvien turvapaikanhakijoiden auttamiseksi. ”Perheeni on päättänyt, että oma kotimme on pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden käytössä, koska emme tarvitse sitä tällä hetkellä. Tiedän, että moni muu on tehnyt samanlaisen päätöksen ja antanut tilojaan turvapaikanhakijoiden käyttöön”, Sipilä vastasi.
Sipilällä oli yleisen auttamistarpeen lisäksi erityinen syy tarjoukseensa. Tätä hän ei voinut tuolloin paljastaa turvallisuussyistä, vaikka se olisi voinut pienentää tarjouksesta seurannutta kohua.
”Olisimme halunneet antaa kotimme yhden tietyn pakolaisperheen käyttöön. Perhe oli joutunut kotimaassaan vainotuksi toisaalta siksi, että he olivat kristittyjä muslimimaassa ja toisaalta sen takia, että olivat auttaneet länsimaalaisia avustustyössään”, kertoi Sipilä Uimoselle tammikuussa 2018.
Sipilä kertoo tehneensä jo piirustuksiakin kotinsa vaatimia muutostöitä varten. Sitten tarjouksesta alkanut keskustelu karkasi käsistä ja Sipilä joutui luopumaan humaanista suunnitelmastaan. ”Viranomaiset arvioivat, ettei perhe olisi ollut turvassa kodissamme. Viha oli niin suurta jopa lapsiperhettä kohtaan. Sitä riskiä emme voineet ottaa.”
Viranomaiset arvioivat, ettei perhe olisi ollut turvassa kodissamme. Viha oli niin suurta jopa lapsiperhettä kohtaan.
– Juha Sipilä
Jo entuudestaan poikkeuksellinen turvapaikanhakijoiden virta Suomeen kiihtyi syyskuun 2015 lopussa. Sipilän tarjouksesta levisi tieto Suomen rajojen ulkopuolelle. Kirjaan haastatellun alivaltiosihteeri Päivi Nergin mukaan viranomaiset selvittivät muun muassa turvapaikanhakijoita haastattelemalla syitä siihen, miksi hakijat tulivat nimenomaan Suomeen.
Nergin mukaan ”pääsyy oli vahvasti väritetty organisoitu tieto Suomen turvapaikkapolitiikan löysyydestä ja nopeudesta ja sosiaaliturvasta. Myös organisoidulla logistisella ketjulla oli oma vaikutuksensa. Yhtenä asiana oli jonkun kerran mainittuna Juha Sipilän tarjous antaa kotinsa käyttöön.”
Suomessa Sipilästä ryhdyttiin leimaamaan sosiaalisessa mediassa syntipukkia tapahtumille. Sipilää uhattiin tappamisella ja hänen vaimoaan ja perheen lapsia tappamisella ja raiskaamisella.
”Jälkikäteen turvallisuuden näkökulmasta katsoen oli virhe, kun puhuin valmistautumattomana suorassa TV-lähetyksessä turvapaikan tarjoamisesta. Viesti meni väärään osoitteeseen, kun Irakista saapui pakolaisia, joilla ei ollut mitään edellytyksiä saada Suomesta turvapaikkaa. Toki tuli myös ihmisiä, jotka olivat henkilökohtaisen vainon kohteena ja täyttivät turvapaikan saamisen kriteerit”, Sipilä toteaa kirjassa.
EU tiivisti ulkorajojaan muun muassa Turkin kanssa solmitulla sopimuksella. Suomeen tulijoiden hakijoiden määrä pieneni melko pian normaalille tasolle. Suomesta lähti pian noin 8500 ihmistä pois sekä vapaaehtoisesti että tehtyjen palautusten kautta. Keskustelua käytiin nyt myös siitä, kiristyikö linja liikaa. Yhteiskunnallinen ilmapiiri polarisoitui.
Juha Sipilä vieraili Heikinharjun vastaanottokeskuksessa Oulussa 5.9. 2015. Samana päivänä hän kertoi luovuttavansa Kempeleessä sijaitsevan kotinsa turvapaikanhakijoiden käyttöön. Näin ei lopulta tapahtunut muun muassa kyseisen perheen turvallisuuden vuoksi. Sipilä auttoi kyseistä perhettä muilla tavoilla.
Rikollisia laki ei voi suojella
Kun Oulussa tapahtuneet seksuaalirikokset nousivat esille tammikuussa 2019, eduskuntavaalien alla, poliittinen paine kohdistui Sipilään. Tämä tuomitsi teot heti blogissaan ja totesi, että ”turvapaikkajärjestelmän tehtävä on auttaa hädässä olevia, mutta rikollisia se ei voi suojella.”
”Hallitus on muuttanut vuoden alusta lakia niin, että törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottaminen on helpompaa”, kirjoitti Sipilä.
Maahanmuuttajien tekemät rikokset nousivat esiin vaalitentissä Oulussa 1. huhtikuuta. Sipilä totesi, että rikokset ovat fakta, joita kukaan ei hyväksy eikä halua. Häntä kuitenkin iljetti se, että ”näin hirvittävillä asioilla, kuolemalla ja raiskausrikoksilla, flirttaillaan ja haetaan valtaa”.
Kun haastattelijat kysyivät, ketkä flirttailevat, Sipilä viittasi Perussuomalaisten puheenjohtajaan Jussi Halla-ahoon. Halla-aho muistutti Sipilää tämän toiminnasta vuonna 2015. Sipilä vastasi tunnistavansa maahanmuuttoon liittyvät ongelmat. Samalla hän jatkoi kertomalla kodinluovutusasian taustasta, apua tarvinneensa kristitystä perheestä.
”Mitä tulee tähän kodinluovutusasiaan, tietäisitpä vieressä istuva ystäväni, minkälaisesta tilanteesta tuo perhe oli lähtöisin. Neljä lasta, kristitty perhe muslimimaassa, tappouhkausten alla. Tuota minä en politiikassa…Jos minä häviän vaalit sen takia, että tarjosin heille kotiani, turvaani, tälle perheelle, niin mä olen valmis heti luopumaan vallasta ja politiikasta, jos tämä menee tähän”, sanoi Sipilä.
Uimonen kertoo kirjassaan hieman Sipilän kristillisestä vakaumuksesta. Tätä käytettiin Uimosen mukaan lyömäaseena Sipilää vastaan luokittelemalla hänet lestadiolaiseksi, joiksi kutsutaan yleensä vanhoillislestadiolaisia. Sipilä kuuluu rauhansanalaisiin eli liikkeeseen, joka on erkaantunut vanhollislestadiolaisista vuonna 1934. He ovat Uimosen mukaan Raamattuun liittyvissä tulkinnoissaan ja tavoissaan vapaamielisempiä kuin vanhoillislestadiolaiset ja Sipilä asenteiltaan hyvin liberaali.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Päivi Nergiä haukuttiin natsiksi, mutta pakkopalautukset tuntuivat hänestäkin pahalta – ”Kaikkein raskainta oli nähdä perheitä, joissa oli pieniä lapsia”
AjankohtaistaAlivaltiosihteeri Päivi Nergin mielestä kirkko toimi ajattelemattomasti, kun vuonna 2017 jumalanpalveluksissa luettiin ääneen Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksiä.
