null Tuore selvitys: Kirkon metsät ovat merkittävä hiilivarasto, jota voidaan kasvattaa sopivilla metsänhoitomenetelmillä

Vantaan seurakunnat kartoittivat omistamiensa metsien hiilitaseen ensimmäisenä Suomessa. Ympäristöasiantuntija Elina Hienonen, Vantaan hautaustoimen päällikkö Minna Aho ja seurakuntien ympäristötoimikunnan sihteeri Anna Äystö tutkailivat puita Kylmäojan korvessa keväällä 2020.

Vantaan seurakunnat kartoittivat omistamiensa metsien hiilitaseen ensimmäisenä Suomessa. Ympäristöasiantuntija Elina Hienonen, Vantaan hautaustoimen päällikkö Minna Aho ja seurakuntien ympäristötoimikunnan sihteeri Anna Äystö tutkailivat puita Kylmäojan korvessa keväällä 2020.

Tuore selvitys: Kirkon metsät ovat merkittävä hiilivarasto, jota voidaan kasvattaa sopivilla metsänhoitomenetelmillä

Luonnonvarakeskuksen selvitys tarjoaa seurakunnille tietoa, jonka avulla ne voivat sovittaa yhteen hiilinielujen vahvistamisen ja metsien talouskäytön tavoitteita sekä muita metsiin liittyviä arvoja.

Luonnonvarakeskus (Luke) on kartoittanut evankelis-luterilaisten seurakuntien omistamien metsien hiilivarastojen suuruuden. Selvityksen mukaan seurakuntien metsien hoidossa ja käytössä tulee kiinnittää erityistä huomiota maaperän hiilivaraston säilyttämiseen.

Seurakunnat ja seurakuntayhtymät voivat käyttää Luken kokoamaa tietoa metsien hoitoa ja käyttöä koskevissa suunnitelmissa ja päätöksenteossaan. Selvityshanke toteutettiin Luken ja kirkkohallituksen yhteistyönä.

– Selvitys auttaa seurakuntia pohtimaan, minkälainen metsien hoito olisi aidosti ilmastoviisasta. Kirkko on tässä asiassa edelläkävijä, Luken apulaisprofessori Aleksi Lehtonen arvioi.

Metsien hiilinielu kompensoi seurakunnan kasvihuonepäästöjä

Selvityksen aineisto kattaa 230 seurakuntatalouden noin kaksi tuhatta kiinteistöä, joiden alueilla Luonnonvarakeskus on laskenut hiilivarastot yhteensä 130 000 hehtaarin metsäalalta. Tämä kattaa noin 80 prosenttia kaikista seurakuntien omistamista metsistä.

Selvitystyön kohteena olleiden metsien puuston hiilivarasto on tällä hetkellä noin 6 miljoonaa tonnia eli keskimäärin 46 tonnia hiiltä hehtaaria kohti. Puuston lisäksi hiiltä on sitoutunut myös metsien maaperään, ja erityisesti turvemailla maaperään sitoutuneen hiilen määrä on huomattava. Selvityksessä arvioitiin puuston lisäksi myös maaperän hiilinielut ja -päästöt.

Äärimmäisten vaihtoehtojen väliltä voidaan löytää hyviä ratkaisuja, joissa kiinnitetään huomiota hiilen sidonnan lisäksi myös metsien monimuotoisuuden varjelemiseen ja virkistyskäyttöön.
 – Luken tutkija Emmi Hilasvuori

Metsiensä hiilinielua kasvattamalla seurakunta voi kompensoida toimintansa aiheuttamia kasvihuonepäästöjä. Hiilinielun kehitystä mitataan laskemalla metsän vuosittain sitoman hiilidioksidin määrä hehtaaria kohden. Kompensaatio on tarpeen, sillä helmikuussa 2019 hyväksytty kirkon energia- ja ilmastostrategia velvoittaa kirkkoa tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä.

Hiilitaseen kasvattamiseksi seurakuntien metsien hoito ja käyttö tulisi suunnitella niin, että puustoon ja maaperään sitoutuvan hiilen määrä kasvaa ja maaperästä vapautuvan hiilen määrä on mahdollisimman pieni.

Metsien hiilivarasto koostuu puustoon, maaperään ja kuolleeseen puuhun varastoituneesta hiilestä. Hiilivarastosta poistuu hiiltä muun muassa hakkuiden ja pohjavesiolosuhteiden muutoksen kuten soiden ojittamisen seurauksena. Kasvavan metsän puustoon taas sitoutuu hiiltä.

Laskelma havainnollistaa metsänhoidon vaihtoehtoja

Luken selvitys nostaa esiin metsien hiilivarastojen kehittymisen eri hakkuu- ja tuottovaatimuksilla. Jos tavoitteena on lisätä metsien hiilinielua lyhyellä aikavälillä, tehokkain keino on hakkuiden vähentäminen. Vastaavasti pitkällä aikavälillä metsien kasvuun satsaaminen lannoittamalla ja metsittämällä luovat hiilinieluja. Turvemailla hiilivarastojen säilyttäminen edellyttää peitteisten metsänhoitomenetelmien kuten poimintahakkuiden käyttöä.

Maaperän hiilivarasto pienenee kaikissa tarjolla olevissa vaihtoehdoissa. Hiilivaraston vähenemistä selittää se, että ojitetuilla turvemailla kuivuvaan turpeeseen kertynyt orgaanien aines alkaa hajota, jolloin hiilidioksidia vapautuu ilmakehään. Kivennäismailla maaperä on yleensä hiilen nettonielu.

Selvitys sisältää laskelman, jossa seurakuntien metsänhoidolle asetetaan kolme eri tavoitetta: hiilivaraston kasvattaminen maksimaalisen suureksi sekä metsien taloudellisen nettonykyarvon maksimointi joko puolentoista tai kolmen prosentin korkokannan mukaan. Yksinkertaistettuna korkokanta tarkoittaa sitä, kuinka paljon taloudellista tuottoa metsistä halutaan saada.

– Selvitys on keskustelunavaus, jota voidaan käyttää, kun seurakunnassa päätetään, mitä metsille halutaan tehdä. Todennäköisesti kumpikaan äärimmäisistä vaihtoehdoista ei yleensä toteudu. Niiden väliltä voidaan löytää hyviä ratkaisuja, joissa kiinnitetään huomiota hiilen sidonnan lisäksi myös metsien monimuotoisuuden varjelemiseen ja virkistyskäyttöön, selvityksen kirjoittanut Luken tutkija Emmi Hilasvuori sanoo.

Vaihtoehdossa, jossa seurakunta asettaa tavoitteeksi hiilivaraston maksimoimisen, metsän hiilivarastot kasvavat seuraavien 20 vuoden ajan. Metsään ja maaperään sitoutuu hiilidioksidia keskimäärin 4,13 tonnia vuodessa metsähehtaaria kohti.

Suurinta taloudellista tuottoa tavoitteleva kolmen prosentin korkokanta tarkoittaa hakkuita, jotka tekevät metsistä hiilen päästölähteen. Hiilidioksidia vapautuu vuodessa noin 3,5 tonnia metsähehtaaria kohden.

Espoon seurakuntien hautaustoimen työnjohtaja Asko Leinonen kävi toukokuussa 2020 Velskolassa, josta seurakuntayhtymä päätti suojella 50 hehtaaria omistamaansa metsää.

Espoon seurakuntien hautaustoimen työnjohtaja Asko Leinonen kävi toukokuussa 2020 Velskolassa, josta seurakuntayhtymä päätti suojella 50 hehtaaria omistamaansa metsää.

Tavoitteista kannattaa puhua jo ennen metsäsuunnitelman tekoa

Nykyisillä hakkuumäärillä seurakuntien metsien käyttö pidemmällä aikavälillä on lähellä selvityksen keskimmäistä vaihtoehtoa, jossa metsän taloudellinen nettoarvo kasvaa 1,5 prosenttia vuodessa. Luonnonvarakeskuksen laskelman mukaan tässä vaihtoehdossa hehtaarin metsäalalta vapautuu hiilidioksidia 2,1 tonnia vuodessa.

Kirkkohallituksen maankäyttöpäällikkö Harri Palo tähdentää, että seurakunnan asettamien tavoitteiden kuuluisi ohjata metsäsuunnitelman laadintaa. Tuottotavoitteiden ja hiilitaseen ohella seurakuntien metsänhoidolla voi olla myös muita tavoitteita, kuten luonnon monimuotoisuus ja metsien monikäyttö.

– Tämän selvityksen pohjalta seurakunta voi keskustella siitä, minkälainen painoarvo siinä annetaan erilaisille tavoitteille ja metsiin liittyville arvoille. Tämä keskustelu tulisi käydä jo ennen kuin metsäsuunnitelmaa ruvetaan laatimaan, Palo sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi