Turvapaikanhakijoiden määrässä oli piikki vuonna 2015, 32 477 hakemusta. Tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä hakemuksia oli jätetty 1 622, niistä enemmistö uusintahakemuksia. Uusia hakemuksia oli heinäkuun lopulla vasta 658. Korona on vaikuttanut myös kiintiöpakolaisten tilanteeseen. Kuva on koneesta, jolla pakolaisia siirrettiin 24.7. Kreikan leireiltä Saksaan.
Turvapaikanhakijoiden määrä romahti – uusia hakemuksia on tänä vuonna jätetty vain 658
Koronapandemian aikana Suomeen on tullut vain vähän turvapaikanhakijoita. Eniten uusia hakemuksia ovat jättäneet turkkilaiset. Kiintiöpakolaisten tulo Suomeen on viivästynyt.
Kun koronapandemia sulki rajat, turvapaikanhakijoiden määrä romahti niin Suomessa kuin laajemminkin Euroopassa. Suomessa laskeva trendi on jatkunut muutenkin jo useiden vuosien ajan. Vuosi 2015 näyttää jääneen yksittäiseksi piikiksi.
Maahanmuuttovirasto eli Migri oli tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä vastaanottanut vain 1 622 turvapaikkahakemusta, joista runsaat tuhat oli uusintahakemuksia. Heinäkuu ei näytä vielä erityisesti muuttaneet tilannetta.
– Uusia hakijoita on vuoden alusta tullut tähän mennessä 658. Maaliskuusta lähtien on tullut 358 uutta hakemusta. Suuri osa hakemuksensa jättäneistä on ollut maassa jo ennen kuin rajat suljettiin. Pieni osa hakijoista on tullut maahan korona-aikana, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön aluevastaava Minna Serradj kertoo.
Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston EASO:n tilastot osoittavat, että tilanne on sama muuallakin Euroopan Unionissa. Ensi kertaa turvapaikkaa EU-maista haki helmikuussa noin 56 000 ihmistä. Huhtikuussa hakijoita oli vain 7 507.
Hakijoiden määrä on laskenut jo vuosia
Huippuvuonna 2015 turvapaikkahakemuksia jätettiin 32 477. Vuonna 2016 hakemuksia jätettiin 5 647. Viime vuonna hakemuksia jätettiin 4 550 ja niistäkin lähes puolet eli 2018 oli uusintahakemuksia. Vaikka tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä turvapaikkahakemuksia oli jätetty kaikkiaan 1622, niistä yli tuhat on uusintahakemuksia.
Uusintahakemuksensa jättäneet ovat siis maahan jo aiemmin tulleita, joiden aiempaa hakemusta ei ole hyväksytty. Uusintahakemuksen pitää käytännössä sisältää uusia, asian ratkaisuun vaikuttavia perusteita kansainväliselle suojelulle, jotta se johtaisi Maahanmuuttovirastossa uuteen turvapaikkapuhutteluun.
Migrissä ei tehty turvapaikkapuhutteluja koronatartuntojen ollessa Suomessa korkeimmillaan. - Minna Serradj
Minna Serradjin mukaan Maahanmuuttovirasto on tehnyt tänä vuonna 1 265 myönteistä ja 774 kielteistä päätöstä sekä jättänyt 780 hakemusta tutkimatta. Hakemuksista 98 on rauennut.
– Päätöstä odottavia on tällä hetkellä 3 213 ja tiedoksiantoa odottavia 327. Hallintotuomioistuinten käsiteltävänä on 2 855 tapausta. Yhteensä turvapaikkahakemuksen ratkaisua odottaa siis nyt noin 6 000 hakijaa.
Turkista on tullut 79 uutta hakemusta
Kriisit ja konfliktit eivät ole maailmasta vähentyneet. Sen sijaan liikkumisesta ja rajojen ylittämisestä on tullut vaikeampaa, kun rajoja on kaikkialla maailmassa suljettu koronaviruksen leviämisen estämiseksi.
Eniten hakijoita on Suomeen tänä vuonna tullut Turkista, 79. He pakenevat presidentti Recep Tayyip Erdoğanin hallintoa. Seuraavaksi eniten ensimmäistä kertaa turvapaikkahakemuksensa jättäneitä on Irakista ja Venäjältä.
Vaikuttaako korona jollain tavalla turvapaikkahakemusten käsittelyyn?
– Migrissä ei tehty turvapaikkapuhutteluja koronatartuntojen ollessa Suomessa korkeimmillaan. Nyt puhutteluja tehdään taas normaalisti, Minna Serradj vastaa.
Suomi ottaa tänä vuonna vastaan 850 kiintiöpakolaista sekä lisäksi alaikäisiä Välimeren maiden leireiltä. Myös esimerkiksi Saksa ottaa pakolaisia leireiltä. Tässä 24.7. otetussa kuvassa siirretään 85 lasta Ateenasta Saksaan menevään koneeseen.
Korona viivästytti kiintiöpakolaisten tuloa
Suomeen otetaan tänäkin vuonna myös niin sanottuja kiintiöpakolaisia sekä erityisen haavoittuvassa asemassa olevia alaikäisiä Välimeren maiden leireiltä. Heistä sata siirretään Kreikasta, 26 Maltalta ja 30 Kyprokselta. Kiintiöpakolaisia on puolestaan tarkoitus ottaa yhteensä 850. He ovat ihmisiä, joiden tilanteen YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on jo arvioinut, ja joiden katsotaan tarvitsevan kansainvälistä suojelua.
COVID-19 -pandemia on Minna Serradjin mukaan vaikeuttanut kiintiöpakolaisten pääsyä Suomeen. Heitä on tänä vuonna saapunut vasta 133, joista vain yhdeksän huhtikuun ja heinäkuun välisenä aikana.
– Kiintiöpakolaisten Suomeen saapumiselle ei olisi ollut estettä, mutta pandemian takia UNHCR ja IOM eli kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö ilmoittivat 18. maaliskuuta joutuvansa keskeyttämään kiintiöpakolaisten matkajärjestelyt lukuun ottamatta kaikkien kriittisimpiä hätätapauksia. Syinä tähän olivat muun muassa liikkumisrajoitukset, lentoyhteyksien puute ja henkilöstön turvallisuus.
Serradj kertoo, että Suomeen saapumista odottaa tällä hetkellä 330 kiintiöpakolaista. Matkajärjestelyt ovat käynnistymässä ja kiintiöpakolaisia voi tulla Suomeen vähitellen elokuun puolivälistä lähtien. Suomeen on jo valittu syyrialaisia pakolaisia Turkista ja kongolaisia pakolaisia Sambian pakolaisleireiltä.
– Lisäksi hätätapauksen perusteella on tänä vuonna valittu 99 kiintiöpakolaista useasta eri kansallisuudesta. Loput kiintiöpakolaisten valinnoista, eli Suomeen otettavat syyrialaiset pakolaiset Libanonista ja eri kansalaisuuksia edustavat pakolaiset Nigeristä, tehdään syksyn aikana, Serradj selvittää.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pohjoismaiset kirkonjohtajat: ”Viruksia on torjuttava, pakenevia ihmisiä ei”
AjankohtaistaKymmenen luterilaista ja katolista kirkonjohtajaa Pohjoismaista julkaisi kannanoton, joka käsittelee koronavirusta ja turvapaikanhakijoita.
