Arabiankielisen työn pappi Ramez Ansara kokee seurakuntalaistensa tilanteen raskaana. Taustalla pian toimintansa lopettava vastaanottokeskus Helsingin Kaarlenkadulla.
Turvapaikanhakijoita siirretään Helsingistä eri puolille Suomea – ”Tunnetasolla ihmisten hätä on musertavaa”
Rahan säästäminen ja turvapaikanhakijoiden odotukset ovat ristiriidassa.
Kevään mittaan Helsingissä lakkautetaan Kaarlenkadun ja Metsäläntien vastaaottoksekukset. Turvapaikanhakijoita siirretään pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen.
Siirrot koskettavat muun muassa arabiankielisestä työstä vastaavan pastori Ramez Ansaran seurakuntaa, jonka jäseniä on siirrettyjen joukossa. Ansaran tietojen mukaan seurakuntalaisia on siirretty ainakin Itä- ja Pohjois-Suomeen.
– He ovat pääasiassa 20-45-vuotiaita miehiä, joista osa on kääntynyt kristinuskoon. Islaminuskosta kristityiksi kääntyneet eivät voi palata Irakiin, sillä heidät tapettaisiin siellä. Vaikka valtion laki sallisi uskonnonvapauden, arabimaissa heimolaki on sitä voimakkaampi. Heimolaki perustuu islamistiseen lakiin, jonka mukaan islamin uskosta pois kääntyneet on surmattava, Ansara selittää.
Varmastikin puolet turvapaikanhakijoista toivoisi, että vastaanottokeskus sijaitsisi Helsingin keskustassa.
– Kimmo Lehto
Ansara kertoo olleensa yhteydessä Maahanmuuttovirastoon saamatta vastausta. Se hämmentää sekä Ansaraa että hänen seurakuntalaisiaan.
Tulosalueen johtaja Kimmo Lehto Maahanmuuttovirastosta tunnistaa sen, että vastaanottokeskusten lakkauttaminen ja turvapaikanhakijoiden siirtäminen toisaalle nostattavat tunteita.
Helsingin Kaarlenkadun 200-paikkainen ja Metsäläntien (Auramon) 100-paikkainen vastaanottokeskus lakkautetaan alkukesään mennessä.
– Turvapaikanhakijoiden siirroista tulee jatkuvasti palautetta. Mutta esimerkiksi Helsingin Kaarlenkadun vastaanottokeskus on niin sanottu transit-keskus, eli se on tarkoitettu alun perinkin alkuvaiheen oleskelupaikaksi. Tuolloin on tärkeää, että turvapaikanhakija on lähellä niitä viranomaisia, jotka kuulevat häntä turvapaikanhakuprosessin aikana, Lehto sanoo.
Suomessa on 10 000 turvapaikanhakijaa, paikkoja vastaanottokeskuksissa 7 400
Pääkaupunkiseudulta turvapaikanhakijoita siirretään eri puolille Suomea.
Valtion johto on asettanut vastaanottokeskusten käyttöasteeksi keskimäärin 90 prosenttia. Turvapaikanhakijan keskimääräisen vastaanottokustannuksen tavoitehinta on 55 euroa per vuorokausi. Toteuma oli viime vuonna 48 euroa vuorokaudelta.
– Ratkaiseva tekijä on viime kädessä raha. Vastaanottotoiminta maksoi vuonna 2018 veronmaksajille 207 miljoonaa euroa. Tyhjät vastaanottokeskuspaikat merkitsevät kymmenien miljoonien kuluja, ja niille rahoille olisi varmasti muutakin käyttöä. Koska keskimääräinen turvapaikanhakijan vastaanoton vuorokausihinta saatiin alle asetetun tavoitteen, säästettiin näillä asiakasmäärillä viime vuonna lähes 30 miljoonaa euroa, Lehto sanoo.
Maahanmuuttovirasto operoi ikään kuin ristiaallokossa valtion johdon määräysten ja turvapaikanhakijoiden toiveiden ja tarpeiden välillä.
– Varmastikin puolet turvapaikanhakijoista toivoisi, että vastaanottokeskus sijaitsisi Helsingin keskustassa. Samaa voi toivoa moni muukin asuntonsa suhteen, mutta meidän on toimittava määräysten ja realiteettien pohjalta. Käytännössä kohtuuhintaisia kiinteistöjä löytyy muuttotappiokunnista, mutta sieltä ei välttämättä löydy koulutettua työvoimaa tai tarpeellisia palveluita, Lehto sanoo.
Helsingin Kaarlenkadun vastaanottokeskus sulkee ovensa toukokuun lopussa ja Metsäläntien yksikkö huhtikuun loppuun mennessä.
Lisäksi vastaanottokeskusten lakkauttamisia ja niiden välisiä turvapaikanhakijoiden siirtoja määrittää luonnollisesti turvapaikanhakijoiden määrä. Lehdon mukaan tällä hetkellä Suomessa on noin 10 000 turvapaikanhakijaa, ja vastaanottokeskuksissa asuu tällä hetkellä 6 300 henkilöä. Paikkoja on käytettävissä 7 400.
– Kesään mennessä vastaanottokeskuspaikkojen tarpeen arvioidaan olevan noin 6 100. Alkuvuodesta vastaanottokeskuksia on lakkautettu muuallakin, yhteensä viisi kappaletta. Vastaanottokeskusten lakkauttamisissa pidettiin viime vuonna puolen vuoden tauko, Lehto kertoo.
– Tällä tavalla annettiin työ- ja oleskelurauhaa niin työntekijöille kuin turvapaikanhakijoillekin. Totta kai ihmisten yksilöllinen tilanne pyritään ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin vastaanottokeskuspaikkaa määrättäessä, kuten esimerkiksi vakituinen työ, opiskelu tai sairaudet, joiden hoito vaatii tietyllä paikkakunnalla asumista. Nollatuntisopimuksella olevat työpaikat ovat sitten erikseen.
Irakiin jäänyt vaimo on poistanut Facebook-kavereista
Pappi Ramez Ansara on huolissaan siirrettyjen psyykkisestä voinnista.
– Uskon kyllä, että siirretyt ihmiset tulevat sikäli toimeen, että he saavat heille kuuluvat tuet ja olosuhteet ovat muutenkin kunnossa. Sen sijaan henkinen hyvinvointi on uhattuna. Nämä ihmiset olivat jo muodostaneet sosiaalisia suhteita pääkaupunkiseudulla, ja joillakin oli työpaikka. Nyt he joutuivat irtisanoutumaan töistään. Samalla katkesivat siteet ystäviin pääkaupunkiseudulla, seurakuntaan ja ihan kaikkeen tuttuun ja turvalliseen, Ansara suree.
Monet Ansaran tuntemat turvapaikanhakijat ovat eläneet epävarmuudessa jo neljä vuotta. Yhtä kauan Ansara on yrittänyt tukea, lohduttaa ja valaa uskoa.
– Kerran kuulin, kun seurakuntalaiset puhuivat kiihkeästi Suomesta. Jätin heidät puhumaan sydämensä kyllyydestä ja palasin tunnin kuluttua takaisin. Piirsin mustan pisteen keskelle valkoista paperia ja kysyin heiltä, mitä he näkevät. Kaikki vastasivat näkevänsä mustan pisteen. Sanoin heille, että he näkevät nyt Suomen ja monet suomalaiset samalla tavalla.
On myös tapauksia, joissa Irakiin jäänyt vaimo ei ole enää jaksanut odottaa, vaan on katkaissut kaiken yhteydenpidon lastensa isään, Facebookia myöten.
– Ramez Ansara
Ansaran mukaan vuosien epävarmuus on aiheuttanut sen, että Suomesta korostuvat vain muutamat negatiiviset piirteet, ja lukemattomat hyvät asiat jäävät huomiotta.
Monet turvapaikanhakijat ovat alkaneet uskoa, että viivästys turvapaikka-anomuksen käsittelyssä on tahallista.
– Monet uskovat, että viivytyksen tarkoitus on saada heidät lähtemään maasta. On myös tapauksia, joissa Irakiin jäänyt vaimo ei ole enää jaksanut odottaa, vaan on katkaissut kaiken yhteydenpidon lastensa isään, Facebookia myöten, Ansara kertoo.
Seurakuntalaisten näköalattomuuden kokemukset ovat heijastuneet myös Ansaran omaan hyvinvointiin.
– Tunnetasolla ihmisten hätä on musertavaa, Ansara kuvailee.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Arkkipiispa Tapio Luoma ja joukko muita kirkkojen johtajia vetoavat uskonnonvapauden puolesta vastaanottokeskuksissa
AjankohtaistaTiedossa on tilanteita, joissa seurakuntien työntekijöitä ja vapaaehtoisia on estetty pääsemästä tapaamaan oman uskonnollisen yhteisönsä muualta tulleita jäseniä vastaanottokeskuksiin, vetoomuksessa kerrotaan.
