Köyhyys ja syrjäytyneisyys eivät selitä uskonnollista radikalisoitumista, väittävät tuoreet suomalaistutkimukset
Leena Malkki (vas.), Juha Saarinen ja Mika Pohjonen korostivat, että Suomessa jihadismista on vielä aivan liian vähän tieteellistä tietoa. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva.

Leena Malkki (vas.), Juha Saarinen ja Mika Pohjonen korostivat, että Suomessa jihadismista on vielä aivan liian vähän tieteellistä tietoa. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva.

Köyhyys ja syrjäytyneisyys eivät selitä uskonnollista radikalisoitumista, väittävät tuoreet suomalaistutkimukset

Suomen jihadistit pakenivat pimeään verkkoon sen jälkeen kun heidän Facebook- ja Twitter-tilinsä suljetttiin.

”Kun aluksi saavuin kalifaaattiin, elämä oli normaalia, ja se oli hyvää. Lapseni menivät kouluun, ja elämä oli tavallista. Mutta puolitoista vuotta sitten alkoivat pommitukset, ja kaikesta tuli paljon vaikeampaa.”

Näin kertoi 47-vuotias helsinkiläinen ”Isis-vaimo” Sanna National Geographic -lehdelle.

Maaliskuun lopussa Ilta-Sanomat selvitti seikkaperäisesti Sannan ja monen muun kantasuomalaisen, islamiin kääntyneen naisen muodostaman verkoston taustoja.

Suojelupoliisin tarkkailussa on noin 370 jihadistiseen toimintaan osallistuvaa henkilöä. Osa heistä on kantasuomalaisia. Kun Ilta-Sanomat selvitti Sannan taustoja, tuli yleiseen tietoisuuteen, että naisilla on luultua paljon merkittävämpi rooli jihadistiverkostossa.

Eilen sisäministeriö julkaisi kaksi ainutlaatuista tutkimusta jihadismista Suomessa. Helsingin yliopiston Tiedekulmassa julkaistut tutkimukset ovat otsikoiltaan Jihadistinen liikehdintä Suomessa ja Jihadistinen verkkoviestintä ja Suomi. Tutkimuksista vastaa kolmen hengen ryhmä, joihin kuuluvat tutkijat Leena Malkki, Juha Saarinen ja Matti Pohjonen.

Kaikki terroristinen toiminta ei ole jihadistista toimintaa, eikä kaikki jihadistiseen liikehdintään liittyvä toiminta ole terrorismia. – Leena Malkki

Raporttien julkaisutilaisuudessa Leena Malkki painotti, että kun Suojelupoliisi puhuu terrorismintorjunnan kohdehenkilöistä, kyse ei ole henkilöistä, jotka ovat valmiita tekemään länsimaissa terrori-iskun.

– Jihadistinen liikehdintä on Suomessa niin kuin monissa muissakin Länsi-Euroopan maissa valtaosaltaan väkivallatonta tukitoimintaa, joka kohdistuu Euroopan ulkopuolella käynnissä olevien taisteluiden tukemiseen, Malkki sanoi.

– Kaikki terroristinen toiminta ei ole jihadistista toimintaa, eikä kaikki jihadistiseen liikehdintään liittyvä toiminta ole terrorismia, Malkki sanoi.

Hän korosti, että kaikki jihadistinen liikehdintä ei edes ole laitonta. Esimerkiksi konfliktialueelle matkustaminen tai matkakokemusten jakaminen eivät ole rangaistavia tekoja.

– Myöskään jihadistisen maailmankuvan omaksuminen ei ole laitonta, Malkki totesi.

Syyrian sisällissota toi jihadistisen aktivismin Suomeen

Ennen vuotta 2010 alkanutta arabikevättä ja Syyrian sisällissotaa jihadistinen liikehdintä ei koskenut Suomea juuri lainkaan. Internetissä on tuolta ajalta ja varsinkin ennen sosiaalisen median kanavien yleistymistä niin vähän jälkiä, ettei tutkijoilla ole tarkkaa kuvaa, millaista tuo mahdollinen liikehdintä Suomessa on ollut.

Käänne tapahtui vuoden 2010 jälkeen. Irakin al-Qaidasta tuli Isis-järjestö, joka otti haltuunsa maa-alueita Irakissa ja Syyriassa. Lisäksi Syyrian sisällissodan oppositiopuolelle muodostui lukuisa määrä keskenään sotivia jihadistiryhmittymiä. Tällöin Syyrian sisällissota sekä Irakin jo vuosia jatkunut väkivaltakierre alkoivat heijastua myös Suomeen.

Viime vuosina jihadistinen verkkoliikenne on siirtynyt internetin salattuihin kanaviin, jonne viranomaisetkaan eivät helpolla yllä. Kuva: Reporters / Lehtikuva.

Viime vuosina jihadistinen verkkoliikenne on siirtynyt internetin salattuihin kanaviin, jonne viranomaisetkaan eivät helpolla yllä. Kuva: Reporters / Lehtikuva.

Varsinkin vuosina 2013–2015 sosiaalisessa mediassa oli runsaasti Isis-järjestön nimissä esitettyä materiaalia, jossa myös Suomi oli esillä.

– Noina vuosina Facebookissa ja Twitterissä oli runsaasti saatavilla Isis-myönteistä materiaalia, sillä viranomaiset eivät vielä puuttuneet asiaan. Kun viranomaiset alkoivat sulkea tilejä, verkkotoiminta siirtyi salattuihin kanaviin ja pimeään verkkoon. Tämän jälkeen tutkijoiden pääsy jihadistiseen aineistoon vaikeutui, sanoi Matti Pohjonen Tiedekulmassa.

Osana terrorisminvastaista kansainvälistä rintamaa Suomi tietenkin mainittiin vihollisena. Sen lisäksi Suomi-tietoisuutta ovat lisänneet täältä lähteneet vierastaistelijat, jotka ovat levittäneet englanninkielistä propagandaa länsimaihin.

On tärkeää huomata, että jihadistisen verkkoviestinnän tuottaminen ja kuluttaminen on kuitenkin useimmiten niin sanottua näppäimistöjihadismia, joka ei johda väkivaltaiseen toimintaan. – Mika Pohjonen

– Useat Suomesta Syyriaan lähteneet ovat toimineet aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Tähän on sisältynyt vastauksia muiden kysymykseen, millaista on kalifaatin alaisuudessa, sekä muiden rohkaisemista lähtemään Syyriaan ja Irakiin. Jonkin verran on ollut Suomea koskevaa uhkailua sekä uhkailua Suomen shiialaista väestöä kohtaan, Pohjonen sanoi Tiedekulman tilaisuudessa.

– On tärkeää huomata, että jihadistisen verkkoviestinnän tuottaminen ja kuluttaminen on kuitenkin useimmiten niin sanottua näppäimistöjihadismia, joka ei johda väkivaltaiseen toimintaan, hän sanoi.

Oikeaa islamia henkilöille itselleen

Islamilaisen terrorismin kohdalla on esitetty näkemyksiä, että radikalisoituminen johtuisi köyhyydestä ja näköalattomuudesta. Suurin osa Eurooppaan tulleista muslimeista on kotoisin hyvin niukoista oloista, ja Euroopassa muslimiväestö on keskimäärin muita kansalaisia vähemmän koulutettua ja alemmissa tuloluokissa.

Leena Malkin ja Juha Saarisen tutkimuksessa nähdään, että koetulla syrjinnällä on tapauskohtaisesti merkitystä.

Isis-vaimona tunnettu Sanna kertoi maaliskuussa julkaistulla amerikkalaisen uutiskava CNN:n videolla, että aluksi elämä Isisin alaisuudessa oli ”normaalia”. Kuva: Lehtikuva / Handout/ CNN.com

Isis-vaimona tunnettu Sanna kertoi maaliskuussa julkaistulla amerikkalaisen uutiskava CNN:n videolla, että aluksi elämä Isisin alaisuudessa oli ”normaalia”. Kuva: Lehtikuva / Handout/ CNN.com

Silti köyhyys ei ole tutkijoiden mielestä tyydyttävä selitys radikalisoitumiselle, sillä ”on syytä muistaa myös, että käytännössä selitystä etsitään verrattain pienen ihmisjoukon tekemille ratkaisuille”, tutkimuksessa todetaan.

Juha Saarinen huomautti tutkimusten julkistamistilaisuudessa, että suomalaisessa keskustelussa usein jumitetaan kysymyksessä, ”onko jihadistien islam oikeaa islamia”.

On lähdettävä siitä, että tämä on oikeaa islamia näille henkilöille itselleen. – Juha Saarinen

– Tähän sekoittuu se, että mikä on uskonnon rooli siinä, että näistä henkilöistä on tullut jihadisteja, Saarinen sanoi Tiedekulmassa.

– Kun tutkijana lähestyn kysymystä, mikä on uskonnon rooli, en voi lähteä siitä, että tämä ei ole oikeaa islamia. On lähdettävä siitä, että tämä on oikeaa islamia näille henkilöille itselleen.

Niinpä ei ole mielekästä kysyä, onko uskonnolla roolia, vaan millainen se rooli on.

– Jos miten-kysymystä ei käsitellä, keskustelu tästä hyvin vaikeasta aiheesta ei pääse kehittymään

Teko voi näyttää siltä, ettei se liity uskontoon

Tutkijakolmikko nosti esiin tosiasian, että monet karismaattiset jihadistiset avainaktivistit eivät välttämättä ole kovin syvällisiä uskonoppineita.

Myös terrori-iskun tekijöillä saattaa olla hyvin maallistunut ja uskontoon välinpitämätön tausta. Heinäkuussa 2016 Tunisian ja Ranskan kansalainen Mohamed Lahouaiej Bouhlel ajoi Renault-merkkisellä kuorma-autolla väkijoukkoon Nizzassa ja murhasi 85 ihmistä. Tekijä kärsi alkoholismista ja mielenterveysongelmista, eikä hän noudattanut muslimien elämäntapaa.

Tilaisuuden jälkeen Juha Saarinen sanoi haastattelussa, että tällainen tekijä saattaa ulkopuolisen silmissä näyttää juuri siltä, ettei teko liity uskontoon lainkaan. Tosiasiassa tekijän taustan ja teon uskonnollisen luonteen välillä on hyvin looginen yhteys.

– Taustalla voi olla henkilökohtainen katumuksen tunne ja uskonnon uudelleen löytämisestä esimerkiksi vankilassa. Usein keskeisenä motivaattorina on, että halutaan sovittaa entisen elämän synnit osallistumalla jihadistiseen toimintaan ja kuolemalla Allahin tiellä, Saarinen sanoi.

– Isis on värvännyt juuri henkilöitä, joilla on rikollista taustaa, juuri sillä periaatteella, että näin he voivat lunastaa itselleen pelastuksen, Saarinen sanoi.

Kuvakaappauksia Isisin propagandalehdestä Dabiqista.

Kuvakaappauksia Isisin propagandalehdestä Dabiqista.

 

Mitä ovat islamismi, jihadismi ja salafismi?

Islamismi tai poliittinen islam tarkoittaa islamin tulkintoja, jotka painottavat uskonnon poliittis-yhteiskunnallista luonnetta, mitä kautta islam ymmärretään paitsi uskonnoksi myös poliittiseksi ideologiaksi.

Jihadismi on salafistinen ja islamistinen liike, joka käy jihadia eli pyhää sotaa väkivaltaisena hyökkäyssotana. Jihadistien tavoitteena on aluksi yhdistää koko islamilainen uskonyhteisö yhden kalifin alaisuuteen, minkä jälkeen jihadistien pitkän tähtäimen tavoitteena on koko maailman islamisoiminen.

Salafismi on sunni-islamilainen fundamentalistinen liike, joka pitää esikuvinaan 'hurskaita esi-isiä' (arab. al-salaf al-salih) eli profeetta Muhammedin aikalaisia. Nämä kolme varhaisinta muslimien sukupolvea nähdään salafismissa esikuvana sen suhteen, kuinka islamia pitää harjoittaa, sillä silloin islam oli vielä kaikkein puhtaimmillaan.

Lähde: Wikipedia

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi