Iranin ulkoministeri Mohammed Javad Zarif vieraili 19. elokuuta Suomessa ja tapasi ulkoministeri Pekka Haaviston.
Ulkoministeri Pekka Haavisto: ”Ihmisoikeudet ovat aina esillä Suomen ja Iranin tapaamisissa”
Euroopan unionin ulkoministerien tapaamisessa puhuttiin myös uskonnollisesta vainosta.
Iranilaisen kristityksi kääntyneen muslimin palauttaminen Iraniin ja pidätys siellä nousi Suomessa esille juuri ennen maan ulkoministerin Mohammed Javad Zarifin vierailua täällä. Ulkoministeri Pekka Haaviston erityisavustaja Joel Linnainmäki totesi Twitterissä vierailun jälkeen, että ”asia nostettiin esiin, samoin muutama muu tapaus, ihmisoikeudet yleisesti ja brittien laivan haltuunotto”.
Länsimaissa on vähitellen havahduttu siihen, että uskonnollinen vaino on yleistä ja kristityt vainotuin ryhmä. Iso-Britannian ulkoministeriö julkaisi heinäkuussa raportin, jonka mukaan 80 prosenttia uskontonsa vuoksi vainotuista on kristittyjä. Raportin oli tilannut ulkoministeri Jeremy Hunt piispa Philip Mountstepheniltä. Raportti perustui laajaan selvitystyöhön.
Kirkko ja kaupunki lähetti näistä aiheista kysymyksiä ulkoministeri Pekka Haavistolle (vihr).
Nousiko Iraniin palautetun kristityksi kääntyneen ja siellä pidätetyn turvapaikanhakijan tilanne esiin tapaamisessanne Iranin ulkoministerin kanssa?
– Keskustelun pääaiheena oli Iranin pitäytyminen ydinsopimuksessa, jota Suomi ja EU pitävät tärkeänä ydinaseiden leviämisen estämiseksi, sekä ajankohtaisessa jännitteen kasvamisessa Hormuzin salmessa. Vetosimme siihen, että Iran pysyy aiemmissa velvoitteissaan, eikä ala valmistaa ydinaseissa tarvittavaa materiaalia.
– Ihmisoikeuskysymykset olivat esillä laajasti. Esillä oli niin pidätetyn laivan Stena Imperon miehistön tilanne, turvapaikanhakijoiden asema ja kohtelu sekä jotkut erilliset ihmisoikeustapaukset, joita Suomi seuraa. Ihmisoikeuskysymykset ovat aina esillä Suomen ja Iranin tapaamisissa.
Esille nousivat myös tilanteet, joissa henkilöitä vainotaan uskontonsa tai vakaumuksensa vuoksi.
– Pekka Haavisto
Mitä keinoja ulkoministeriöllä on seurata täältä muuten kuin vapaaehtoisesti palautettujen kohtaloa?
– Suomen suurlähetystö Teheranissa, yhteydenpito muiden maiden edustustoihin sekä kansainvälisiltä järjestöiltä ja YK:lta tulevat tiedot ovat reittejä, joita pitkin voidaan seurata yksittäisiä ihmisoikeuskysymyksiä.
Entä jos tulee tietoja, että täältä palautetut ovat kotimaassaan joutuneet vainon kohteeksi? Miten tilannetta seurataan?
– Turvapaikkakysymyksiä ja myös kielteisen päätöksen saaneiden henkilöiden palautuksia Suomessa hoitavat Maahanmuuttovirasto, oikeuslaitos sekä poliisi. Ulkoministeriö tuottaa laajempaa tietoa eri maiden ihmisoikeustilanteesta, ja tämä tieto on asianomaisten viranomaisten käytössä.
– Suomen kansalaisten kohdalla ulkoministeriötä velvoittavat konsulipalvelulain säädökset, jotka edellyttävät avun antamista Suomen kansalaisille heidän joutuessaan hätätilanteeseen.
Britanniassa julkistettiin heinäkuussa ulkoministeriön tilaama selvitys vainotuista kristityistä. Millä tavalla Suomen ulkoministeriö seuraa tätä tilannetta ja ottaa asian esille niiden maiden kanssa, joissa esimerkiksi kääntyminen kristityksi johtaa vainoon?
– EU:n ulkoministereiden epävirallisessa kokouksessa Helsingissä käsiteltiin laajasti ihmisoikeuskysymyksiä ja myös ihmisoikeuspuolustajien asemaa. Esille nousivat myös tilanteet, joissa henkilöitä vainotaan uskontonsa tai vakaumuksensa vuoksi. Näihin tilanteisiin EU ja Suomi ovat kiinnittäneet toistuvasti huomiota.
– Suomi on ehdolla YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi vuosiksi 2022–24. Nykyisessä hallitusohjelmassa ihmisoikeudet ovat painotetusti esillä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ainakin kymmeniä kristityksi kääntyneitä on palautettu vaaraan – heitä on pidätetty, jotkut ovat kateissa ja osa piileskelee henkensä edestä
AjankohtaistaTurvapaikan saajan uskolta vaaditaan Maahanmuuttovirastossa paljon, palautettavia kehotetaan puolestaan pitämään uskonsa piilossa. Samaan aikaan jopa kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden suomalaisia tukijoita on uhkailtu.
