null Uskontojen vuoropuhelun ammattilaisen kova kritiikki: ”Näyttämöllä patsastelevat vain yhdet ja samat miehet”

Heidi Rautionmaalla on yli kahden vuosikymmenen kokemus uskontodialogista.

Heidi Rautionmaalla on yli kahden vuosikymmenen kokemus uskontodialogista.

Ajankohtaista

Uskontojen vuoropuhelun ammattilaisen kova kritiikki: ”Näyttämöllä patsastelevat vain yhdet ja samat miehet”

Pastori Heidi Rautionmaan mukaan ruohonjuuritason uskontodialogin voima on siinä, että se on vapaa valtarakenteista.

Voiko opettaja sanoa vanhemmille, että heidän lapsensa on koulussa liian väsynyt, koska edellisen illan uskonnollinen tilaisuus on syönyt uniaikaa?

– Sehän on ajankäyttöä eikä uskontoa koskeva asia, ja siitä pitää keskustella ihan normaalilla tavalla ajankäyttöä koskevana kysymyksenä, sanoo uskontodialogikouluttaja, pastori Heidi Rautionmaa.

Opettajan pulmatilanne on esimerkki niistä kysymyksistä, joihin Rautionmaa saa työssään vastata.

Rautionmaan mielestä Suomessa osataan juhlapuheissa korostaa uskontojen keskinäisen ymmärryksen tärkeyttä, mutta käytännön tilanteissa voi puuttua luottamusta ja rohkeutta tuoda esille myös haastavia asioita.

Uskontojen vuoropuhelussa ei ole tarkoitus sulauttaa kaikkia uskontoja yhteen.
– Heidi Rautionmaa

– Uskontojen edustajien vuoropuhelu voi syntyä vain yhdenvertaisessa tilanteessa, johon kuuluu luottamus ja turvallisen ilmapiirin rakentaminen. Molempien on saatava tulla dialogiin itsenäisinä, eikä niin, että toinen osapuoli on toisen keskustelun kohteena, Rautionmaa sanoo.

– Dialogia ei ole se, että toisen täytyy olla puolustusasemissa tai kuunnella, kun toinen on jo valmiiksi määritellyt vastaukset, hän sanoo.

Ongelmana on, että enemmistöllä ja vähemmistöllä on erilainen tarve ja motiivi vuoropuheluun.

– Vuoropuhelun merkityksen ymmärtää usein parhaiten se, joka ei muuten saa ääntään kuuluviin, hän sanoo.

Uskontoja ei sulauteta yhteen

Uskontojen vuoropuhelussa ei ole tarkoitus sulauttaa kaikkia uskontoja yhteen, toteaa Heidi Rautionmaa. Keskusteluun kyllä tuodaan asioita, jotka yhdistävät, mutta tämä ei poista uskontojen välisiä eroja.

– Kysymys on siitä, miten uskontojen edustajat elävät yhdessä ilman, että he kokevat toisensa uhkana. Vastakkaisasettelusta tulisi päästä eroon. Identiteetti ei muodostu siitä, mitä kukin ei ole, vaan mitä kukin on, ja miten on vuorovaikutuksessa muiden kanssa, Rautionmaa sanoo.

Hänen mukaansa ruohonjuuritason vuoropuhelussa puhutaan ilman leimoja.

– Siinä osallistujat itse määrittelevät, miksi he haluavat kokoontua yhdessä, ja mitä tavoitteita kokoontumisella on. Toista ihmistä ei nähdä enää ensisijaisesti jonkin tietyn uskonnon edustajana vaan yksilöllisenä lähimmäisenä, jonka omia kokemuksia kukaan ei voi kiistää, Rautionmaa kuvaa.

– Jokainen ihminen on jatkuvasti katsomusdialogissa ympäröivän maailman kanssa, sanoo Heidi Rautionmaa.

– Jokainen ihminen on jatkuvasti katsomusdialogissa ympäröivän maailman kanssa, sanoo Heidi Rautionmaa.

Yhtenä huolena Heidi Rautionmaan mukaan on, että uskontodialogi teollistuu. Tällöin ulkopuolisen rahoituksen varassa toimivat institutionalisoituneet järjestöt alkavat elää itse itseään varten.

Edelleen institutionalisoitunut uskontodialogi alkaa näyttää elitistiseltä, jolloin ainoastaan uskontonsa hyvin tuntevat voivat osallistua vuoropuheluun.

– Jokainen ihminen on jatkuvasti katsomusdialogissa ympäröivän maailman kanssa. Tästä esimerkkinä ovat arjen kohtaamiset, joissa ihmiset edustavat omaa itseään eivätkä esiinny jonkin tietyn organisaation nimissä, Rautionmaa sanoo.

– Instituutiot voivat myös pitää tällaista vapaata uskontodialogia uhkana juuri siksi, että sitä ei voi kontrolloida. Se on luovassa tilassa, joka mahdollistaa uudistavan ja innovatiivisen oppimisen. Ruohonjuuritasolla tittelit ja asemat eivät sido, vaan ihmiset osallistuvat dialogiin itse asian takia.

Naisten ääni ei kuulu kuin ruohonjuuritasolla

Heidi Rautionmaan mukaan uskontodialogin institutionalisoitumisesta on seurannut koko alan miesvaltaisuus.

– Vaikka juhlapuheissa korostetaan naisten merkitystä muutosvoimana, uskontodialogin näyttämöllä patsastelevat useimmiten vain yhdet ja samat miehet, Rautionmaa sanoo.

Hän on ollut pitkään mukana kansainvälisen Religions of Peace -järjestön Women of Faith Networkin Euroopan johtajistossa. Tällä hetkellä hän suunnittelee ohjelmaa kyseisen verkoston kansainväliseen kokoukseen, joka pidetään elokuussa Saksassa.

– Ruohonjuuritason uskontodialogi on usein käytännöllistä. Siinä naiset saavat äänen ja pääsevät toimimaan. Esimerkiksi tulevana ramadanina Naisten uskontodialogineuvosto (Interfaith Council of Women in Finland) järjestävät Mellunmäen moskeijassa uskontodialogisen iftar-aterian paastopäivän päätteeksi, Rautionmaa sanoo.

– Uskontodialogi voi olla yksinkertaisesti yhdessäoloa yhteisen ruokapöydän ääressä. Kysymys on siitä, kuinka ruokaseurueessa ollaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.