USKOT-foorumin puheenjohtajan Yaron Nadbornikin mukaan Kulosaaren yhteiskoulu rikkoo lakia opettaessaan katsomusaineita yhdessä – Rehtori on eri mieltä: ”Meidän näkökulmastamme asia on loppuun käsitelty”

USKOT-foorumin puheenjohtajan Yaron Nadbornikin mukaan Kulosaaren yhteiskoulu rikkoo lakia opettaessaan katsomusaineita yhdessä – Rehtori on eri mieltä: ”Meidän näkökulmastamme asia on loppuun käsitelty”

USKOT-foorumi julkaisi kouluille oppaan siitä, miten katsomusaineiden opetus tulisi järjestää. Huomattava osa oppaasta on lakien ja kansainvälisten sopimusten esittelyä.

Mitä, jos englantia, ruotsia ja saksaa alettaisiin opettaa samoilla oppitunneilla? Nehän ovat sukulaiskieliä, joiden sanastossa ja kieliopissa on paljon samanlaista.

Harva innostunee ideasta. Uskontojen välisen yhteistyöjärjestön USKOT-foorumin uudessa kouluoppaassa kysytään samassa hengessä, minkä takia sitten eri uskontoja opetettaisiin samoilla oppitunneilla.

– Eihän kemiaakaan opeteta fysiikan tunneilla, vaikka molemmissa käytetään numeroita, sanoo USKOT-foorumin puheenjohtaja Yaron Nadbornik.

Perusopetuslaki määrää, että jos koulun oppilaista vähintään kolme kuuluu johonkin uskontokuntaan, koululla on velvollisuus järjestää heille oman uskonnon opetusta. USKOT-foorumin hallituksen tietoon tulee jatkuvasti tapauksia, joissa kyseistä oikeutta loukataan.

– Aika moni opetuksen järjestäjä on ymmärtänyt väärin, mitkä ovat uskonnonopetuksen perusteet ja tavoitteet, Nadbornik sanoo.

Siksi USKOT-foorumi julkaisi kouluille oppaan, jossa neuvotaan, kuinka katsomusaineiden opetus tulisi järjestää.

Huomattava osa oppaasta on lakien ja kansainvälisten sopimusten esittelyä. Nadbornikin mukaan se on tarpeen, koska lainkaan kaikki opettajat ja opetuksesta vastaavat virkamiehet eivät tunne lakeja riittävästi.

– Kunnilla on iso vastuu siitä, miten opetussuunnitelma toteutuu. Jokainen kunta tulkitsee sitä itse, Nadbornik sanoo.

– Jos virkamiehet eivät tiedä lain sisällöstä riittävästi, he voivat tehdä päätöksiä, jotka loukkaavat lakia. Se ei välttämättä ole tahallista.

Yaron Nadbornik osallistui lokakuussa uskontojen yhteiselle rauhankävelylle Helsingissä. Kuva: Jussi Helttunen

Yaron Nadbornik osallistui lokakuussa uskontojen yhteiselle rauhankävelylle Helsingissä. Kuva: Jussi Helttunen

Yaron Nadbornikin mukaan yhteisopetuskokeilut ovat laittomia

Yaron Nadbornikin mukaan Suomessa loukataan eniten muslimiyhteisöihin ja ortodoksiseen kirkkoon kuuluvien oppilaiden oikeuksia.

– Esimerkiksi Kirkkonummella oli tapaus, jossa ruotsinkieliset ortodoksikristityt ja elämänkatsomustiedon opiskelijat laitettiin samalle uskontotunnille luterilaisten kristittyjen kanssa, vaikka opetussuunnitelmat eivät ole samanlaisia, Nadbornik kertoo.

Juutalainen Nadbornik oli ”sikäli onnekas”, että sai käydä peruskoulun Helsingin juutalaisessa koulussa. Useimmilla vähemmistöuskonnoilla ei ole samanlaista mahdollisuutta.

Nadbornik ja USKOT-foorumin uusi opas kritisoivat rankasti helsinkiläisen Kulosaaren yhteiskoulun päätöstä opettaa eri katsomusaineita osittain samoilla oppitunneilla. Tapa on sittemmin levinnyt joihinkin muihinkin kouluihin eri puolella Suomea.

USKOT-foorumin oppaan mukaan yhteiset oppitunnit syrjivät vähemmistöuskontojen edustajia. Nadbornik on vielä tiukempi: hänen mukaansa yhteisopetus rikkoo lakia.

– Opetushallitus ei ole hyväksynyt mitään yhteisopetuskokeiluja. Kyseessä on laiton tapa opettaa uskontoa, hän sanoo.

Kun me kaikki tiedämme, keitä olemme itse, meidän on helppo käydä dialogia. – Yaron Nadbornik

Eduskunnan oikeusasiamies (2013), Etelä-Suomen aluehallintavirasto (2013) ja eduskunnan apulaisoikeusasiamies (2015) ovat todenneet, että Kulosaaren yhteiskoulun järjestely ei riko lakia. USKOT-foorumin opas huomauttaa, että aluehallintoviraston päätös koski vain oppituntien järjestämistä yhteisissä tiloissa eikä ottanut kantaa opetuksen sisältöihin ja tavoitteisiin.

Kulosaaren yhteiskoulun mukaan oppitunnit pidetään samassa luokassa vain siltä osin kuin eri katsomusaineiden oppisisällöt ovat opetussuunnitelman mukaan yhteneväiset. Sekään ei ole Nadbornikin mielestä ongelmatonta. Hän korostaa, että uskonnonopettajien pitää olla päteviä opettamaan juuri sitä uskontoa, jota he opettavat.

– Ei voi olla niin, että opettaja on kouluttautunut evankelis-luterilaisen kristinuskon opettajaksi, mutta hän opettaa samalla tunnilla ortodoksista ja katolista kristinuskoa, islamia, juutalaisuutta ja buddhalaisuutta.

Jos Kulosaaren yhteiskoulun päätös teidän nähdäksenne rikkoo lakia, tulisiko siitä vastaava taho haastaa oikeuteen?

– Pitää miettiä. En tiedä, olemmeko me oikea taho haastamaan koulua oikeuteen. Mutta jollain tavalla tämä pitää saada loppumaan, Nadbornik vastaa.

”Lapset vasta opettelevat, keitä he ovat”

Yhteistä katsomusainetta perustellaan usein sillä, että olisi hyvä, että muslimit oppisivat enemmän juutalaisuudesta, juutalaiset kristinuskosta, kristityt uskonnottomista ja uskonnottomat islamista.

Yaron Nadbornikinkin mielestä tavoite on hyvä. Hän on itse osallistunut kymmenisen vuotta aktiivisesti uskontodialogitoimintaan. Nadbornikin mielestä on kuitenkin tärkeää, että lapset oppivat ensin tuntemaan oman uskontonsa.

– Uskontodialogihankkeissa olen huomannut, että kun me kaikki tiedämme, keitä olemme itse, meidän on helppo käydä dialogia. Mutta lapset vasta opettelevat, keitä he ovat ja mitkä ovat heidän perinteensä, hän sanoo.

Nadbornik ajattelee, että kun ihminen ymmärtää riittävän syvällisesti omaa taustaansa ja uskonnollisia juuriaan, hänen on helppo antaa muidenkin olla sellaisia kuin ovat.

Rehtori: Kulosaaren yhteisopetuksen laillisuus on tutkittu kolme kertaa

Kulosaaren yhteiskoulun rehtori Lauri Halla sanoo Kirkko ja kaupungille, että koulun katsomusaineiden opetusjärjestelyn laillisuus on tutkittu kolmeen kertaan. Halla viittaa eduskunnan oikeusasiamiehen, Etelä-Suomen aluehallintaviraston ja eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen lausuntoihin.

– Meidän näkökulmastamme asia on loppuun käsitelty. Erilaisia integrointiratkaisuja katsomusaineiden opetuksessa on näiden laillisuusratkaisujen jälkeen otettu käyttöön useissa kouluissa, kunnissa ja jopa maakuntatasolla ympäri maata. Aiheesta on myös väitöskirjatason tutkimusta, Halla sanoo.

Hallan mukaan palaute ja tutkimus osoittavat, että integrointi tuottaa paremman lopputuloksen kuin katsomusaineiden jyrkkä rajaaminen.

– Samansuuntaista oppiaineiden välistä integraatiota tehdään katsomusaineiden lisäksi monissa muissakin oppiaineissa perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi