Uutistausta: Yhdysvalloissa ja Venäjällä uskontoa kytketään valtaan – yhdistelmä on vaarallinen
Moni Donald Trumpin kannattajista näkee hänet Jumalan valittuna. Vladimir Putin ja patriarkka Kirill ovat valjastaneet uskonnon sodankäynnin välineeksi.
Kun uskoa ja uskontoa käytetään poliittisiin tarkoituksiin, syntyy vaarallinen ilmiö. Tämä näkyy nyt niin Yhdysvalloissa kuin Venäjälläkin. Uskosta ja perinteestä on tehty kiihkonationalismin argumentteja poliittisten päämäärien saavuttamiseksi.
Donald Trumpin kannattajakunnassa murhayritys ja siitä selviytyminen nähdään merkkinä siitä, että hän on Jumalan valitsema. Evankelikaalisen liikkeen johtajat pitävät murhayritystä hengellisenä tapahtumana. Tämä on omiaan vahvistamaan motivaatiota äänestää Trumpia syksyn presidentinvaalissa.
Sosiaalinen media täyttyy kuvista, joissa Jumala suojelee Trumpia. Tästä esimerkkinä on hänen poikansa vaimon, Lara Trumpin, julkaisema kuva Instagramissa. Siinä Trump istuu työpöytänsä ääressä ja Jeesus pitää käsiään hänen olkapäillään. ”Fear not I am with you” (Älä pelkää, olen kanssasi), kuuluu teksti. Kyseinen kuva kiertää laajasti sosiaalisessa mediassa.
Monet evankelikaalit katsovat elävänsä historian kriittisellä hetkellä.
Monet amerikkalaiset pitävät Yhdysvaltoja Jumalan valitsemana kansana. He ajattelevat, että se on kansa, joka tarvitsee johtajan, Donald Trumpin, opastamaan kansaansa oikealle tielle, pois synnistä, josta Jumala rankaisee. Evankelikaaleille tämä tarkoittaa erityisesti aborttikieltoa ja homoliittojen kieltämistä. Monet evankelikaalit katsovat elävänsä historian kriittisellä hetkellä, peräti viimeisellä hetkellä.
Kristityt valitsijat siis tilaavat ja Trump toteuttaa tämän tilauksen. Tästä hyvänä osoituksena on se, kun Trump nimitti presidenttikautensa aikana kolme tuomaria korkeimpaan oikeuteen ja näin ollen vahvisti sinne konservatiivisen enemmistön, joka toimii vielä vuosikymmeniä. Kesäkuussa 2022 tuomioistuin lakkautti kansallisen aborttisuojan. Tämä antaa konservatiivisille osavaltioille oikeuden kieltää abortin.
”Meidän täytyy tuoda uskonto takaisin”
Donald Trumpin julistus tuomiopäivän taistelusta hyvän ja pahan välillä jättää pappien saarnat varjoonsa. Jos maa vielä maallistuu, sitä vastustaessa pitää osoittaa taistelunhalua.
Vähemmistöstä käsin ei voi toimia demokraattisesti. Tarvitaan siis muita keinoja. Yhdysvaltain kongressitalon eli Capitolin valtaus 6. tammikuuta 2021 on tästä esimerkki. Väkijoukossa näkyi kristillisiä lippuja ja julistuksia, joiden sanoma oli, että Jumala on pelastajani ja Trump presidenttini. Ei siis ollut yksinomaan väkivaltaa, vaan myös ylistyslauluja ja rukouksia.
Donald Trump on kannattajilleen marttyyri, varsinkin murhayrityksen jälkeen.
Kristitty nationalisti Marjorie Taylor Greene, republikaanien edustaja Yhdysvaltain edustajainhuoneessa, vertaa Trumpia Jeesukseen. Molemmat ovat vallanpitäjien rikollisiksi tuomitsemia: toinen ristiinnaulittiin ja toinen yritettiin murhata. Donald Trump on kannattajilleen marttyyri, varsinkin murhayrityksen jälkeen.
Donald Trumpilla on Yhdysvaltain herätyskristittyjen keskuudessa vankka tuki. Peräti 81 prosenttia valkoisista evankelikaaleista sanoi huhtikuussa tehdyssä kyselytutkimuksessa 2024 äänestävänsä Trumpia. Muiden kuin evankelikaalisten protestanttisten kirkkojen valkoihoisista 57 prosenttia tukee Trumpia. Valkoisten katolilaisten keskuudessa tuki on 61 prosenttia.
Mustien protestanttien selkeä enemmistö, 77 prosenttia, sen sijaan kannatti samaisessa kyselyssä presidentti Joe Bidenia, joka ilmoitti 21. heinäkuuta vetäytyvänsä vaaleista. Tutkimuksen teki Pew International.
Republikaanien puoluekokouksessa kuultu slogan ”We have to bring back religion” (Meidän täytyy tuoda uskonto takaisin) on yhtä realistinen kuin pelottava, sillä se osoittaa suuntaa kohti valtiomuotoa, jossa Trump käyttäisi valtaa ikään kuin Jumalan edustajana.
Putin ja Kirill kietovat sodan pyhyyden kaapuun
Historia on osoittanut, että sotaa, johon liittyy uskonnollinen lataus, on erityisen vaikea lopettaa. Tämä johtuu siitä, että pyhiksi koetut arvot ovat rauhan solmimisen tiellä. Nuo arvot ovat niin syvällä kansakunnan ja yksilöiden uskossa ja perinteessä, että jos niitä rikotaan, pilkataan myös Jumalaa.
Tunne siitä, että vihollinen pilkkaa sitä, mitä pidetään pyhänä, muuttaa konfliktin luonnetta suuremmaksi kuin pelkästään aineelliseksi sodaksi. Siitä tulee sota puhtauden ja likaisuuden, uskollisuuden ja uskottomuuden, hyvän ja pahan välillä. Vastustajasta tulee demoni, joka tulee kukistaa kaikin keinoin.
Kremlin viime keväänä antamassa asetuksessa muistutetaan, että vanha Venäjän kansa on hengellinen ja moraalinen yhteisö, johon kuuluvat niin venäläiset kuin ukrainalaiset pyhät kirkot, puhumattakaan maiden yhteisestä historiasta ja perinteestä. Tätä pyhää Ukraina Kremlin mukaan vastustaa.
Presidentti Vladimir Putin on puhunut pyhästä sodasta, jota Venäjä käy puolustaakseen olemassaoloaan ja arvojaan. Venäjän ortodoksisen kirkon pää, Moskovan patriarkka Kirill on asettunut Putinin tueksi. Hän katsoo, että sota on seurausta länsimaisista arvoista ja että sodassa kyse on hyvän ja pahan taistelusta.
Moskovan patriarkaatille Ukrainalla on erityinen merkitys, sillä se näkee juurensa nyky-Ukrainan alueella tapahtuneessa Kiovan kasteessa. Suuriruhtinas Vladimir antoi 900-luvun lopulla kastaa itsensä ja kansansa, mitä pidetään itäslaavilaisen ortodoksisuuden alkupisteenä. Patriarkka Kirillin ajattelussa Venäjä, Valko-Venäjä, Ukraina ja Moldova kuuluvat kaikki venäläiseen maailmaan eli pyhän Rusin alueeseen.
Pyhän sodan käsite on vallan manipulaatiokeino
Patriarkka Kiril on perustellut pyhää sotaa sillä, että Venäjä ja sen kansa puolustavat pyhän Venäjän hengellistä kotia. Siksi “sotilaallinen erikoisoperaatio” on hengellisestä ja moraalisesta näkökulmasta pyhä sota. Pyhällä sodalla hän myös viittaa Suureen isänmaalliseen sotaan Saksaa vastaan eli toiseen maailmansotaan.
Monet vieroksuvat syystäkin käsitettä pyhä sota. Se muistuttaa islamististen terroristien kehotusta ”jihadiin”, eli pyhään sotaan. Herää kysymys, miten kansan hengellinen velvollisuus voi olla toisen kansakunnan tuhoaminen.
Vaikka katolisen kirkon johtaja, paavi Franciscus on ollut varovainen sotaan liittyvissä kannanotoissaan, hän on painottanut, ettei kristinuskon nimessä voi hyväksyä minkäänlaista pyhää sotaa.
Väkivaltaiset voimat ja ideologiat eivät kuitenkaan lopullisesti pysty sammuttamaan tavallisten ihmisten voimaa ja uskoa paremmasta huomisesta.
Pyhän sodan käsite on kautta historian ollut poliittisen vallan manipulaatiokeino hengellisistä asioita tärkeänä pitävää väestöä kohtaan. Uhkauksella väkivallasta ja saavutettujen etujen menettämisestä ihmisiä on pakotettu tappamaan Jumalan nimessä, jotta itsevaltiaat voisivat toteuttaa haaveensa uusista aluevaltauksista.
Väkivaltaiset voimat ja ideologiat eivät kuitenkaan lopullisesti pysty sammuttamaan tavallisten ihmisten voimaa ja uskoa paremmasta huomisesta. He eivät anna Putinin ja Kirillin määritellä pyhyyttä, vaan pitävät henkilökohtaisen uskonsa omana turvanaan.
Ukrainalaiset ovat kansa, joka on vapautumassa neuvostoajan valheista ja korruptiosta, ja joka rakentaa tilalle omaa minäkuvaansa. Minäkuvaa, jonka puolesta he ovat valmiita kuolemaan, jotta uudet sukupolvet saisivat kasvaa ja elää rauhassa ja vapaudessa.
Kirjoittaja on teologi ja tietokirjailija.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Päätoimittajalta: Osalle äänestäjistä Trumpin voitossa näkyy Jumalan tahto
PuheenvuorotDonald Trump voitti Kamala Harrisin selkeästi Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Euroopan on nyt aika hankkia itselleen kotivara.