Uutistausta: Yhdysvaltojen kristillinen oikeisto on poliittinen hurmosliike, joka pitää Donald Trumpia Jumalan valittuna
Kiihkeimpien kannattajien piireissä Trump nähdään lopunajan airueena, josta profetoitiin jo 2000-luvun alussa.
Demokraattien ehdokas, nykyinen varapresidentti Kamala Harris on ollut koko syksyn niukassa johdossa Yhdysvaltain presidentinvaaleista tehdyissä kyselytutkimuksissa. Valtakunnallisissa kyselyissä Harrisin johto on niukka, lokakuun lopussa ero hänen hyväkseen oli vain 1,4 prosenttiyksikköä. Tiistaina 5.11. pidettävät vaalit ratkaisevissa niin sanotuissa vaa´ankieliosavaltioissa kuten Pennsylvaniassa tilanne on kyselytutkimusten mukaan käytännössä tasan.
Suomen kannalta on tärkeää, miten vaalivoittaja suhtautuu Natoon ja Ukrainan tukemiseen. Jos suomalaiset saisivat äänestää, Harris saisi 74 prosenttia ja Trump vain kymmenen prosenttia äänistä. Tämä selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan kyselytutkimuksesta. Mutta suomalaiset eivät äänestä, amerikkalaiset äänestävät.
Yksi keskeisimpiä äänestäjäryhmiä on Yhdysvaltain kristillinen oikeisto ja heistä erityisesti evankelikaalit eli valkoiset herätyskristillisiksi identifioituvat protestantit. Heitä on 80–90 miljoonaa ja he äänestävät hyvin aktiivisesti. Vuoden 2020 vaaleissa valkoisista evankelikaaleista 84 prosenttia antoi äänensä silloiselle presidentille, republikaanien Donald Trumpille. Muutaman prosentin lisäys tai vähennys tukeen saattaa ratkaista vaalit.
Presidentinvaalien alla Suomessa on ilmestynyt kaksi Trumpia ja kristillistä oikeistoa käsittelevää kirjaa, jotka antavat taustaa sille, mitä Yhdysvalloissa on tapahtunut ja miksi. Vaikka kirjat käsittelevät samoja ilmiöitä, niiden näkökulmat ovat hyvin erilaiset.
Tavoitteena kristittyjen hallintavalta koko yhteiskunnassa
Tietokirjailija ja Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola kertoo kirjansa Kristillinen äärioikeisto ja Trump (Tammi 2024) olevan kantaaottava ja herättelevä pamfletti, ei tieteellinen analyysi amerikkalaisesta kristillisestä äärioikeistosta. Hän on kuitenkin käyttänyt kirjansa tekemiseen useita vuosia ja kertoo soveltavansa siinä tieteen metodeja. Kirjaa voi verrata perusteelliseen tutkivaan journalismiin.
Viha ja vastenmielisyys kohdistuu toisin ajatteleviin, toisin uskoviin ja toisella tavalla käyttäytyviin.
Korhola kertoo olevansa vakaumuksellinen kristitty. ”Ehkä juuri siksi olen erityisen suruissani siitä, kuinka itselleni valoa, toivoa ja harmoniaa tihkuva kristinusko on voitu kidnapata legitimoimaan kirjassani kuvaamaani militanttia äärioikeistolaista ideologiaa”, hän kirjoittaa. Siitä on hänen mukaansa vaikea tunnistaa yhtäkään edes lähelle kristinuskoa tai Jeesuksen sanomaa tulevaa elementtiä.
Korholan mukaan evankelikaalisuus, tai suuri osa siitä, on tämän päivän Yhdysvalloissa enemmän poliittinen hurmosliike kuin määrättyyn uskonkäsitykseen sitoutunut liike. Korholan mukaan sellaiset evankelikaaleille aiemmin tärkeät asiat kuin Raamatun arvovalta, henkilökohtainen uskonratkaisu, Jeesuksen ristinkuoleman merkitys ja evankeliumin levittäminen ovat vaihtuneet aivan muuhun.
Evankelikaalisuuden sisällä kasvaa helluntailaisuudesta ja karismaattisesta kristillisyydestä alkunsa saanut uusi hengellinen liike. Se tähtää liikettä johtavien apostolien ja profeettojen välityksellä kristittyjen hallintavaltaan (dominion) kaikkialla amerikkalaisessa yhteiskunnassa. Tässä vaaditaan hengellistä sodankäyntiä, jota perustellaan valikoiduilla raamatunkohdilla. Liikkeen kannattajista osa on niin radikalisoituneita, että he eivät sulje pois aseidenkaan käyttöä.
Liikettä ohjaa Korholan mukaan viha ja vastenmielisyys, joka kohdistuu toisin ajatteleviin, toisin uskoviin ja toisella tavalla käyttäytyviin. Erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat joutuneet vihan kohteeksi.
Tuo viha näkyi myös 6. tammikuuta 2021 kongressitalon valtauksessa, jossa kuoli viisi ihmistä ja 150 loukkaantui. Mellakoissa, tai Korholan mukaan vallankaappausyrityksessä, oli mukana rukoilevia, Raamattuun vetoavia ihmisiä. Yksi heistä otti häränsarvilla varustetun turkishattunsa päästään ja julisti: ”Kiitos (Jumala), että huone on täynnä patriootteja, jotka rakastavat sinua ja Kristusta. Kiitos, että päästät meidät eroon kaikista kommunisteista, globalisteista ja pettureista, jotka ovat pesiytyneet hallintoomme.”
”Kristinuskosta on jäljellä vain piikkihampaiden kaluama luu”
Tämän monikymmenmiljoonaisen joukon, jota Atte Korhola kuvaa kirjassaan termillä kristillinen äärioikeisto, sankari ja joillekin jopa messias on Donald Trump. Niille, joita Trumpin moraaliset puutteet ja vihapuheet häiritsevät, on tarjolla vertaus Persian kuninkaaseen Kyyrokseen, joka vapautti juutalaiset pakkosiirtolaisuudesta. Koska Jumala käytti vääräuskoista kuningasta työkalunaan, hän voi käyttää myös Trumpia.
”Oli aika ennen Trumpia ja aika Trumpin jälkeen”, hehkuttaa Restore 7 ministry -kirkon johtaja Johnny Enlow. Kirkon nimi viittaa seitsemään yhteiskunnan osa-alueeseen eli kukkulaan, joita uuden hallintavaltaopin eli dominionismin mukaan hallitsevat nyt demonit. Kristittyjen tehtävä on valloittaa ne hengellisellä sodankäynnillä eli käskemällä, vaatimalla ja komentamalla demoneja. Demokraatit nähdään tässä sodassa Saatanan liittolaisina.
Trump itse ei ole erityisen uskonnollinen, mutta osaa Korholan mukaan taitavasti hyödyntää tätä palvontaa ja retoriikkaa. Hän lanseerasi esimerkiksi Raamatusta oman MAGA-versionsa ja sovelsi iskulausettaan Make America Great Again yhdistämällä sen rukoukseen: Make America Pray Again. Trump toteutti myös ensimmäisellä presidenttikaudella lupauksia, joita hän oli antanut kristillisen oikeiston kannattajilleen.
Jos Trump valitaan uudelleen, kristillisen oikeiston toivomuslista on entistä pidempi. Jopa kristillinen diktatuuri sopisi osalle kiihkeimmistä tukijoista vallan mainiosti. ”Heillä ei ole kristinuskosta jäljellä muuta kuin politiikan piikkihampaiden puhtaaksi kaluama luu”, Korhola kirjoittaa.
Trump on tuote, ei tuottaja, seuraus, ei syy.
Korhola ei väitä, että kaikki evankelikaalit olisivat lähteneet mukaan poliittiseen hysteriaan, mutta maltillisten herätyskristittyjen joukko on hänen mukaansa supistunut. Lisäksi Trumpin kelkkaan lähteneiden on vaikea myöntää olevansa väärässä, mikä on yleisinhimillinen piirre.
Korhola toteaa, että vihapuhetta ja ääriajattelua esiintyy myös Yhdysvaltain vasemmiston piirissä, mutta se ei ole yhtä laajaa ja synkkää kuin kristillisessä äärioikeistossa.
Trumpista on tullut itseään suurempi symboli
Toinen uusi kirja on Markku Ruotsilan Trumpin Amerikka (Basam Books 2024). Ruotsila toimii tällä hetkellä yhdysvaltalaisen LCC International Universityn professorina, ja hän on tutkinut Yhdysvaltojen kristillistä oikeistoa ja maan syvenevää kahtiajakautumista jo pitkään.
Ruotsila sanoo kirjansa alkupuolella, että Donald Trumpin aikakauden Yhdysvalloista tarvitaan muutakin kuin vain mielipidettä puolesta ja vastaan. Tarvitaan kontekstuaalista ymmärrystä ja kykyä erotella faktat fiktiosta ja mielipiteet tutkitusta tiedosta.
Vaikka Ruotsila kuljettaa kirjassaan melkoista määrää tutkimustietoa ja pystyy osoittamaan, että demokraatit eivät ole syyttömiä Yhdysvaltain kahtiajakoon, hänen asenteensa käy lukijalle selväksi. Ruotsilan sympatiat ovat republikaanien, kristillisen oikeiston ja ”sydänmaiden” ihmisten puolella.
Sydänmaita ovat Ruotsilan mukaan ne osat Yhdysvalloista, jotka ovat maaseutua ja pikkukaupunkeja. Maantieteellisesti sydänmaiden ytimessä ovat keskilännen ja syvän etelän osavaltiot, joissa asuu paljon arvokonservatiiveja.
Ruotsilan kuvaus kristillisestä oikeistosta ja myös Trumpista ja hänen kannatuksensa taustoista on koko lailla vastakkainen Atte Korholan näkemykselle. Hänen mukaansa kristillisen oikeiston radikalisoitumiseen vaikuttaa demokraattien radikalisoituminen.
Ruotsilan mielestä ei ole sattumaa, että poliittisesti osallistuvista konservatiivikristityistä 97 prosenttia äänesti vuoden 2020 vaaleissa Trumpia ja oli valmis unohtamaan “moraalitarinat” tämän menneistä lankeemuksista. Ruotsila käyttää evankelikaalien sijasta termiä herätyskristityt.
Yhdysvalloista on Ruotsilan mukaan tullut jakautunut, jopa sisällissodan partaalla hoippuva kansakunta. Kulttuurisodat jatkuvat ja syvenevät, sillä kyse on arvoista, uskoista, tunteista ja identiteeteistä sekä kahdesta hyvin erilaisesta käsityksestä siitä, millainen Yhdysvaltain pitäisi olla ja mitä on hyvä elämä.
Donald Trump jakaa Ruotsilan mukaan mielipiteitä osin toimintatapojensa, tyylinsä, persoonansa ja politiikkansa takia, mutta ennen kaikkea siksi, että hänestä on tullut jotain itseään suurempaa. Trump on sen Yhdysvaltain kahtiajaon symboli, joka on kehittynyt jo kauan ennen hänen nousuaan. Trump on tuote, ei tuottaja, seuraus, ei syy.
Ruotsilan mukaan Trump on “suorastaan mestarillisesti” sanoittanut yhden osapuolen tuntemukset ja hänen provokatiivinen tyylinsä ei ole tarkoitettukaan faktapuheeksi, vaan hän pyrkii sanoittamaan kannattajiensa tuntemuksia, arvoja ja identiteettejä näiden omalla sanastolla. Ruotsila näkee, että kyse on myös performanssitaiteesta.
Toisaalta kaikki herätyskristityt eivät Trumpin tyyliä arvosta. Ruotsila kertoo, että herätyskristillisen Christianity Todayn päätoimittaja Mark Galli totesi entisen presidentin edesauttaneen inhon kulttuurin syöpymistä yhteiskuntaan sekä yleistä käytöstapojen ja sivistyneisyyden alasajoa.
Herätyskristityt pelkäävät kristinuskon tukahduttamista, jopa vainoa
Herätyskristittyjen ei Markku Ruotsilan mukaan ollut aluksi helppoa hyväksyä Donald Trumpia. Matkalla Valkoiseen taloon selvä enemmistö heistä löysi Trumpista oikeuksiensa puolustajan ja sanoittajan ”suunnattomaksi paisuneelle eksistentiaaliselle pelolle”.
Ennen Trumpin valintaa enemmistö Yhdysvaltain kristityistä piti Ruotsilan mukaan jokseenkin varmana, että kristinuskon tarina maassa oli päättymässä. Erityisesti Raamattuaan kirjaimellisesti tulkitsevat ihmiset pelkäsivät, että demokraatit veisivät heiltä vapauden julistaa evankeliumia ja elää ja puhua niin kuin uskovat.
Kuusi kymmenestä jopa katsoi, että kristittyjen vainot ovat Yhdysvalloissa tosiasia. Woke-kieli oli heistä muuttamassa julkisen puheen muotoa niin, että pahe muuttuisi hyveeksi ja hyve paheeksi.
Kun Trump sitten julisti, että uskonnollinen vapaus on kaiken perusta ja ilman sitä ei ole vapautta ollenkaan, kristillinen oikeisto oli löytänyt puolestapuhujansa.
Ruotsilan mukaan Trump sattui olemaan juuri sellaisen protestanttisen kristillisyyden linjoilla, jonka kannatus herätyskristittyjen joukossa on kasvanut eniten. Tässä karismaattista ja helluntailaista uskontulkintaa edustavassa kentässä tarraudutaan menestyksen teologiaan, jonka mukaan kaikki on mahdollista jokaiselle, joka uskossa tarrautuu Raamatun lupauksiin ja ”omistaa” niihin liittyvät Raamatun lauseet.
Näin itse kukin saisi käyttöönsä jumalalliset, yliluonnolliset voimavarat. Ne tosin voivat tuottaa satoa vain, jos valtio sallii ihmisen oikeasti elää uskonsa pohjalta. Tätä suuntausta edusti myös Trumpin oppi-isä Norman Vincent Peale.
Ruotsila nostaa esiin saman ilmiön kuin Atte Korhola eli seitsemän vuoren dominionismin. Tähän oppiin sisältyvän lopunaikoihin liittyvän tulkinnan mukaan kristityille tulisi ennen Jeesuksen toista tulemista kaikki maanpäällinen valta. ”Trumpista oli näissä piireissä profetoitu 2000-luvun alkupuolelta lähtien juuri tällaisen lopunajan airueena”, Ruotsila kertoo.
Kun Trump sitten ensimmäisellä presidenttikaudellaan toteutti kristillisen oikeiston toivelistaa, hänen kannatuksensa vain kasvoi. Korkeimman oikeuden tuomareiksi nimitettiin abortin vastustajia, kirkkojen poliittista toimintaa rajoittavat säädökset poistettiin ja Yhdysvaltain Israelin suurlähetystö siirrettiin Jerusalemiin.
Kristillisen oikeiston johtajat vakuuttuivat siitä, että Trump, vaikka hänet tiedettiin vaillinaiseksi ja erehtyväiseksi, oli Jumalan voideltu ja valittu tehtäväänsä. Olipa Trump kristitty tai pakanallinen, hänet nähtiin miehenä, jota herätyskristittyjen olisi syytä äänestää.
Sen Ruotsilakin tunnustaa, etteivät kaikki Yhdysvaltain kristityt kannata Trumpia. Yhdysvaltain perinteisissä kirkoissa ja esimerkiksi mustien herätyskristittyjen parissa hänellä on paljon vastustajia. Osa kristityistä pelkää kristinuskon menettävän maineensa Trumpin vuoksi. Ehkä vain kaksi kymmenestä herätyskristitystä jakaa oikeasti koko sen maailmankuvan, jota kirjaimelliseen raamatuntulkintaan uskovat edustavat.
Kaikkein aktiivisimmat protestantit ja konservatiivisimmat katolilaiset kannattavat Ruotsilan mukaan kuitenkin Trumpia ja siksi maallistuminen ja uskon sisältöjen oheneminen iskee Yhdysvaltojen uskonnolliseen vasemmistoon, ei kristilliseen oikeistoon. Tase on siis hänestä Trumpin puolella.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kolumni: Trumpin valinta oli demokratian voitto
PuheenvuorotDonald Trump oli viime kaudella kammottava presidentti, mutta eurooppalaisten on turha vitsailla järjestelmän toimivuudesta, kirjoittaa Tuomas Enbuske.