Espoon seurakunnat varautuvat niukempaan tulevaisuuteen karsimalla tilojaan. Konkreettisten luopumispäätösten tekeminen ei ole helppoa. Kuvitus Maija Saari.
Vaikeimmat seurakuntien tilojen karsintapäätökset ovat vielä edessä Espoossa – pinta-alaltaan laaja Espoon tuomiokirkkoseurakunta on tukalassa tilanteessa
Espoon seurakuntien tavoitteesta vähentää tiloja 7 000 neliömetriä puuttuu vielä 1 300 neliötä.
Espoon seurakunnat ovat tähän mennessä tehneet luopumispäätöksiä yhteensä reilusta 5 700 neliömetristä toimitiloja. Viimeisimmän päätöksen teki Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto syyskuussa, kun se päätyi luopumaan Laaksolahden ja Viherlaakson kappeleista. Kummankaan tilalle se ei edellytä korvaavan tilan hankkimista.
– Tämä on erittäin positiivinen askel eteenpäin, sanoo Espoon seurakuntayhtymän johtaja Risto Hämäläinen.
Espoon seurakunnat on teettänyt tiloistaan korjausvelkaselvityksen, joka antaa pohjaa luopumispäätöksille. Selvitys osoittaa, että seurakuntien omistamia tiloja on seuraavina vuosikymmeninä korjattava niin paljon, että korjausvelan suuruudeksi on laskettu noin 97 miljoonaa euroa.
– Minun virkatehtäviini kuuluu miettiä esimerkiksi seurakuntien tila-asioita kymmeniä vuosia eteenpäin ja edistää luottamuselimissä tehtyjä päätöksiä, Risto Hämäläinen sanoo. Kuva Jani Laukkanen.
Ajan hampaan nakertaessa rakennuskantaa edessä on luopumispäätösten lisäksi massiivisia peruskorjauksia ja pienempiä remontteja.
Korjausvelan summan rinnalla Espoon seurakuntien vuoden 2023 yli kahdeksan miljoonan ylijäämä ja edellisten vuosien jonkin verran pienemmät ylijäämät näyttävät pieneltä puskurilta.
– Hyvistä talousluvuista huolimatta keskustelu tilojen vähentämisestä on relevanttia. Esimerkiksi jäsenkato meillä on reilun prosenttiyksikön vuodessa. 2030-luvun alussa suunta on se, että suuret ikäluokat alkavat hiljalleen poistua. Viimeistään silloin jäsenkato ja verotulojen väheneminen alkavat kiihtyä, Risto Hämäläinen sanoo.
– Minun virkatehtäviini kuuluu miettiä esimerkiksi seurakuntien tila-asioita kymmeniä vuosia eteenpäin ja edistää luottamuselimissä tehtyjä päätöksiä. Haluan, että meillä on toimiva seurakuntakenttä tulevaisuudessakin.
Luopumispäätös on nyt tehty yhteensä kuudestatoista seurakunnallisesta tilasta Espoossa.
Tilojen vähentäminen ollut esillä reilut 10 vuotta
Seurakuntien tilojen vähentämissuunnitelma sai alkunsa vuonna 2013 yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa tehdystä toivomusponnesta, jossa esitettiin selvityksen tekemistä siitä, kuinka paljon Espoon seurakuntayhtymässä on tiloja tyhjillään tai vähäisessä käytössä.
Vuosien mittaan suunnitelma on edennyt ja laajentunut. Viimeisimmän, noin viisi vuotta sitten yhteisen kirkkovaltuuston asettaman tavoitteen mukaan 7 000 neliömetrin verran luopumispäätöksiä tulee olla tehtynä vuoden 2023 loppuun mennessä.
– Helpoimmat päätökset on nyt tehty, mutta vielä ei olla maalissa, Hämäläinen sanoo.
Fokus tiloista luopumisissa on nyt seurakuntien toiminnallisissa tiloissa. Hämäläisen mukaan se on perusteltua, koska tilastot osoittavat kirkollisten toimitusten vähentyneen. Karsimiskeskusteluun on kuitenkin viime aikoina nostettu myös seurakuntayhtymän viraston käytössä olevat tilat.
– Seurakuntayhtymän virasto, jota johdan, toimii pääasiassa Kirkonkulmassa. Sen käyttöaste on korkea, Hämäläinen sanoo.
Tuomiokirkkoseurakunta poikkeaa muista
Tuomiokirkkoseurakunta on sekä kooltaan että toiminnaltaan erilainen kuin muut Espoon suomenkieliset seurakunnat. Sen alue käsittää yli puolet Espoon pinta-alasta ja se sisältää useita keskuksia.
Kirkkoherra Ari Paavilainen sanoo, että Tuomiokirkkoseurakunnassa on paljon keskenään erilaisia alueita, kuten tiivis kerrostalovaltainen alue, jossa asuu paljon maahanmuuttajia, ja maaseutumainen alue.
Seurakunnalla on lukuisia toimitiloja eri puolilla aluetta. Viisi tilaa on jo päätetty karsia, mutta se ei vielä riitä. Miltä alueelta karsitaan toimitila ja miltä ei, siitä on erityisen hankala päättää. Kun jostakin tilasta luovutaan, seurakunnan toiminta väistämättä vähenee kyseisellä alueella.
– Olen ehdottanut seurakuntaneuvostossamme, että tehdään tärkeysjärjestys omista tiloistamme. Tähän neuvosto ei ole vielä suostunut. Viime kokouksessa ehdotin, että päätämme, mistä tiloista emme luovu. Jäin yksin siinä äänestyksessä, Paavilainen sanoo.
Seurakuntaneuvoston jäsenet ovat vaaleilla valittuja henkilöitä eri puolilta seurakuntaa.
Paavilainen sanoo, että neliöiden valossa Tuomiokirkkoseurakunta on tehnyt luopumispäätöksiä jo riittävästi omista tiloistaan, mutta muut eivät ole kelpuuttaneet kaikkia sellaisiksi tiloiksi, jotka lasketaan mukaan tavoitteeseen.
– Olemme lähtökohtaisesti pyrkineet toteuttamaan sen, mitä meiltä on odotettu, mutta sitten on sanottukin, ettei se vielä riitä. Alun perinkään ei ole annettu kovin täsmällisiä seurakuntakohtaisia neliömäärätavoitteita, mutta lisämääreitä on tullut hirveästi, mikä on vähän närästänyt, Paavilainen sanoo.
Olemme lähtökohtaisesti pyrkineet toteuttamaan sen, mitä meiltä on odotettu, mutta sitten on sanottukin, ettei se vielä riitä.
- Ari Paavilainen
Ari Paavilainen näkee erityisenä kipukohtana sen, että seurakunnan pitäisi luopua sellaisista tiloista, joita edelleen aktiivisesti tarvitaan ja jotka ovat käytössä.
Lisäksi hankaluutena on Tuomiokirkon vieressä sijaitseva seurakuntatalo, jota odottaa iso remontti. Siitä seurakunta on valmis luopumaan. Muiden Espoon seurakuntien ja seurakuntayhtymän mielestä siitä ei voida luopua, koska sillä on Tuomiokirkkoseurakunnan lisäksi monta muutakin käyttäjää.
Espoon ruotsinkielisen seurakunnan seurakuntaneuvosto esitti, että koko Tuomiokirkon alue eli Kirkonmäki käsiteltäisiin erillisenä kysymyksenä. Alueella on useita rakennuksia ja se on historiallinen miljöö. Risto Hämäläisen mukaan sen kohtalosta on keskusteltu, mutta Kirkonmäkeen liittyy esimerkiksi kaavallisia kysymyksiä, eikä sieltä voi lohkoa erillisiä maa-aloja eikä realisoida niitä järkevällä tavalla. Alue ei ole hänen mukaansa nyt fokuksessa.
Tuomiokirkkoseurakunnassa on paljon keskenään erilaisia alueita. Mitä ja missä karsitaan, siitä kirkkoherra Ari Paavilaisen mukaan on erityisen hankala päättää. Kuva Jussi Helttunen.
Seurakuntaneuvostolta avoin kirje yhtymän päättäjille
Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto lähetti 10.9. päivätyn avoimen kirjeen kiinteistöasioista yhteiselle kirkkoneuvostolle, kirkkoherroille ja seurakuntayhtymän johtaville viranhaltijoille.
Kirjeessä on muun muassa lista, johon on koottu seurakuntien tekemät luopumispäätökset, ja sen loppuun on lisätty yhtymän viraston yksikköinä viisi tilaa, joista on luovuttu. Niiden toiminnot on siirretty toisiin tiloihin. Kirkko ja kaupungin saamien tietojen mukaan näillä muutoilla tilojen neliömäärä ei kuitenkaan ole aidosti vähentynyt. Esimerkiksi seurakuntien perheneuvonta on siirtynyt vanhoista toimitiloistaan Niittyporttiin ja Kilon Ristiin.
Kirjeessä todetaan, että Viherlaakson ja Laaksolahden kappeleista 10.9. tehtyjen luopumispäätösten myötä 7 000 neliömetrin vähentämistavoite on saavutettu. ”Näin ollen seurakuntien toimintaedellytyksiä ei tarvitse vaikeuttaa toimitilojen lisävähentämisvaatimuksilla” kirjeessä todetaan.
Lisäksi kirjeessä luetellaan kohteita, jotka eivät ole toiminnan kannalta välttämättömiä ja joista tulisi luopua, kuten Kotikyläntie 3, Laaksolahtitalo, Ingaksen pappila, Kanttorila, Hvittorpin kanala ja kasvihuone, Velskolan pehtoorila ja Kirkonkulma.
Keskusteluyhteys toimii, vaikka asiat ovat vaikeita
Risto Hämäläinen ja Ari Paavilainen ovat samaa mieltä siitä, että keskusteluyhteys toimii Tuomiokirkkoseurakunnan, muiden seurakuntien ja yhtymän johdon välillä. Asiat ovat vaikeita ja tunnepitoisia. Molemmat ovat samaa mieltä myös siitä, että 7 000 neliömetrin karsimispäätös on vain välitavoite. Tulevaisuudessa tilojen vähentämistä joudutaan tarkastelemaan vielä lisää.
Hämäläisen mukaan jotkut luottamushenkilöt odottavat viranhaltijoilta kaiken kattavaa ratkaisua.
– Meillä ei ole sen kummempia eväitä kuin kenelläkään muulla. Meidän tehtävämme on tuoda faktat ja erilaiset vaihtoehdot esille. Mielestäni ainoa oikea tapa on yrittää keskustella. Voimme esittää tiettyjä asioita, mutta luottamushenkilöiden tässä kohtaa aika raskas tehtävä on tehdä niitä päätöksiä, Hämäläinen sanoo.
Hänen mukaansa tilakysymys nousee esille uudelleen ennen vuodenvaihdetta. Viime keväänä yhteisen kirkkoneuvoston uudelleen valmisteluun palauttama esitys tulee silloin toistamiseen käsiteltäväksi.
Kirkot tulevat säilymään tilanteessa kuin tilanteessa.
Yhtymän johtajan keväällä tekemä pohjaesitys sisälsi muun muassa nämä asiat: Tuomiokirkkoseurakunnalta edellytetään täydentävää esitystä Auroran, Suvelan ja Kauklahden kappeleiden tulevaisuudesta siten, että yhdestä niistä luovutaan. Olarin seurakunnalta odotetaan valintaa Matinkappelin ja Chapplen välillä ja Leppävaaran seurakunnalta ratkaisua Uutun kappelin toiminnan jatkosta.
Tuomiokirkkoseurakunnan tekemien luopumispäätösten jälkeen sille on silti jäämässä selvästi enemmän toimitiloja jäsentä kohden kuin muille Espoon seurakunnille, minkä vuoksi luopumispäätöksiä tarvitaan edelleen lisää. Myös muut seurakunnat ovat joutuneet miettimään toimintansa uudelleenjärjestelyä toimitilojensa määrän vähennyttyä.
Hämäläinen vakuuttaa, että kirkot tulevat säilymään tilanteessa kuin tilanteessa.
Kun tehdään päätös luopua jostakin seurakunnallisesta tilasta, sen käyttö ei pääty heti, vaan voi kestää vuosia tai jopa vuosikymmenen, ennen kuin tila poistuu käytöstä ja realisoidaan. Sen takia Hämäläisen mielestä on tärkeä saada aikaan päätöksiä.
Tuomiokirkkoseurakunta on suurempi kuin muut yhteensä
Espoossa on viisi suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen seurakunta, jotka muodostavat seurakuntayhtymän.
Vuoden 2023 lopussa Espoon seurakunnissa oli yhteensä 157 556 jäsentä. Espoonlahden seurakunnan jäsenmäärä oli 28 823, Espoon tuomiokirkkoseurakunnan 43 206, Leppävaaran seurakunnan 23 364, Olarin seurakunnan 26 634, Tapiolan seurakunnan 21 586 ja Espoon ruotsinkielisen seurakunnan 13 943.
Tuomiokirkkoseurakunnan alue käsittää yli puolet Espoon pinta-alasta. Seurakunta on jaettu viiteen toiminnalliseen alueeseen: Auroran, Espoon keskuksen, Länsi-Espoon, Pohjois-Espoon ja Viherlaaksolahden alueisiin.
Vuoden 2023 tilinpäätös osoitti 8,4 miljoonan euron ylijäämää. Vuonna 2022 tulos oli 2,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen
Jaa tämä artikkeli:
