null Vain elämää -ohjelmaa tähdittävä Mikko Alatalo kiertää tänä syksynä laulamassa kirkoissa

Tampereen Pispalassa asuva Mikko Alatalo on koonnut uudelle levylleen uransa varrelta lauluja, joissa elämää pohditaan hengellisestä näkökulmasta.

Tampereen Pispalassa asuva Mikko Alatalo on koonnut uudelle levylleen uransa varrelta lauluja, joissa elämää pohditaan hengellisestä näkökulmasta.

Hengellisyys Ajankohtaista

Vain elämää -ohjelmaa tähdittävä Mikko Alatalo kiertää tänä syksynä laulamassa kirkoissa

15-vuotiaana Mikko Alatalo esitti seurakunnan näytelmässä tuhlaajapoikaa.  Aikuisena uskonasiat jäivät sivuun, mutta vuosien varrella hän on tehnyt useita hengellisyyden sävyttämiä kappaleita.

Gospel-levyn julkaiseminen oli ollut Mikko Alatalolla haaveissa jo pitkään. Nyt hän on koonnut pitkäaikaisen työparinsa Harri Rinteen kanssa vuosien varrella tekemänsä hengellisestä näkökulmasta elämänmenoa pohtivat laulut albumiksi Lapsenusko – surun, toivon ja rakkauden laulut.

– Puhdasta gospelia levyllä on muutama kappale. Lisäksi mukana ovat monille tutut laulut Suojelusenkeli ja Hyasinttien aika. Jälkimmäisen Harri teki anteeksipyynnöksi äidilleen tietämättä, että tämä nukkuu pois varsin pian laulun valmistumisen jälkeen. Ajatuksena onkin, että levy lohduttaisi ihmisiä, joilla on ollut suruja ja menetyksiä, Alatalo sanoo.

Alatalolle tärkeimpiin ja henkilökohtaisimpiin lauluihin kuuluu Kyyneleet taivaassa. Se on hänen suomenkielinen versionsa Eric Claptonin Tears in Heaven -kappaleesta.

– Kun ensimmäinen vaimoni Marja ­menehtyi 1990-luvun alussa, alkoi 14-vuotias poikamme Kalle soittaa tätä kappaletta kitaralla. Käänsin sen suomeksi, mutta en saanut silloin levytyslupaa. Nyt lupa heltisi, ja sen saaminen tuntui jonkinlaiselta johdatukselta. Poikani Jaska ja Kalle ovat soittamassa levyllä tätä kappaletta. He tekevät sen äitinsä muistolle.

Uskovaisen perheen poika

Mikko Alatalon lapsuuden perheessä vaikutti kaksi vanhaa suomalaista kirkollista liikettä.  Äiti oli juuriltaan lestadiolainen ja isä körttiläisiä.

Perhe asui vahvalla lestadiolaisalueella Pohjois-Pohjanmaan Kiimingissä. Alatalon mukaan Kiiminkijoki oli jonkinlainen raja: sen pohjoispuolella asui lestadiolaisia ja eteläpuolella körttiläisiä.

– Äitini piti pyhäkoulua, ja perheemme kävi seuroissa. 15-vuotiaana esitin seurakunnan näytelmässä tuhlaajapoikaa. Kun nykyinen ­vaimoni Seija kuuli tämän, hän totesi, että jopa osui oikea rooli kohdalle, sillä olen hänen mielestään rahan suhteen vähän huoleton.

– Vanhempani olivat avarakatseisia. Sain vapaasti tulla ja mennä. Kävin tansseissa ja teatterissa ja luin monen tyyppistä kirjallisuutta.

Juice pyysi laulamaan joululauluja

1970-luvun alussa Mikko Alatalo aloitti yhteiskuntatieteiden opiskelun Tampereen yliopistossa ja pian sen jälkeen musiikin tekemisen. Uusi elämänvaihe yliopisto- ja bändimaailmassa sai hänet kyseenalaistamaan kodin arvomaailman.

– Osasin silti Raamattuni, mikä näkyy vaikkapa sen aikaisessa Saara-biisissä. Myöhemmin tein kappaleen Tunnetko rakkauden, jossa siteerataan Paavalin kirjettä korinttilaisille.

Alatalon mukaan hänen alkuaikojen bändikaverinsa ja hyvä ystävänsä Juice Leskinen kritisoi nuorena erityisen kiivaasti uskontoa ja kirkkoa. Miehen ajatukset alkoivat kuitenkin pehmentyä.

– Hän sanoi jopa, että Jumala on, vaikka ei uskoisi. Juicella oli myös pappisystäviä. Yksi heistä, Kuopion hiippakunnan piispana toiminut Wille Riekkinen, vihki hänet ja Sarin vuonna 2004. Olimme vaimoni kanssa tilaisuudessa todistajina.

Vuotta ennen kuolemaansa Leskinen pyysi Alataloa laulamaan joululauluja Tampereella sijaitsevaan Aleksanterin kirkkoon.

– Juicen lempilaulu oli Heinillä härkien kaukalon, ja sitä mukaillen hän kutsui omaa kotikatuaan Enkelparven tieksi, Alatalo kertoo.

Ensi vuonna 71-vuotias Mikko Alatalo aikoo vähentää keikkailua ja keskittyä enemmän perhe-elämään.

Ensi vuonna 71-vuotias Mikko Alatalo aikoo vähentää keikkailua ja keskittyä enemmän perhe-elämään.

Kiertueella Jaakko Löytyn kanssa

Tänä syksynä Mikko Alatalo tekee keikkoja yhdessä gospelmuusikko Jaakko Löytyn kanssa. Rauhan ja toivon lauluja -kirkkokiertueella kuullaan myös Löytyn säveltämiä lauluja, kuten Kahden maan kansalainen.

– Olemme erilaisia muusikkoja, mutta meitä yhdistää moni asia. Yksi niistä on folkmusiikki, joten soitamme konserteissa myös Bob Dylanin ja muiden folkmuusikoiden kappaleita.

Kaksikko esiintyy perjantaina 23.9. Temppeliaukion kirkossa Helsingissä. Löytty on soittanut siellä useammankin kerran, mutta Alatalolle se on uusi ja vähän jännittäväkin keikkapaikka. Kirkko kyllä on tuttu, sillä hän asui sen lähellä kansanedustajavuosinaan.

71-vuotiaan Alatalon syksy on muutenkin kiireinen. Kirkkokeikkojen lisäksi ohjelmassa on 70+-konsertteja, sillä hänen 70-vuotisjuhlakier­tueensa jäi viime vuonna väliin koronapande­mian takia. Huipentumana on Tampere-talon konsertti lokakuun lopussa.

Alataloa nähdään tänä syksynä myös televi­siossa. Hän on mukana Nelosen Vain elämää -­ohjelmassa.

– Sen tekemisessä oli hyvä ja kannustava henki. Nimikkojaksossani oli hienoa kuulla, miten nuoremmat laulajat vetivät vanhoja 70-luvun biisejäni.

Palkintorahat uuteen levyyn

Elokuussa Mikko Alatalo palkittiin Iskelmä-Finlandialla. Se sai hänet miettimään uuden levyn tekemistä Harri Rinteen kanssa.

– Gospel-levyn piti olla viimeiseni, mutta haluan käyttää palkintorahat vielä yhteen levyyn. Ajatuksena on, että laulut kertoisivat itseni ikäisistä ihmisistä.

Ensi vuonna Alatalo aikoo kuitenkin vähentää keikkailua huomattavasti. Hän haluaa keskittyä perhe-elämään – vaimoonsa, neljään poikaansa ja viiteen lastenlapseensa.

– Olen ikäni ollut ahkera laskettelija. Haluaisin vielä päästä suksillekin, jos vain polvet ­kestävät. 

 

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.